Miksi Suomessa hyväksytään se, että yksi tai muutama oppilas häiritsee koko luokan oppimisympäristöä?
Siis ihan todella häiritsee esimerkiksi metelöimällä, satuttamalla muita tai siten että opettajan opetukseen tarkoitettu aika menee näiden yhden tai muutaman kanssa toimimiseen ja järjestyksen ylläpitämiseen.
Toki ymmärrän ajatuksen siitä, että olisi yhteiskunnan kannalta hyvä asia, että myös nämä lapset saa opetusta ja pohjaa tulevaisuudelle sen sijaan, että heistä tulisi koulupudokkaita jne. Mutta meneekö se todella niin? Entä ne luokan muut lapset?
Jos lapset joutuu olemaan esimerkiksi luokassa, missä pitää pelätä luokkakaverin raivareita, niin mitä jos lapsi alkaa pelätä kouluun menemistä? Entä kun opettajan aikaa menee muuhun kuin opetukseen, miten käy niiden lasten jotka tarvitsisi esimerkiksi opettajan apua ihan niissä tehtävissä? Entä jos niiden tuentarvitsijoiden määrä lisääntyykin tämän myötä yhdestä kahteenkymmeneen? Mitä se merkitsee yhteiskunnalle?
Hyvä että meillä oli tollanen ope. Ei tullu traumoja ja opittiin olemaan.