Miten joku voi antaa oman lemmikkinsä pois?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Oletko syntyjäsi tyhmä vai jouduitko ottamaan tunteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti tuo lapsen tai vaikka aikuisenkin allergia taitaa olla tekosyy. Annetaan heti pois kun lapsi vähän aivastaa. Sillä tavalla vain varmistaa, että lapsi on jatkossakin allerginen kaikelle mahdolliselle. Moni siedättyisi, tarvittaessa aluksi voi käyttää lapsille sopivia allergialääkkeitä. Koirat lapsuudessa jopa suojaavat allergioilta. Jotkut harvat ovat sitten oikeasti niin pahasti allergisia että ei liene vaihtoehtoja.

Älä jauha sontaa, kun et allergioista mitään ymmärrä. Meillä oli koira siihen saakka kun olin 7-vuotias. Koira kuoli (luonnollisen kuoleman) silloin. Murrosiässä minulle puhkesi allergia ja nykyisin en voi olla tuntiakaan samassa tilassa koiran kanssa. Allergia ei ole tekosyy, vaan ihan oikeasti olemassa oleva reaktio, joka joissain tapauksissa voi olla jopa hengenvaarallinen. 

Niin no tilanne voisi olla toinen, jos sinulla olisi ollut koira koko ajan. Noin allergiat juuri kehittyvät. Kuten aiemmin sanottu, joillain harvoilla voi silti olla vakavia oireita, mutta tauko allergeenille altistumisesta herkistymisen jälkeen helposti vain pahentaa oireita sitten, kun taas allergeenin kohtaa. Siksi on olemassa siedätyshoitoja. Koiran suojaavasta vaikutuksesta löytyy kyllä runsaasti tutkimuksia. Varsinkin jos tuttavapiirissä on paljon koiria eikä siksi voi niitä täysin välttää, voi olla karhunpalvelus luopua omasta.

Vierailija kirjoitti:

Helposti. Osa meistä pystyy ajattelemaan myös sen lemmikin etua. Aina ei ole lemmikille hyväksi pysyä siinä kodissa, johon se on hankittu. 

Kyllä,meillä on kissa joka muutti meille kaupungista karkailtuaan jatkuvasti,nyt asuu onnellisesti maalla jossa pääsee ulkoilemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Älä viitsi olla typerä.

Itse olet typerä,en ikinä antaisi lemmikkiäni pois.

Entäs jos vammaudut niin ettet pysty hoitamaan lemmikkiäsi? Ja sulla ei olisi rahaa palkata ketään sitä hoitamaan. Antaisit eläimen kärsiä?

Kyllä. Olen niin itsekäs ihminen, että millään muulla ei ole minulle väliä kuin sillä, että pidän lemmikkini. Kuolkooon vaikka nälkään, mutta minä en siitä luovu. 

t. lainaamasi 

Olet sairas jos mielummin rääkkäisit lemmikkiäsi ja antaisit kuolla nälkään kuin antaisit pois jos et itse pystyisi enää huolehtimaan syystä tai toisesta. Toivottavasti olet oikeasti trolli eikä sulla toivon mukaan ole minkäänlaista lemmikkiä.

Se on rakkautta eläintä kohtaan, että osaa luopua siitä jos tilanne oikeasti vaatii sen.

Etkö oikeasti tunnistanut, että tuo ei ollut tämän lemmikkihullun kirjoitus, vaan tahallani kärjistin hänen kommentointiaan tuolla tavalla?

t. se, joka oikeasti kirjoitti tuon, mutta ei ole oikeasti ap

Itsekkyyttähän se on jos ei osaa luopua eläimestä, vaikka se olisi eläimen parhaaksi.

Kyllähän jotkut antaa lapsensakin pois. Uuden onnen tieltä. Just seuraan läheltä erään perheen tilannetta jossa lapset entisestä liitosta ovat lastenkodissa/sellaiseen menossa koska uusi puoliso ei heistä tykkää. Uusi puoliso tykkää vain siitä lapsesta joka on biologisesti hänen. Tää tapaus on siitä erikoinen että tää lopetti näille ns.lapsipuolilleen puhumisen siinä vaiheessa kun heidän yhteinen lapsensa syntyi. Pikkuhiljaa sen jälkeen alkoi olla väkivaltaista käytöstä tältä puolivanhemmalta lapsia kohtaan ja kohta vuoden ajan on tilanne ollut se että yksi näistä entisen liiton lapsista on asustellut nuorisokodissa koska "kotona ei oo kenenkään hyvä olla"-tän lapsen sanomaa. Pikapuoliin on toinenkin lähdössä kodin ulkopuolelle sijoitukseen koska tän lapsen oma vanhempi ei halua enää pitää näitä isoja lapsia kotona koska haluaa elää ydinperheenä tän puolisonsa ja yhteisen lapsen kanssa.

Karua mutta totta. Sivusta seurattuna erittäin karua. Ja tämä lapsi, joka odottaa että sossu sen laitokseen laittais(lastensuojelu ei näe tarvetta eikä halua sitä sijoittaa, mutta kohta ne varmaan pakosti jotain tekee jos vanhempi jo lapsen kuullen sanoo että haluaa lapsesta eroon), on eristetty kotiin kaikista sukulaisistaan, jotka aiemmin olivat tän lapsen elämässä mukana todella usein.

Tän ihmisen sanojen mukaan "lapsi on kuin tavara, ainahan niitä saa uusia." 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti tuo lapsen tai vaikka aikuisenkin allergia taitaa olla tekosyy. Annetaan heti pois kun lapsi vähän aivastaa. Sillä tavalla vain varmistaa, että lapsi on jatkossakin allerginen kaikelle mahdolliselle. Moni siedättyisi, tarvittaessa aluksi voi käyttää lapsille sopivia allergialääkkeitä. Koirat lapsuudessa jopa suojaavat allergioilta. Jotkut harvat ovat sitten oikeasti niin pahasti allergisia että ei liene vaihtoehtoja.

Älä jauha sontaa, kun et allergioista mitään ymmärrä. Meillä oli koira siihen saakka kun olin 7-vuotias. Koira kuoli (luonnollisen kuoleman) silloin. Murrosiässä minulle puhkesi allergia ja nykyisin en voi olla tuntiakaan samassa tilassa koiran kanssa. Allergia ei ole tekosyy, vaan ihan oikeasti olemassa oleva reaktio, joka joissain tapauksissa voi olla jopa hengenvaarallinen. 

Niin no tilanne voisi olla toinen, jos sinulla olisi ollut koira koko ajan. Noin allergiat juuri kehittyvät. Kuten aiemmin sanottu, joillain harvoilla voi silti olla vakavia oireita, mutta tauko allergeenille altistumisesta herkistymisen jälkeen helposti vain pahentaa oireita sitten, kun taas allergeenin kohtaa. Siksi on olemassa siedätyshoitoja. Koiran suojaavasta vaikutuksesta löytyy kyllä runsaasti tutkimuksia. Varsinkin jos tuttavapiirissä on paljon koiria eikä siksi voi niitä täysin välttää, voi olla karhunpalvelus luopua omasta.

Miksi jauhat edelleen sontaa? Allergia voi kehittyä myös ihmiselle, joka on jatkuvasti tekemisissä eläinten kanssa. Osa on joutunut siitä syystä esim. lopettamaan työt hevostallilla tms. Allergia ei todellakaan ole niin yksiselitteinen asia, että olet eläimen kanssa=sinulle ei koskaan tule allergiaa. Ei ole edes harvinaista, että ihminen allergisoituu asialle, jonka kanssa on jatkuvasti tekemisissä. Tapahtuu muidenkin kuin eläinten yhteydessä. Siedätyshoito toimii JOISSAIN TAPAUKSISSA allergian hoitomuotona, mutta ei se ole mikään allergiavapaaksi tekevä taikatemppu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti tuo lapsen tai vaikka aikuisenkin allergia taitaa olla tekosyy. Annetaan heti pois kun lapsi vähän aivastaa. Sillä tavalla vain varmistaa, että lapsi on jatkossakin allerginen kaikelle mahdolliselle. Moni siedättyisi, tarvittaessa aluksi voi käyttää lapsille sopivia allergialääkkeitä. Koirat lapsuudessa jopa suojaavat allergioilta. Jotkut harvat ovat sitten oikeasti niin pahasti allergisia että ei liene vaihtoehtoja.

Älä jauha sontaa, kun et allergioista mitään ymmärrä. Meillä oli koira siihen saakka kun olin 7-vuotias. Koira kuoli (luonnollisen kuoleman) silloin. Murrosiässä minulle puhkesi allergia ja nykyisin en voi olla tuntiakaan samassa tilassa koiran kanssa. Allergia ei ole tekosyy, vaan ihan oikeasti olemassa oleva reaktio, joka joissain tapauksissa voi olla jopa hengenvaarallinen. 

Niin no tilanne voisi olla toinen, jos sinulla olisi ollut koira koko ajan. Noin allergiat juuri kehittyvät. Kuten aiemmin sanottu, joillain harvoilla voi silti olla vakavia oireita, mutta tauko allergeenille altistumisesta herkistymisen jälkeen helposti vain pahentaa oireita sitten, kun taas allergeenin kohtaa. Siksi on olemassa siedätyshoitoja. Koiran suojaavasta vaikutuksesta löytyy kyllä runsaasti tutkimuksia. Varsinkin jos tuttavapiirissä on paljon koiria eikä siksi voi niitä täysin välttää, voi olla karhunpalvelus luopua omasta.

Eipä muuta kuin laitat tänne linkin edes yhteen niistä. Kerran jo pyydettiin, mutta ei ole näkynyt. Ja ei, vastaus ei nyt ole "googlaa itse". Sinä laitat linkin.

t. eri

En usko että suurin osa antaa lemmikin pois ilman minkäänlaisia tunnontuskia. Meillä oli kissa viikon ja itkin kun jouduttiin antamaan pois. Vuosia olin haaveillut, enkä voinut tietää että lapsi joka ei ole osoittanut mitään allergiaa kaverien tai hoitokissojen kanssa onkin yhtäkkiä todella allerginen. Eläin on oma persoonansa, samoin kun ihmiset ja aina ei vaan tule mätsiä ja se parempi mätsi voi löytyä muualta ja se ei ole mielestäni mikään huono asia tajuta tilanne ja tehdä päätöksiä. Eläimen on parempi olla sopivan omistajan kanssa kuin epäsopivan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Oletko syntyjäsi tyhmä vai jouduitko ottamaan tunteja?

Oletko tyhmä ja itsekäs kun annat rakkaan lemmikkisi pois vain sen takia että sinulla on huono tilanne elämässäsi,ymmärtäisitkö edes hävetä sitä?.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti tuo lapsen tai vaikka aikuisenkin allergia taitaa olla tekosyy. Annetaan heti pois kun lapsi vähän aivastaa. Sillä tavalla vain varmistaa, että lapsi on jatkossakin allerginen kaikelle mahdolliselle. Moni siedättyisi, tarvittaessa aluksi voi käyttää lapsille sopivia allergialääkkeitä. Koirat lapsuudessa jopa suojaavat allergioilta. Jotkut harvat ovat sitten oikeasti niin pahasti allergisia että ei liene vaihtoehtoja.

Älä jauha sontaa, kun et allergioista mitään ymmärrä. Meillä oli koira siihen saakka kun olin 7-vuotias. Koira kuoli (luonnollisen kuoleman) silloin. Murrosiässä minulle puhkesi allergia ja nykyisin en voi olla tuntiakaan samassa tilassa koiran kanssa. Allergia ei ole tekosyy, vaan ihan oikeasti olemassa oleva reaktio, joka joissain tapauksissa voi olla jopa hengenvaarallinen. 

Niin no tilanne voisi olla toinen, jos sinulla olisi ollut koira koko ajan. Noin allergiat juuri kehittyvät. Kuten aiemmin sanottu, joillain harvoilla voi silti olla vakavia oireita, mutta tauko allergeenille altistumisesta herkistymisen jälkeen helposti vain pahentaa oireita sitten, kun taas allergeenin kohtaa. Siksi on olemassa siedätyshoitoja. Koiran suojaavasta vaikutuksesta löytyy kyllä runsaasti tutkimuksia. Varsinkin jos tuttavapiirissä on paljon koiria eikä siksi voi niitä täysin välttää, voi olla karhunpalvelus luopua omasta.

Infoa tietämättömälle:

Siedätyshoidon edellytyksenä on allergiatestein varmistettu, hankalia oireita aiheuttava allergia. Siedätyshoitoa annetaan lähinnä sellaisen allergisen nuhan ja silmätulehduksen hoitoon, joka ei reagoi riittävän hyvin antihistamiinitabletteihin, nenään sumutettavaan kortisoniin tai silmätippoihin. Lisäksi potilaan tulee haluta hoitoa eikä hoidolle saa olla vasta-aiheita,

Siedätyshoidon vasta-aiheita ovat epätasapainossa oleva astma, aktiivinen immunologinen tai pahanlaatuinen sairaus ja vaikeat sydän- tai keuhkosairaudet. Henkilö ei myöskään sovellu siedätyshoitoon, jos hänellä on jatkuva kortisonilääkitys tai verenpaineeseen beetasalpaajahoito. Siedätyshoitoa ei myöskään toteuteta alle viisivuotiailla lapsilla eikä raskauden ja imetyksen aikana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Oletko syntyjäsi tyhmä vai jouduitko ottamaan tunteja?

Oletko tyhmä ja itsekäs kun annat rakkaan lemmikkisi pois vain sen takia että sinulla on huono tilanne elämässäsi,ymmärtäisitkö edes hävetä sitä?.

Olisi tyhmää ja itsekästä rääkätä eläintä pitämällä sitä kodissa, jossa siitä ei pystytä huolehtimaan. 

Kyllä vastuullinen lemmikin omistaja hoitaa eläimen lopetuksen itse, eikä laita sitä kiertoon.

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Jos lemmikin omistajan terveys heikkenee yllättäen niin, ettei pysty lemmikistään huolehtimaan, kumpi on vastuuttomampaa, antaa se jollekin, joka pystyy siitä pitämään huolta, vai antaa sen kärsiä huonolla hoidolla?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä vastuullinen lemmikin omistaja hoitaa eläimen lopetuksen itse, eikä laita sitä kiertoon.

Miksi eläin pitäisi lopettaa sen sijaan, että se pääisi hyvään kotiin, jossa siitä huolehditaan? Ihme provoilijoita täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Älä viitsi olla typerä.

Itse olet typerä,en ikinä antaisi lemmikkiäni pois.

Entäs jos vammaudut niin ettet pysty hoitamaan lemmikkiäsi? Ja sulla ei olisi rahaa palkata ketään sitä hoitamaan. Antaisit eläimen kärsiä?

Kyllä. Olen niin itsekäs ihminen, että millään muulla ei ole minulle väliä kuin sillä, että pidän lemmikkini. Kuolkooon vaikka nälkään, mutta minä en siitä luovu. 

t. lainaamasi 

Olet sairas jos mielummin rääkkäisit lemmikkiäsi ja antaisit kuolla nälkään kuin antaisit pois jos et itse pystyisi enää huolehtimaan syystä tai toisesta. Toivottavasti olet oikeasti trolli eikä sulla toivon mukaan ole minkäänlaista lemmikkiä.

Se on rakkautta eläintä kohtaan, että osaa luopua siitä jos tilanne oikeasti vaatii sen.

Etkö oikeasti tunnistanut, että tuo ei ollut tämän lemmikkihullun kirjoitus, vaan tahallani kärjistin hänen kommentointiaan tuolla tavalla?

t. se, joka oikeasti kirjoitti tuon, mutta ei ole oikeasti ap

Mulla ei ole aikaa olla täällä niin paljon, että tunnistaisin eri kirjoittajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Älä viitsi olla typerä.

Itse olet typerä,en ikinä antaisi lemmikkiäni pois.

Entäs jos vammaudut niin ettet pysty hoitamaan lemmikkiäsi? Ja sulla ei olisi rahaa palkata ketään sitä hoitamaan. Antaisit eläimen kärsiä?

Kyllä. Olen niin itsekäs ihminen, että millään muulla ei ole minulle väliä kuin sillä, että pidän lemmikkini. Kuolkooon vaikka nälkään, mutta minä en siitä luovu. 

t. lainaamasi 

Olet sairas jos mielummin rääkkäisit lemmikkiäsi ja antaisit kuolla nälkään kuin antaisit pois jos et itse pystyisi enää huolehtimaan syystä tai toisesta. Toivottavasti olet oikeasti trolli eikä sulla toivon mukaan ole minkäänlaista lemmikkiä.

Se on rakkautta eläintä kohtaan, että osaa luopua siitä jos tilanne oikeasti vaatii sen.

Etkö oikeasti tunnistanut, että tuo ei ollut tämän lemmikkihullun kirjoitus, vaan tahallani kärjistin hänen kommentointiaan tuolla tavalla?

t. se, joka oikeasti kirjoitti tuon, mutta ei ole oikeasti ap

Mulla ei ole aikaa olla täällä niin paljon, että tunnistaisin eri kirjoittajia.

Ei siihen aikaa tarvita. Riittää, että omaa vähän päättelykykyä :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset ovat vastuuntunnottomia paskoja. Eivät lemmikkiä ottaessaan ajattele, että se on elämänmittainen sitoumus.

Elämässä voi tapahtua sellaista, että on vain pakko luopua lemmikistä. Eikä se ole vastuuntunnotonta jos tajuaa omat voimavaransa ja sillä tavalla ajattelee lemmikin parasta.

Syy voi olla myös oma, puolison tai lapsen allergia. 

Annetaanko lapsikin pois jos olisi allerginen lapselleen.

Oletko syntyjäsi tyhmä vai jouduitko ottamaan tunteja?

Oletko tyhmä ja itsekäs kun annat rakkaan lemmikkisi pois vain sen takia että sinulla on huono tilanne elämässäsi,ymmärtäisitkö edes hävetä sitä?.

Sut voisin antaa pois. Vähän vaikka maksaisinkin jos vaan joku veis.

Elämäntilanne voi muuttua radikaalisti tai koiralla voi olla esim käytösongelmia. Tietynlaiset koirat ei sovi esim lapsiperheeseen. On kyllä suuri asia luopua Lemmikistä ja itse tekisin sen vain pakosta. Niihin kiintyy todella vahvasti.

Jouduttiin antamaan toinen kissa muutaman kuukauden päästä pois. Yritettiin hitaasti tutustuttaa vanhaan kissaan, ostettiin feliwayta ja vaikka mitä, mutta ei niiden yhteiselosta tullut mitään. Uusi kissa vahtasi vanhaa koko ajan ja hyökkäsi heti sen niskaan kiinni jos toinen liikahtikaan. Elo oli pelkkää stressiä kaikille. Etsin uuden kodin jossa sai olla ainoa kissa ja sinne sopeutui heti.