Lue keskustelun säännöt.
Nuorten mielenterveysongelmat - mitä yhteiskunta voi tehdä? Viittaus HS:n mielipidekirjoitukseen,
19.02.2023 |
jonka mukaan nuoret kaipaavat vaaliteemaan nuorten mielenterveysasioiden huomioimista.
Mutta mitä yhteiskunta voi oikeasti tehdä, eli missä on mennyt vikaan? Kysymys koskettaa myös omaa perhettäni. Hoitoa on tähän mennessä ollut hyvin saatavilla, koska kaupunki on voinut tarjota terapiaa ja lääkäripalveluita. Mutta mikä se on juurisyy, johon pitäisi puuttua - miksi nuoret voivat huonosti ja miksi niin moni sairastuu?
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa päivittäin. Meillä puhelin ja sen kautta tapahtuva kiusaaminen on ainakin yksi tekijä nuoren sairastumisen taustalla (tosin kiusaamista oli ilman koulussa myös muuten kuin puhelimen kautta). Yleisemmin minusta vaikuttaa, että nuorison empatiakyky ja tunnetaidot ovat heikolla tasolla. Miksi? En tiedä.
Tästä pitäisi puhua enemmän. Some tai älypuhelimen räplääminen ei tee kenellekään hyvää ainakaan isoina annoksina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein usko, että yhteiskunta tai ylipäätään ketkään tulevat tekemään mitään. Luvassa vain lisää somea, sateenkaarityöpajoja ja "inkluusiota". Mielestäni nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi harvoista järjen äänistä, mutta hänenlaisiaan ei suostuta kuuntelemaan, koska hän on trans-kysymyksessä "pahojen puolella". Kaltiala on tuonut esiin muun muassa mt-ongelmien ja sukupuoliahdistuksen yhteyttä sekä niiden yhteyttä kaveripiiriin. Lisäksi esim. HS:n jutussa (27.1.) kirjoitetaan, että (Kaltialan mukaan) "on tavallista, että myös psykiatriset oireet tarttuvat tyttöjen kesken samalla sairaalaosastolla".
Aamulehden (9.1.) haastattelussa Kaltiala toi esiin syitä, miksi nuorten (tyttöjen) ahdistus on lisääntynyt: liikaa vastuuta liian varhain, some ja siellä tapahtuva vertailu muihin, sekä liiallinen tuntemuksiin keskittyminen (myös esim. tyttöjen välisissä kaverisuhteissa).
Jos olette yhtään seuranneet nuorten somea (esim. TikTok), niin on ihan selvää, että mt-asiat sekä sukupuolikysymykset (LGBT) ovat todella paljon esillä. Siellä 11-vuotiaat tulevat kaapista muunsukupuolisina, kaikilla on jokin diagnoosi, erityisesti kaikki neuroepätyypilliset itse tehdyt diagnoosit ovat muodissa. Sitten nämä "diagnoosit" pitää vielä laittaa omaan kuvaukseen niiden omien pronominien kanssa.
TikTok Tic on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia some ihan oikeasti aiheuttaa. Kyse siis siitä, että jossain vaiheessa Touretten syndrooma tuli muotiin TikTokissa ja teinitytöt alkoivat saada tic-oireita katseltuaan näitä videoita. Tietysti tuossa on taustalla jotain oikeaa ongelmaa, mutta mitä? Itse ajattelen vähän näin epämuodikkaasti, että usein mt-ongelmiin liittyy tietynlaista passiivis-aggressiivisuutta, mikä voisi selittää sen, miksi tytöillä on näitä ongelmia enemmän kuin pojilla (jotka useammin hakevat huomiota suoralla väkivaltaisella käytöksellä).
Mielenkiintoista on sekin, että mt-ongelmat alkavat tietyssä iässä (useimmiten murrosiän jälkeinen aika, yläkoulu) ja koskee useammin tyttöjä kuin poikia. Aika paljon samaa 90-luvun syömishäiriöbuumin kanssa, johon myös media, naistenlehdet ym. liittyi vahvasti.
Some ja liika ruutuaika aiheuttaa lapsille ja nuorille keskittymiskyvyttömyytä ja mielenterveysongelmia.
Mitä sun lapsi tai nuori tekee juuri nyt? Mitä hän teki illalla? Veikkaanpa, että melko moni on juuri nyt laitteensa parissa.
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko, että yhteiskunta tai ylipäätään ketkään tulevat tekemään mitään. Luvassa vain lisää somea, sateenkaarityöpajoja ja "inkluusiota". Mielestäni nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi harvoista järjen äänistä, mutta hänenlaisiaan ei suostuta kuuntelemaan, koska hän on trans-kysymyksessä "pahojen puolella". Kaltiala on tuonut esiin muun muassa mt-ongelmien ja sukupuoliahdistuksen yhteyttä sekä niiden yhteyttä kaveripiiriin. Lisäksi esim. HS:n jutussa (27.1.) kirjoitetaan, että (Kaltialan mukaan) "on tavallista, että myös psykiatriset oireet tarttuvat tyttöjen kesken samalla sairaalaosastolla".
Aamulehden (9.1.) haastattelussa Kaltiala toi esiin syitä, miksi nuorten (tyttöjen) ahdistus on lisääntynyt: liikaa vastuuta liian varhain, some ja siellä tapahtuva vertailu muihin, sekä liiallinen tuntemuksiin keskittyminen (myös esim. tyttöjen välisissä kaverisuhteissa).
Jos olette yhtään seuranneet nuorten somea (esim. TikTok), niin on ihan selvää, että mt-asiat sekä sukupuolikysymykset (LGBT) ovat todella paljon esillä. Siellä 11-vuotiaat tulevat kaapista muunsukupuolisina, kaikilla on jokin diagnoosi, erityisesti kaikki neuroepätyypilliset itse tehdyt diagnoosit ovat muodissa. Sitten nämä "diagnoosit" pitää vielä laittaa omaan kuvaukseen niiden omien pronominien kanssa.
TikTok Tic on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia some ihan oikeasti aiheuttaa. Kyse siis siitä, että jossain vaiheessa Touretten syndrooma tuli muotiin TikTokissa ja teinitytöt alkoivat saada tic-oireita katseltuaan näitä videoita. Tietysti tuossa on taustalla jotain oikeaa ongelmaa, mutta mitä? Itse ajattelen vähän näin epämuodikkaasti, että usein mt-ongelmiin liittyy tietynlaista passiivis-aggressiivisuutta, mikä voisi selittää sen, miksi tytöillä on näitä ongelmia enemmän kuin pojilla (jotka useammin hakevat huomiota suoralla väkivaltaisella käytöksellä).
Mielenkiintoista on sekin, että mt-ongelmat alkavat tietyssä iässä (useimmiten murrosiän jälkeinen aika, yläkoulu) ja koskee useammin tyttöjä kuin poikia. Aika paljon samaa 90-luvun syömishäiriöbuumin kanssa, johon myös media, naistenlehdet ym. liittyi vahvasti.
Hyvä kirjoitus! Jotain on tosiaan pielessä ja se voi olla, että netin maailma kaikkine kummallisuuksineen on osa ongelmaa. Joskus nuoret ovat alttiita ympäristön vaikutuksille ja netin osuus on huomattava. Pitäisi nuorille olla jotain normaaleja harrastuksia esim urheilun saralta. Senkään ei tarvitse olla tavoitteellista esim ryhmäliikuntaa sosiaalisuuden takia, josta saa myös fiksuja kavereita esim koripalloilu, sähly, jalkapallo jne.
Medialuku taitoja pitäisi opettaa ja valistaa nuorille ja, että miten pitää itsellä terve mieli ja täyspäisyys kaiken keskellä. Pitää oppia olemaan itsenäinen ja fiksu. Kaveritkaan ei saa liikaa vaikuttaa.
Some (erityisesti TikTok) imaisee nuoret maailmaansa. Tiedän, että jotkut viihtyvät TikTokissa yli viisi tuntia päivässä. Kyllähän se on selvää, ettei se hyvää tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko, että yhteiskunta tai ylipäätään ketkään tulevat tekemään mitään. Luvassa vain lisää somea, sateenkaarityöpajoja ja "inkluusiota". Mielestäni nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi harvoista järjen äänistä, mutta hänenlaisiaan ei suostuta kuuntelemaan, koska hän on trans-kysymyksessä "pahojen puolella". Kaltiala on tuonut esiin muun muassa mt-ongelmien ja sukupuoliahdistuksen yhteyttä sekä niiden yhteyttä kaveripiiriin. Lisäksi esim. HS:n jutussa (27.1.) kirjoitetaan, että (Kaltialan mukaan) "on tavallista, että myös psykiatriset oireet tarttuvat tyttöjen kesken samalla sairaalaosastolla".
Aamulehden (9.1.) haastattelussa Kaltiala toi esiin syitä, miksi nuorten (tyttöjen) ahdistus on lisääntynyt: liikaa vastuuta liian varhain, some ja siellä tapahtuva vertailu muihin, sekä liiallinen tuntemuksiin keskittyminen (myös esim. tyttöjen välisissä kaverisuhteissa).
Jos olette yhtään seuranneet nuorten somea (esim. TikTok), niin on ihan selvää, että mt-asiat sekä sukupuolikysymykset (LGBT) ovat todella paljon esillä. Siellä 11-vuotiaat tulevat kaapista muunsukupuolisina, kaikilla on jokin diagnoosi, erityisesti kaikki neuroepätyypilliset itse tehdyt diagnoosit ovat muodissa. Sitten nämä "diagnoosit" pitää vielä laittaa omaan kuvaukseen niiden omien pronominien kanssa.
TikTok Tic on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia some ihan oikeasti aiheuttaa. Kyse siis siitä, että jossain vaiheessa Touretten syndrooma tuli muotiin TikTokissa ja teinitytöt alkoivat saada tic-oireita katseltuaan näitä videoita. Tietysti tuossa on taustalla jotain oikeaa ongelmaa, mutta mitä? Itse ajattelen vähän näin epämuodikkaasti, että usein mt-ongelmiin liittyy tietynlaista passiivis-aggressiivisuutta, mikä voisi selittää sen, miksi tytöillä on näitä ongelmia enemmän kuin pojilla (jotka useammin hakevat huomiota suoralla väkivaltaisella käytöksellä).
Mielenkiintoista on sekin, että mt-ongelmat alkavat tietyssä iässä (useimmiten murrosiän jälkeinen aika, yläkoulu) ja koskee useammin tyttöjä kuin poikia. Aika paljon samaa 90-luvun syömishäiriöbuumin kanssa, johon myös media, naistenlehdet ym. liittyi vahvasti.
Hyvä kirjoitus! Jotain on tosiaan pielessä ja se voi olla, että netin maailma kaikkine kummallisuuksineen on osa ongelmaa. Joskus nuoret ovat alttiita ympäristön vaikutuksille ja netin osuus on huomattava. Pitäisi nuorille olla jotain normaaleja harrastuksia esim urheilun saralta. Senkään ei tarvitse olla tavoitteellista esim ryhmäliikuntaa sosiaalisuuden takia, josta saa myös fiksuja kavereita esim koripalloilu, sähly, jalkapallo jne.
Medialuku taitoja pitäisi opettaa ja valistaa nuorille ja, että miten pitää itsellä terve mieli ja täyspäisyys kaiken keskellä. Pitää oppia olemaan itsenäinen ja fiksu. Kaveritkaan ei saa liikaa vaikuttaa.
Lisäksi VANHEMPIEN täytyy rajoittaa lastensa ja nuortensa ruutuaikaa. Vanhemmat ostavat puhelimet ja liittymät. Heidän tehtävänään on myös valvoa käyttöä. Kaikkeen ei voi huutaa yhteiskuntaa apuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko, että yhteiskunta tai ylipäätään ketkään tulevat tekemään mitään. Luvassa vain lisää somea, sateenkaarityöpajoja ja "inkluusiota". Mielestäni nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi harvoista järjen äänistä, mutta hänenlaisiaan ei suostuta kuuntelemaan, koska hän on trans-kysymyksessä "pahojen puolella". Kaltiala on tuonut esiin muun muassa mt-ongelmien ja sukupuoliahdistuksen yhteyttä sekä niiden yhteyttä kaveripiiriin. Lisäksi esim. HS:n jutussa (27.1.) kirjoitetaan, että (Kaltialan mukaan) "on tavallista, että myös psykiatriset oireet tarttuvat tyttöjen kesken samalla sairaalaosastolla".
Aamulehden (9.1.) haastattelussa Kaltiala toi esiin syitä, miksi nuorten (tyttöjen) ahdistus on lisääntynyt: liikaa vastuuta liian varhain, some ja siellä tapahtuva vertailu muihin, sekä liiallinen tuntemuksiin keskittyminen (myös esim. tyttöjen välisissä kaverisuhteissa).
Jos olette yhtään seuranneet nuorten somea (esim. TikTok), niin on ihan selvää, että mt-asiat sekä sukupuolikysymykset (LGBT) ovat todella paljon esillä. Siellä 11-vuotiaat tulevat kaapista muunsukupuolisina, kaikilla on jokin diagnoosi, erityisesti kaikki neuroepätyypilliset itse tehdyt diagnoosit ovat muodissa. Sitten nämä "diagnoosit" pitää vielä laittaa omaan kuvaukseen niiden omien pronominien kanssa.
TikTok Tic on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia some ihan oikeasti aiheuttaa. Kyse siis siitä, että jossain vaiheessa Touretten syndrooma tuli muotiin TikTokissa ja teinitytöt alkoivat saada tic-oireita katseltuaan näitä videoita. Tietysti tuossa on taustalla jotain oikeaa ongelmaa, mutta mitä? Itse ajattelen vähän näin epämuodikkaasti, että usein mt-ongelmiin liittyy tietynlaista passiivis-aggressiivisuutta, mikä voisi selittää sen, miksi tytöillä on näitä ongelmia enemmän kuin pojilla (jotka useammin hakevat huomiota suoralla väkivaltaisella käytöksellä).
Mielenkiintoista on sekin, että mt-ongelmat alkavat tietyssä iässä (useimmiten murrosiän jälkeinen aika, yläkoulu) ja koskee useammin tyttöjä kuin poikia. Aika paljon samaa 90-luvun syömishäiriöbuumin kanssa, johon myös media, naistenlehdet ym. liittyi vahvasti.
Hyvä kirjoitus! Jotain on tosiaan pielessä ja se voi olla, että netin maailma kaikkine kummallisuuksineen on osa ongelmaa. Joskus nuoret ovat alttiita ympäristön vaikutuksille ja netin osuus on huomattava. Pitäisi nuorille olla jotain normaaleja harrastuksia esim urheilun saralta. Senkään ei tarvitse olla tavoitteellista esim ryhmäliikuntaa sosiaalisuuden takia, josta saa myös fiksuja kavereita esim koripalloilu, sähly, jalkapallo jne.
Medialuku taitoja pitäisi opettaa ja valistaa nuorille ja, että miten pitää itsellä terve mieli ja täyspäisyys kaiken keskellä. Pitää oppia olemaan itsenäinen ja fiksu. Kaveritkaan ei saa liikaa vaikuttaa.
Lisäksi VANHEMPIEN täytyy rajoittaa lastensa ja nuortensa ruutuaikaa. Vanhemmat ostavat puhelimet ja liittymät. Heidän tehtävänään on myös valvoa käyttöä. Kaikkeen ei voi huutaa yhteiskuntaa apuun.
Vanhempien pitää, mutta yhtenä rintamana. Yksin tämä johtaa helposti toisenlaisiin ongelmiin.
Me rajoitimme omien lastemme puhelimen käyttöä, ja yksi heistä on siitä meille katkera. Ei näe puhelinrajoitusten hyötyjä, vaan kokee rajoitukset keskeiseksi syyksi siihen, että hänen kaverisuhteissaan oli ongelmia. Onhan se luokan ainoana ikävää, jos muut esim. viestittelevät yömyöhään ja jää näistä keskusteluista syrjään, kun puhelin on jo "yölevolla". No, kun luovuimme rajoituksista, niin samalla nuorella on uniongelmia öisen viestittelyn takia :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin tuon pitkän tekstin (23), kiitos jos joku lukee. Pointti oli lyhyesti se, että mielestäni sosiaalinen puoli on mt-ongelmissa oleellinen tekijä (skitsofrenia pois lukien). Nykyinen yhteiskunta on monin tavoin todella raskas ja nuorille varmaankin kaoottinen.
Ihan tavallisella nuorella voi olla somessa satoja tai tuhansia seuraajia. Ajatelkaapa kun omat kasvukipunne ja identiteetin rakentamiset olisi pitänyt kokea noin julkisesti. Lisäksi aineksia Oman Identiteetin rakentamiseen kyllä löytyy.
Järkytyin, kun YLE:n uutisissa haastateltiin koululaista, joka kertoi olevansa muunsukupuolinen, lesbo ja polyamorinen - jutun mukaan lohtua hänelle tuo "että nyt Helsinki aloittaa sateenkaarityöpajat kaikille kuutosluokasta lähtien".
Ihanaa kun sain itse elää lapsuuden, jossa en tiennyt mitään polyamoriasta, kaikki teiniajan mielipiteeni eivät ole ikuisesti netissä kaikkien luettavissa, kuviakin otettiin muutama per vuosi. Jos sanoi jotain tyhmää tai tukka oli huonosti niin kukaan ei ottanut kesken koulupäivän kuvaa/videota ja laittanut someen.
Ongelman seurauksien hoidon priorisointi on aina vastauksena kaikkeen. MM-ongelmaa haluaa Mikkonen ratkaista poliisin määrärahojen nostolla, MT-ongelmia halutaan hoitaa lisäresursseilla laitoksissa ja avohoidossa. Ennemmin kannattaisi ehkäistä näiden syntymistä mutta kun ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kukaan pakota someen menemään ja siellä julkaisemaan.
Sehän on oma valinta, ja sitten itketään ja ulistaan ilmaista terapiaa.
Lopettakaa typerä käyttäytyminen!
Mitä yhteiskunta voisi tehdä:
Ottaa älypuhelimet pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistinen omissa tunteissa vellominen.
liiallinen tuntemuksiin keskittyminen (myös esim. tyttöjen välisissä kaverisuhteissa)..
Koko ajan on minöminäminä-päällä ja vanhemmat ja yhteiskunta pyörivät ympärillä ja komppaavat.
Pentujen jatkuva yöllinenkin häirintä viittaa ettei kasvattaja kykene.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko, että yhteiskunta tai ylipäätään ketkään tulevat tekemään mitään. Luvassa vain lisää somea, sateenkaarityöpajoja ja "inkluusiota". Mielestäni nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala on yksi harvoista järjen äänistä, mutta hänenlaisiaan ei suostuta kuuntelemaan, koska hän on trans-kysymyksessä "pahojen puolella". Kaltiala on tuonut esiin muun muassa mt-ongelmien ja sukupuoliahdistuksen yhteyttä sekä niiden yhteyttä kaveripiiriin. Lisäksi esim. HS:n jutussa (27.1.) kirjoitetaan, että (Kaltialan mukaan) "on tavallista, että myös psykiatriset oireet tarttuvat tyttöjen kesken samalla sairaalaosastolla".
Aamulehden (9.1.) haastattelussa Kaltiala toi esiin syitä, miksi nuorten (tyttöjen) ahdistus on lisääntynyt: liikaa vastuuta liian varhain, some ja siellä tapahtuva vertailu muihin, sekä liiallinen tuntemuksiin keskittyminen (myös esim. tyttöjen välisissä kaverisuhteissa).
Jos olette yhtään seuranneet nuorten somea (esim. TikTok), niin on ihan selvää, että mt-asiat sekä sukupuolikysymykset (LGBT) ovat todella paljon esillä. Siellä 11-vuotiaat tulevat kaapista muunsukupuolisina, kaikilla on jokin diagnoosi, erityisesti kaikki neuroepätyypilliset itse tehdyt diagnoosit ovat muodissa. Sitten nämä "diagnoosit" pitää vielä laittaa omaan kuvaukseen niiden omien pronominien kanssa.
TikTok Tic on hyvä esimerkki siitä, millaisia ongelmia some ihan oikeasti aiheuttaa. Kyse siis siitä, että jossain vaiheessa Touretten syndrooma tuli muotiin TikTokissa ja teinitytöt alkoivat saada tic-oireita katseltuaan näitä videoita. Tietysti tuossa on taustalla jotain oikeaa ongelmaa, mutta mitä? Itse ajattelen vähän näin epämuodikkaasti, että usein mt-ongelmiin liittyy tietynlaista passiivis-aggressiivisuutta, mikä voisi selittää sen, miksi tytöillä on näitä ongelmia enemmän kuin pojilla (jotka useammin hakevat huomiota suoralla väkivaltaisella käytöksellä).
Mielenkiintoista on sekin, että mt-ongelmat alkavat tietyssä iässä (useimmiten murrosiän jälkeinen aika, yläkoulu) ja koskee useammin tyttöjä kuin poikia. Aika paljon samaa 90-luvun syömishäiriöbuumin kanssa, johon myös media, naistenlehdet ym. liittyi vahvasti.
Hyvä kirjoitus! Jotain on tosiaan pielessä ja se voi olla, että netin maailma kaikkine kummallisuuksineen on osa ongelmaa. Joskus nuoret ovat alttiita ympäristön vaikutuksille ja netin osuus on huomattava. Pitäisi nuorille olla jotain normaaleja harrastuksia esim urheilun saralta. Senkään ei tarvitse olla tavoitteellista esim ryhmäliikuntaa sosiaalisuuden takia, josta saa myös fiksuja kavereita esim koripalloilu, sähly, jalkapallo jne.
Medialuku taitoja pitäisi opettaa ja valistaa nuorille ja, että miten pitää itsellä terve mieli ja täyspäisyys kaiken keskellä. Pitää oppia olemaan itsenäinen ja fiksu. Kaveritkaan ei saa liikaa vaikuttaa.
Lähikoulussa oli joskus sählyä iltaisin, mutta se lopetettiin kun ei ollut valvojia. Yhteiskunnassa on muutama selkeä ongelma, joka koskettaa sekä lapsia että aikuisia: mielenterveysongelmat, liiallinen somen käyttö ja muu ruutuaika, ylipaino ja huono kunto.
Voisiko noita ratkaista kerralla? Onko mitään tiloja, johon koko perhe, teinit mukaan lukien, voisi mennä yhdessä harrastamaan liikuntaa ja muuta sosiaalista toimintaa? On ihan turha kieltää somea, telkkaria yms., jos tilalle ei ole mitään muuta. Itse muistan jo omilta teinivuosilta ettei ollut mitään paikkaa, missä harrastaa. Pitäisi kuulua johonkin joukkueeseen ja treenit monta kertaa viikossa.
Harrastuksetkin on nykyään kuin joku ylimääräinen, tavoitteellinen työ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa päivittäin. Meillä puhelin ja sen kautta tapahtuva kiusaaminen on ainakin yksi tekijä nuoren sairastumisen taustalla (tosin kiusaamista oli ilman koulussa myös muuten kuin puhelimen kautta). Yleisemmin minusta vaikuttaa, että nuorison empatiakyky ja tunnetaidot ovat heikolla tasolla. Miksi? En tiedä.
Tästä pitäisi puhua enemmän. Some tai älypuhelimen räplääminen ei tee kenellekään hyvää ainakaan isoina annoksina.
Minä en usko että internet tai some katoavat ihan lähivuosikymmeninä. Meidän aika ei ole mikään uusi villitys vaan teknologian kehittymistä.
Liika on liikaa, mutta toisaalta, onko se ihan huono asia että on ihmisiä, jotka saavat elantonsa juuri internetin avulla? Jos some tarjoaa taskurahaa tai opintojen rahoittamista, eikö se ole vain hyvä että ei kuluteta ihan kaikkea yhteisestä kassasta?
Siihen on valmistauduttava psyykkisesti jo lapsena, että oma digijalanjälki on opeteltava sietämään. Oman itsen psyykkinen suojaaminen on opeteltavissa oleva taito ollut ennenkin, mutta keinot ovat monipuolistuneet.
Monin paikoin apua ei ole hyvin saatavilla vaan jonot ovat pitkät. Siihen pystyy yhteiskunta vaikuttamaan.
Somessa ei ole pakko olla. Jos minun ystävillä ei ole aikaa nähdä livenä niin saa olla entinen ystävä.
Vierailija kirjoitti:
Somessa ei ole pakko olla. Jos minun ystävillä ei ole aikaa nähdä livenä niin saa olla entinen ystävä.
Oletko itse siis teini-ikäinen vai aikuinen?
Vallassa olevilla ei ole halua tehdä tarpeeksi radikaaleja ratkaisuja. Päin vastoin, päätä pensaaseen vaan kun esim. peruskoulu on tuhottu pöhinäkonsulttien toimesta. Kiusaamiseen ei kyetä edelleenkään puuttumaan jnejne
Neuvolassa toki jotain neuvotaan nykyiselläänkin. Mutta tällaisen alkuvaiheen vanhemmuusvalmentamisen tulisi nimenomaan sijoittua aikaan, jolloin suurin osa ei vielä odota lasta, ja valmennuksen tulisi olla kestoltaan riittävän pitkää ja laajaa. Muutoin sillä ei ole tehoa juuri niihin ongelmallisiin asioihin.