Miksi kouluista puuttuu niin paljon koulupsykologeja?
Osaako joku sanoa syyn siihen, että miksi niin monesta koulusta puuttuu koulupsykologi, vaikka lain mukaan sellainen pitäisi koulussa olla? Luin uutisista, että monessa pikkukunnassa ei avoimeen virkaan ole vuosiin yhtään hakijaa mutta ilmeisesti jopa jossain Espoossa on niin, että paikkoja on auki, mutta hakijoita niihin pakkoihin ei ole. Mikä juttu tässä pikein on? Lapsilla on oikeus saada tukea. Miksi tätä asiaa ei laiteta kuntoon?
Kommentit (598)
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Samat sanat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Minun taas on erityisesti toivottu päivittäin juovan kahvia opehuoneessa (villasukat jalassa), mielellään joka välkkä. Jos vaikka jollain opella olisi jotain kysyttävää. Se, että on tarjottu, että voimme kuraattorin kanssa olla viikottain tunnin tavattavissa opehuoneessa ei riittänyt. Kysyttiin, että mikä olisi paras aika tälle konsultaatioajalle ja toteutettiin pyydetty aika, joka luonnollisesti oli se kaikista huonoin aika sitten kuitenkin opettajien mielestä, eikä kukaan tullut käymään suuresta mainostuksesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Minun taas on erityisesti toivottu päivittäin juovan kahvia opehuoneessa (villasukat jalassa), mielellään joka välkkä. Jos vaikka jollain opella olisi jotain kysyttävää. Se, että on tarjottu, että voimme kuraattorin kanssa olla viikottain tunnin tavattavissa opehuoneessa ei riittänyt. Kysyttiin, että mikä olisi paras aika tälle konsultaatioajalle ja toteutettiin pyydetty aika, joka luonnollisesti oli se kaikista huonoin aika sitten kuitenkin opettajien mielestä, eikä kukaan tullut käymään suuresta mainostuksesta huolimatta.
Joo, tämä on totta. Monilla kouluilla ollaan vihaisia, jos psykologia ei näy opettajien kahvihuoneessa. Pitäisi olla paikalla, jotta opet voi helposti konsultoida ja tulla tutuksi. Sitten, kun erikseen järjestät viikottaisia konsultaatioaikoja omaan huoneeseesi (jotta salassapito säilyy), niin kukaan ei tule.. Eli mikä nyt milloinkin on armon opettajien mieleen, siinäpä pähkinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Se, että psykologeilla on koulussa huonot työolot, kertoo siitä, että koulussa on ylipäänsä huonot työolot, ja se pitäisi ratkaista muutenkin kuin psykologien osalta. Lasten/nuorten kanssa työskentelyä ei arvosteta. Jos opettajat ovat kateellisia puolen tunnin palkattomasta ruokatauosta niin, se kertoo karua kieltä opettajien mahdollisuuksista pitää taukoja. (Taukojen lisäksi opettajat haaveilevat mm. työtiloista, työpuhelimista ja vapaa-ajasta). Jos opettajat uuvutetaan ylisuurilla ryhmillä, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita, ylenmääräisillä opetuksen ulkopuolisilla velvollisuuksilla, huonoilla työtiloilla yms. niin kierre jatkuu ja tarvittaisiin aina vain enemmän psykologeja. Jos sen sijaan opettajilla ja muilla koulun ammattilaisilla olisi hyvät työolot ja kohtuullinen työmäärä, tarpeeksi tukea erilaista tukea tarvitseville oppilaille, lapset ja aikuiset jaksaisivat paremmin. Olisi vähemmän jonoja koulupsykologille ja lastenpsykiatrillej. Ammattilaiset saisivat tehdä sitä työtä, johon ovat kouluttautuneet, ja ennen kaikkea lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa avun ja tuen. Kierre pitää saada positiiviseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Minun taas on erityisesti toivottu päivittäin juovan kahvia opehuoneessa (villasukat jalassa), mielellään joka välkkä. Jos vaikka jollain opella olisi jotain kysyttävää. Se, että on tarjottu, että voimme kuraattorin kanssa olla viikottain tunnin tavattavissa opehuoneessa ei riittänyt. Kysyttiin, että mikä olisi paras aika tälle konsultaatioajalle ja toteutettiin pyydetty aika, joka luonnollisesti oli se kaikista huonoin aika sitten kuitenkin opettajien mielestä, eikä kukaan tullut käymään suuresta mainostuksesta huolimatta.
Joo, tämä on totta. Monilla kouluilla ollaan vihaisia, jos psykologia ei näy opettajien kahvihuoneessa. Pitäisi olla paikalla, jotta opet voi helposti konsultoida ja tulla tutuksi. Sitten, kun erikseen järjestät viikottaisia konsultaatioaikoja omaan huoneeseesi (jotta salassapito säilyy), niin kukaan ei tule.. Eli mikä nyt milloinkin on armon opettajien mieleen, siinäpä pähkinä.
Se sopivan ajan löytäminen on myös ihan mahdotonta:
Aamulla klo 8 (tunnit alkavat klo 8.15 aikaisintaan): Ei ehdi ennen tunteja ja pitää laittaa tunti käyntiin heti aluksi.
Tuntien aikana: Ei voi tuntien aikana, koska opetus.
Välitunnilla: Ei käy välkkä, koska pitää kopioida ja laittaa palautteita Wilmaan. Ja pakkohan joskus on käydä vessassakin.
Ruokatauon aika: Ei ehdi, paljon hommaa.
Tuntien jälkeen: No ei tietenkään tuntien jälkeen, tekisitkö itse ilmaista työtä?
Wilmassa erikseen sovittuna aikana: Miksi pitää tehdä noin hankalaksi, ei ole aikaa mihinkään ajan sopimiseen.
Ja koulupsykologi on sitten se hankala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koulupsykologi valittaa työnsä olevan rankkaa, miten ihmeessä opettajat selviävät arjesta?
Kouluspykologilla on kalenterit täytetty tapaamisilla, neuvotteluilla ja asiakkaana korkeintaan 1 oppilas kerrallaan. Samaan aikaan silöä opettajalla on nämä kaikki psykologian asiakkaat koko ajan.
Ehkä kannatraisi valita kokonaan toinen ala, jos kuormittuu yhdesyä asiakkaasta tunnin aikana
Sinulla ei ole kaikki psykologin asiakkaat samalla, vaan luokassasi näitä vahvaa tukea tarvitsevia on yleensä max 2, ellet työskentele Itä-Helsingissä. Sanoisin todella, että psykologi ja lastensuojelu työskentelevät paljon vaikeammin oirehtivien ja raskaiden vastuiden alla kuin opettajat.
No höpö höpö. Minulla on ollut luokalla kymmenkunta erilaista ongelmaista nuorta. Joilla on ollut kontakti lastensuojeluun, erityisen tai tehostetun tuen päätös, ja joku terapia, psykologi tai muu keskusteluapu nuorisopalveluista. Siis yhtä aikaa luokassa. Ihan hyvän alueen koulussa Helsingin ulkopuolella. Ja minä olin se, joka en voinut sanoa, että en voi auttaa. Kaikki muut tahot voivat.
Opettajien vähättelevä ja ilkeämielinen suhtautuminen koulupsykologeja kohtaan taitaa olla osa syy siihen, että kukaan ei halua koulupsykologiksi.
Hyvä huomio ja totta. Usein myös rehtorit ovat todella hankalia psykologeille. Psykologi jää helposti kouluyhteisössä aika yksin. Mukavampaa työskennellä jossain, missä myös muita psykologeja.
Rehtorin merkitys on tosiaan valtava. Jos rehtori tukee alaisiaan ja ohjaa vähät resurssit niihin akuutisti oireileviin nuoriin, kiukuttelevat opettajat vähemmän. Jos rehtori jättää pärjäämään yksin, suunnataan se yksin jäämisestä kumpuava turhautuminen koulupsykologiin, joka on tilanteessa täysin viaton.
Eikä ole yksi tai kaksi koulua, joissa rehtori kuvittelee voivansa määräillä koulupsykologin työntekoa. Vaikka rehtori ei ole millään muotoa koulupsykologin esimies, eikä tiedä työn sisällöstä paljoakaan. Henkilö, jolla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä tutkimukset sisältävät tai milloin tutkiminen on järkevää, haluaa päättää jonon järjestyksen. Ei anneta työtilaa, ja sitten ollaan loukkaantuneita, kun tutkimuksia ei suostukaan tekemään siinä käytävässä tai huoneessa, jonka lasiseinää vasten oppilaat potkivat jalkapalloa.
Omalla rehtorillani on ärsyttävät puolensa, mutta hänen kanssaan pystyy tekemään yhteistyötä ja hän muistaa osoittaa arvostustaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Se, että psykologeilla on koulussa huonot työolot, kertoo siitä, että koulussa on ylipäänsä huonot työolot, ja se pitäisi ratkaista muutenkin kuin psykologien osalta. Lasten/nuorten kanssa työskentelyä ei arvosteta. Jos opettajat ovat kateellisia puolen tunnin palkattomasta ruokatauosta niin, se kertoo karua kieltä opettajien mahdollisuuksista pitää taukoja. (Taukojen lisäksi opettajat haaveilevat mm. työtiloista, työpuhelimista ja vapaa-ajasta). Jos opettajat uuvutetaan ylisuurilla ryhmillä, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita, ylenmääräisillä opetuksen ulkopuolisilla velvollisuuksilla, huonoilla työtiloilla yms. niin kierre jatkuu ja tarvittaisiin aina vain enemmän psykologeja. Jos sen sijaan opettajilla ja muilla koulun ammattilaisilla olisi hyvät työolot ja kohtuullinen työmäärä, tarpeeksi tukea erilaista tukea tarvitseville oppilaille, lapset ja aikuiset jaksaisivat paremmin. Olisi vähemmän jonoja koulupsykologille ja lastenpsykiatrillej. Ammattilaiset saisivat tehdä sitä työtä, johon ovat kouluttautuneet, ja ennen kaikkea lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa avun ja tuen. Kierre pitää saada positiiviseksi.
Suurin osa koulupsykologeista ei haluaisi pitää palkattomia ruokataukoja, tietenkään. Koulut sijaitsevat usein niin syrjässä, ettei mihinkään ehdi syömään ja jos syöt omia eväitä opehuoneessa tai menet ruokalaan, niin joudut kuitenkin puhumaan työasioita eli ei käytännössä kuitenkaan omaa aikaa. Mielummin pääsisi puoli tuntia aikaisemmin kotiin. Ja niin veikkaan, että opettajatkin valitsisivat joka tapauksessa.
Voin laittaa tähän esimerkiksi oman kalenterini varaukset yhdelle tulevalle viikolel. Minun oppilasmääräni on mitoituksen mukainen - kannattaa muistaa että joillain kollegoilla oppilaita on tuplasti tai triplasti enemmän.
Maanantai
8-9 Palaveri oppilaasta, jonka ahdistusoireilu vaikeuttaa koulunkäyntiä
9-10 ahdistunut oppilas
10-11 oppilas, joka on vaarassa jäädä kokonaan pois koulusta
11-12 käytösoireileva pieni nepsy-oppilas
12-13 voimakkaasti ahdistunut oppilas
13-14 ei oppilasta (kirjauksia ja hemmetinmoista villasukissa hipsuttelua)
14-15 oppilas ensikäynnille
15-16 koko päivän kirjaukset, viesteihin vastailu, myöhässä kotiin
Tiistai
8-9 ahdistunut oppilas
9-10 oppilaan ensikäynti (oletettavasti ahdistus)
10-11 käytösoireileva oppilas
11-12 ahdistunut pikkuoppilas
12-13 ei oppilasta (hipsuttelua jne)
13-15 psykiatrian verkosto
15-16 puhelu vanhemmalle
keskiviikko
8-10 oma työnohjaus
10-11 ei oppilasta (siirtyminen koululle)
11-12 tutkimuskäynti
12-13 tutkimuskäynti
13-14 käytösoireileva oppilas
14-15 oppilas + vanhempi käynnillä
15-16 kirjaukset, viestit, jne
torstai
8-10 oppilaan palaveri toisella koululla, siirtymät
10-11 ahdistusoppilas
11-12 pieni ahdistusoppilas
12-13 ahdistusoppilas
13-14 ei oppilasta, kirjaukset
14-16 kokous
perjantai
8-9 masentunut oppilas
9-11 toistaiseksi vapaata, tähän otan yhden oppilaan kun joku pyytää ajan aikaistusta
11-12 pelko-oireileva pikkuoppilas
12-13 ahdistusoppilas
13-14 kirjaukset
14-16 lähden ajoissa kotiin saldotunneilla
Kyllä heitä on tarpeeksi, mutta typeriä vanhempia ja heidän huonosti kasvatettuja kakaroita on liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Se, että psykologeilla on koulussa huonot työolot, kertoo siitä, että koulussa on ylipäänsä huonot työolot, ja se pitäisi ratkaista muutenkin kuin psykologien osalta. Lasten/nuorten kanssa työskentelyä ei arvosteta. Jos opettajat ovat kateellisia puolen tunnin palkattomasta ruokatauosta niin, se kertoo karua kieltä opettajien mahdollisuuksista pitää taukoja. (Taukojen lisäksi opettajat haaveilevat mm. työtiloista, työpuhelimista ja vapaa-ajasta). Jos opettajat uuvutetaan ylisuurilla ryhmillä, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita, ylenmääräisillä opetuksen ulkopuolisilla velvollisuuksilla, huonoilla työtiloilla yms. niin kierre jatkuu ja tarvittaisiin aina vain enemmän psykologeja. Jos sen sijaan opettajilla ja muilla koulun ammattilaisilla olisi hyvät työolot ja kohtuullinen työmäärä, tarpeeksi tukea erilaista tukea tarvitseville oppilaille, lapset ja aikuiset jaksaisivat paremmin. Olisi vähemmän jonoja koulupsykologille ja lastenpsykiatrillej. Ammattilaiset saisivat tehdä sitä työtä, johon ovat kouluttautuneet, ja ennen kaikkea lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa avun ja tuen. Kierre pitää saada positiiviseksi.
Suurin osa koulupsykologeista ei haluaisi pitää palkattomia ruokataukoja, tietenkään. Koulut sijaitsevat usein niin syrjässä, ettei mihinkään ehdi syömään ja jos syöt omia eväitä opehuoneessa tai menet ruokalaan, niin joudut kuitenkin puhumaan työasioita eli ei käytännössä kuitenkaan omaa aikaa. Mielummin pääsisi puoli tuntia aikaisemmin kotiin. Ja niin veikkaan, että opettajatkin valitsisivat joka tapauksessa.
Meillä oli ennen ruokatunti työaikaa. Silloin tuli syötyä opettajien kanssa ja tutustuttua puolin ja toisin. Huomattiin, että ihan ok ihmisiä ollaan kaikki. Samalla pystyi sopimaan yhteisiä tapaamisaikoja tai toimintatapoja. Tai pystyi siirtymään syrjemmälle sopimaan asiakkaan asiaa kaksin.
Sitten hävisi tuon etuus. Aloin syödä eri aikaa opettajien kanssa, jotta ei tarvinnut hokea, että olen omalla ajalla, älä puhu työasioita minulle. Asioiden hoitaminen kangistui ja tuttuus hävisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän koulussa psykologin ei tarvitse ottaa kuin neljä asiakasta päivässä. Juo kahvia ja hipsuttelee villasukissaan taukotilassa. Lukee kirjaa. Ei ihme, että jonoja on.
Puolen tunnin PALKATTOMALLA tauolla koulupsykologi saa ihan vapaasti juoda kahvia villasukat jalassa. Tää opettajien asenne psykologeja kohtaan on jostain niin syvältä kun olla ja voi. Onneksi itse pääsin koulupsykologin hommista muihin psykologitöihin, missä on mukavat työkaverit.
Se, että psykologeilla on koulussa huonot työolot, kertoo siitä, että koulussa on ylipäänsä huonot työolot, ja se pitäisi ratkaista muutenkin kuin psykologien osalta. Lasten/nuorten kanssa työskentelyä ei arvosteta. Jos opettajat ovat kateellisia puolen tunnin palkattomasta ruokatauosta niin, se kertoo karua kieltä opettajien mahdollisuuksista pitää taukoja. (Taukojen lisäksi opettajat haaveilevat mm. työtiloista, työpuhelimista ja vapaa-ajasta). Jos opettajat uuvutetaan ylisuurilla ryhmillä, joissa on paljon tukea tarvitsevia oppilaita, ylenmääräisillä opetuksen ulkopuolisilla velvollisuuksilla, huonoilla työtiloilla yms. niin kierre jatkuu ja tarvittaisiin aina vain enemmän psykologeja. Jos sen sijaan opettajilla ja muilla koulun ammattilaisilla olisi hyvät työolot ja kohtuullinen työmäärä, tarpeeksi tukea erilaista tukea tarvitseville oppilaille, lapset ja aikuiset jaksaisivat paremmin. Olisi vähemmän jonoja koulupsykologille ja lastenpsykiatrillej. Ammattilaiset saisivat tehdä sitä työtä, johon ovat kouluttautuneet, ja ennen kaikkea lapset ja nuoret saisivat tarvitsemansa avun ja tuen. Kierre pitää saada positiiviseksi.
Suurin osa koulupsykologeista ei haluaisi pitää palkattomia ruokataukoja, tietenkään. Koulut sijaitsevat usein niin syrjässä, ettei mihinkään ehdi syömään ja jos syöt omia eväitä opehuoneessa tai menet ruokalaan, niin joudut kuitenkin puhumaan työasioita eli ei käytännössä kuitenkaan omaa aikaa. Mielummin pääsisi puoli tuntia aikaisemmin kotiin. Ja niin veikkaan, että opettajatkin valitsisivat joka tapauksessa.
Meillä oli ennen ruokatunti työaikaa. Silloin tuli syötyä opettajien kanssa ja tutustuttua puolin ja toisin. Huomattiin, että ihan ok ihmisiä ollaan kaikki. Samalla pystyi sopimaan yhteisiä tapaamisaikoja tai toimintatapoja. Tai pystyi siirtymään syrjemmälle sopimaan asiakkaan asiaa kaksin.
Sitten hävisi tuon etuus. Aloin syödä eri aikaa opettajien kanssa, jotta ei tarvinnut hokea, että olen omalla ajalla, älä puhu työasioita minulle. Asioiden hoitaminen kangistui ja tuttuus hävisi.
Ei ole minullakaan palkallista lounastuntia, mutta useimmiten syön sen kolleegoiden kanssa, jopa esimieheni kanssa ja puhutaan työasioita.
Vierailija kirjoitti:
Voin laittaa tähän esimerkiksi oman kalenterini varaukset yhdelle tulevalle viikolel. Minun oppilasmääräni on mitoituksen mukainen - kannattaa muistaa että joillain kollegoilla oppilaita on tuplasti tai triplasti enemmän.
Maanantai
8-9 Palaveri oppilaasta, jonka ahdistusoireilu vaikeuttaa koulunkäyntiä
9-10 ahdistunut oppilas
10-11 oppilas, joka on vaarassa jäädä kokonaan pois koulusta
11-12 käytösoireileva pieni nepsy-oppilas
12-13 voimakkaasti ahdistunut oppilas
13-14 ei oppilasta (kirjauksia ja hemmetinmoista villasukissa hipsuttelua)
14-15 oppilas ensikäynnille
15-16 koko päivän kirjaukset, viesteihin vastailu, myöhässä kotiinTiistai
8-9 ahdistunut oppilas
9-10 oppilaan ensikäynti (oletettavasti ahdistus)
10-11 käytösoireileva oppilas
11-12 ahdistunut pikkuoppilas
12-13 ei oppilasta (hipsuttelua jne)
13-15 psykiatrian verkosto
15-16 puhelu vanhemmalle
keskiviikko8-10 oma työnohjaus
10-11 ei oppilasta (siirtyminen koululle)
11-12 tutkimuskäynti
12-13 tutkimuskäynti
13-14 käytösoireileva oppilas
14-15 oppilas + vanhempi käynnillä
15-16 kirjaukset, viestit, jnetorstai
8-10 oppilaan palaveri toisella koululla, siirtymät
10-11 ahdistusoppilas
11-12 pieni ahdistusoppilas
12-13 ahdistusoppilas
13-14 ei oppilasta, kirjaukset
14-16 kokousperjantai
8-9 masentunut oppilas
9-11 toistaiseksi vapaata, tähän otan yhden oppilaan kun joku pyytää ajan aikaistusta
11-12 pelko-oireileva pikkuoppilas
12-13 ahdistusoppilas13-14 kirjaukset
14-16 lähden ajoissa kotiin saldotunneilla
Apua, mikä viikko. Mutta etkö pidä missään välissä ruokataukoa, mikä kuitenkin palkaton??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin laittaa tähän esimerkiksi oman kalenterini varaukset yhdelle tulevalle viikolel. Minun oppilasmääräni on mitoituksen mukainen - kannattaa muistaa että joillain kollegoilla oppilaita on tuplasti tai triplasti enemmän.
Maanantai
8-9 Palaveri oppilaasta, jonka ahdistusoireilu vaikeuttaa koulunkäyntiä
9-10 ahdistunut oppilas
10-11 oppilas, joka on vaarassa jäädä kokonaan pois koulusta
11-12 käytösoireileva pieni nepsy-oppilas
12-13 voimakkaasti ahdistunut oppilas
13-14 ei oppilasta (kirjauksia ja hemmetinmoista villasukissa hipsuttelua)
14-15 oppilas ensikäynnille
15-16 koko päivän kirjaukset, viesteihin vastailu, myöhässä kotiinTiistai
8-9 ahdistunut oppilas
9-10 oppilaan ensikäynti (oletettavasti ahdistus)
10-11 käytösoireileva oppilas
11-12 ahdistunut pikkuoppilas
12-13 ei oppilasta (hipsuttelua jne)
13-15 psykiatrian verkosto
15-16 puhelu vanhemmalle
keskiviikko8-10 oma työnohjaus
10-11 ei oppilasta (siirtyminen koululle)
11-12 tutkimuskäynti
12-13 tutkimuskäynti
13-14 käytösoireileva oppilas
14-15 oppilas + vanhempi käynnillä
15-16 kirjaukset, viestit, jnetorstai
8-10 oppilaan palaveri toisella koululla, siirtymät
10-11 ahdistusoppilas
11-12 pieni ahdistusoppilas
12-13 ahdistusoppilas
13-14 ei oppilasta, kirjaukset
14-16 kokousperjantai
8-9 masentunut oppilas
9-11 toistaiseksi vapaata, tähän otan yhden oppilaan kun joku pyytää ajan aikaistusta
11-12 pelko-oireileva pikkuoppilas
12-13 ahdistusoppilas13-14 kirjaukset
14-16 lähden ajoissa kotiin saldotunneilla
Apua, mikä viikko. Mutta etkö pidä missään välissä ruokataukoa, mikä kuitenkin palkaton??
Yhdessä kohtaa päivää on oppilaiden välissä puolen tunnin tauko, käyn silloin syömässä. En tuohon kirjannut esim välituntejakaan; yleisesti tapaamiset ovat 45 min tuon tunnin sisällä.
Olen välillä miettinyt jos hakisikin koulupsykologin hommia vaihteen vuoksi, vaikka olen tietoinen työn ongelmista. Tämän ketjun myötä viimeistään varmistuin, että ei ikinä. Ei voi muuta sanoa kun tsemppiä kollegoille.
-Psykologi
Koulupsykologiongelmaa ei saada ratkaistua ilman kunnon palkankorotusta (palkka pitäis olla vähintään 5000, jos työntekijät halutaan) ja opettajien asenteenmuutosta. Koulupsykologi ei ole opettajien roskakori, johon purkaa kaikki kiukku.
Itse soisin myös kasvatuspsykologi kouluihin. Heillä olisi varmasti paljon annettavaa yhteisölliseen työhön ja voisivat hyvin hoitaa myös tapaamisia, joiden aiheet liittyy opiskeluun (toisella asteella). Miksi ei anneta mahdollisuutta tälle ammattiryhmälle, en ymmärrä. Jos psykologit ei halua koulussa työskennellä niin miksi kieltävät tämän kasvatuspsykologeilta.
T. Entinen koulupsykologi
Mahtava keskustelu, niin totta nuo kollegoiden kokemukset. Ja opettajien kommentit osin kertoo siitä, mitä me psykologit myös kentällä joudutaan aika yksin ottamaan vastaan. Palkka-asia, työtilat ja opettajien asenne kuntoon niin paikkoja saadaan kyllä paremmin täytettyä. Työtä on paljon ja se on vaativaa, mutta myös palkitsevaa.
t. koulupsykologi
Vierailija kirjoitti:
Koulupsykologiongelmaa ei saada ratkaistua ilman kunnon palkankorotusta (palkka pitäis olla vähintään 5000, jos työntekijät halutaan) ja opettajien asenteenmuutosta. Koulupsykologi ei ole opettajien roskakori, johon purkaa kaikki kiukku.
Itse soisin myös kasvatuspsykologi kouluihin. Heillä olisi varmasti paljon annettavaa yhteisölliseen työhön ja voisivat hyvin hoitaa myös tapaamisia, joiden aiheet liittyy opiskeluun (toisella asteella). Miksi ei anneta mahdollisuutta tälle ammattiryhmälle, en ymmärrä. Jos psykologit ei halua koulussa työskennellä niin miksi kieltävät tämän kasvatuspsykologeilta.
T. Entinen koulupsykologi
Ai että kasvatuspsykologit sitten mielellään työskentelisivät samoilla psykologeja koskevilla haasteilla, joita ketju on täynnä? Ja kyllä psykologina varmaan tiedät miksi liitto pitää omiensa puolta.
Mitä muuten kuraattorit nykyään tekevät kouluissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulupsykologiongelmaa ei saada ratkaistua ilman kunnon palkankorotusta (palkka pitäis olla vähintään 5000, jos työntekijät halutaan) ja opettajien asenteenmuutosta. Koulupsykologi ei ole opettajien roskakori, johon purkaa kaikki kiukku.
Itse soisin myös kasvatuspsykologi kouluihin. Heillä olisi varmasti paljon annettavaa yhteisölliseen työhön ja voisivat hyvin hoitaa myös tapaamisia, joiden aiheet liittyy opiskeluun (toisella asteella). Miksi ei anneta mahdollisuutta tälle ammattiryhmälle, en ymmärrä. Jos psykologit ei halua koulussa työskennellä niin miksi kieltävät tämän kasvatuspsykologeilta.
T. Entinen koulupsykologiAi että kasvatuspsykologit sitten mielellään työskentelisivät samoilla psykologeja koskevilla haasteilla, joita ketju on täynnä? Ja kyllä psykologina varmaan tiedät miksi liitto pitää omiensa puolta.
Mitä muuten kuraattorit nykyään tekevät kouluissa?
Kyllä tässäkin ketjussa kasvatuspsykologi sanoi olevansa valmis kouluhommiin. Kasvatuspsykologit on tehneet tästä myös aloitteen joskus.
Liitto pitää omiensa puolta?? Jos pitäisi, niin palkat lääkärien tasolle jne jne. Psyli tietää, että näille ehdoilla kukaan psykologi ei hakua koululle, mutta ei silti tee yhtään mitään palkkojen tai muiden etujen eteen. Miksi sitten kielletään työt kasvatuspsykologeilta, lasten etu olisi, että henkilökuntaa saataisiin.
Mistä ihmeestä olet keksinyt, että koulupsykologien homma on tukea opettajia? Jos tarvitset psykologin tukea, niin työterveydestäsi löytyy.
Joskus vuosia sitten töissä pohdimme, että kuuluuko koulupsykologin työhön olla se likasanko, johon opettaja voi kaataa kaiken paskan. Selkeä vastaus oli, että ei pidä, vaan pitää ohjata sinne työterveyteen.