Miehellä ei mitään käsitystä parisuhteesta

Meillä on tuollaista arki, puoliso on neuroerilainen eikä hänellä ollut ennen minua juuri kokemusta seurustelusta, on myös introvertti. Olen itsekin introvertti, joten minulle sopii hyvin tuollainen että tehdään samassa huoneessa omia juttujamme. Päivällinen on yhteistä aikaa ja viikonloppuaamuisin heräillään yhdessä kaikessa rauhassa. Esimerkiksi suutelusta ja halailusta puoliso ei piittaa yhtään, yritin alkuaikoina pitää kädestä kauppareissuilla ja hän kysyi mikä tarkoitus sillä on 🙈 Olemme olleet yhdessä reilut viisi vuotta, olen tottunut pärjäämään vähällä läheisyydellä ja jos vaikka haluan ulos syömään, menen jonkun kaverin kanssa. Puoliso taas on opetellut sietämään vähän "turhaa koskettelua" ja järjestää aikaa yhdessäololle, esim. pidämme leffailtoja.

Eli on mahdollista tehdä kompromisseja, mutta jos heti alussa on hyvin erilaiset odotukset seurustelun suhteen, ette ehkä vain sovi yhteen.

Miehellä ei ole tarvetta parisuhteelle. Miehet ovat yksioikoisia otuksia. Miehelle riittää nainen sellaisenaan ilman ylimääräisiä virityksiä. Ole kiinnostava ja kiinnostunut. Se riittää. Jos et ole lähde tai mies lähtee.

Lapsuudenkodilla ja omien vanhempien suhdedynamiikalla voi olla vaikutusta tähän.

Yksi eksä oli kasvanut kodissa, jossa hän ja sisarukset kuvailivat isää etäiseksi ja pahapäiseksi, tuo tarkoitti sitä, että isä oli miltei jatkuvasti kiukkuinen ja pahalla päällä, ärsyyntynyt lienee oikea kuvailu. Isä ei heidän mukaansa ollut väkivaltainen tai alkoon menevä. Mitä tuota isää tapasin, ei ainakaan minua kohtaan ollut ilkeä eikä niissä tapaamisissa vaimoaankaan kohtaan, toki kaikkea ei näytetä ulospäin. Ei hän kyllä halaillut vaimoaan, mutta siitä nyt ei voi paljoakaan päätellä. Tuo eksä oli myös itse etäinen ja äksyilevä, pahalla päällä kroonisesti. Oliko sitten geenejä vai opittua, vaikea sanoa. Perheensä läsnäollessa hän oli myös minua kohtaan jäyhä ja kylmä, tämä tuli arjeksi sitten meidänkin välillä kahden kesken muutaman kuukauden kuluttua suhteen alusta.

Toisen eksän äiti oli kuollut hänen ollessa ylä- asteella. Hän oli hyvin halailu- pussailu- hipsuttelu- orientoitunut ja halusi edetä suhteessa todella nopeasti. Joka hetki, kun ei oltu yhdessä, hän halusi taukoamatta viestitellä ja soitella. Ihan tavallista olla yhteydessä ja ilostuttaa päivää, mutta tuossa oli jotain pakonomaista. Aivan kuin ihminen häviäisi jonnekin, jos ei ole jatkuvasti vierellä. Kyökkipsykologi voisi heittää arvion koetusta menetyksestä ja menettämisen pelosta. Hänellä oli todella hyvä suhde isäänsä ja äitipuoleensa ja he halasivat joka kerta, kun tapasivat. (Juu, miehet halasivat toisiaan, kuulemma sitä ei tapahdu). Siinä perheessä oli lämmin tunnelma eikä äksyilyitä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä löysit tollasen robotin🤣

ruttuselta.

Jos et ole kiinnostunut huolehtimaan miehen tarpeista niin eroa prinsessa ja hommaa kissa.

Vierailija kirjoitti:

Nää miehet on huijareita. Ensin ollaan mielin kielin ja sitten kun on saatu toinen koukkuun, on kehittynyt tunteita kun oikeasti ollaan ihastuneita huijariin. Voi olla yhteisiä lapsia, yhteinen asunto ja velkaa. Kannattaa olla tarkkana. Huijari on huijari vaikka voissa paistais!

Se on jämpti näin!

Lasse Jacobson kirjoitti:

Jos et ole kiinnostunut huolehtimaan miehen tarpeista niin eroa prinsessa ja hommaa kissa.

Tämä kuvannee aika hyvin aloituksen otsikkoa. Tämän kirjoittajan mielestä parisuhde on miehen tarpeet. Naisen tarpeilla ja haluilla ei ole merkitystä vaan vain miehen.

Eli ei ymmärrä että parisuhteessa on kaksi erillistä ihmistä tarpeineen ja molempien tarpeet pitää huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi olla että miehellä ei ole mitään käsitystä, tai sitten naisella on väärä käsitys. 

Jos toisen mielestä täytyy imuroida päivittäin ja toisen mielestä kerran viikossa riittää, kuka määrittää kumpi on oikeassa? Jos ette pääse yhteisymmärrykseen yhteisestä ajasta, vaihtoehtoja on kaksi. Joko eroatte tai sitten sopeudut tilanteeseen. Ketään kun ei voi pakottaa mihinkään.

Kerran viikossa ja joka päivä välillä on kompromissi 4 kertaa viikossa. Näistä kaksi kertaa imuroi se joka halusi alunperin kerran viikkoon, ja kaksi kertaa se joka halusi alunperin joka päivä. Molemmat joustavat mieltymyksistään, molemmat kokevat jonkin verran epämukavuutta (toinen ylimääräisestä imurointikerrasta, toinen epäsiisteydestä) ja molemmat saavat jotain (naputus, huono omatunto ja riitely loppuu).

No, näillä ihmisillä alkaa uusi naputus ja riitely sitten toisesta asiasta. Ovat aina tyytymättömiä johonkin, vaikka asiat olisivat hyvin.

Kuulostaa autismin kirjolta eli entiseltä aspergeriltä!

- he ajattelevat olevansa toisen ihmisen kanssa yhteydessä, vaikka ovat vain samassa talossa (esim. jopa eri huoneissa). EIvät yhtään ymmärrä, etteivät olisi puolison kanssa, jos on ollut samassa huoneessa kännykällä.

- ei ihan oikeesti ymmärrä, mistä puhut, siksi tuo keskustelu ei oikein etene

muita piirteitä:

- elää mielellään omassa maailmassaan eikä sukuillallisilla tai ei huomaa muita ihmisiä ympärillään tai koita saada näille hyvää oloa saapuessaan tilaan

- aistiherkkyyksiä esim. ei siedä lasten ääniä tai kirkasta valoa

- helpompi helliä ja jutella eläinten kanssa kuin ihmisten

Katsokaa yhdessä youtubesta autismin kirjosta videoita.  Englanniksi on hyvä tubettaja "autism from  the inside"

Suomeksi hyvä aloitus  youtubessa on vaikka yle kioskin

”Ei sulla mitään autismia ole, sähän olet ihan normaali.” –ALL X PANEL – YLE KIOSKI

https://www.youtube.com/watch?v=NbEJ0cqDwoM 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asperger?

Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.

Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.

Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?

No ei vienyt kyllä ravintolaillallisille silloinkaan tai muutenkaan kauheasti huomioinut. Olin itse aika nuori, enkä tajunnut vaatia parempaa kohtelu. Alkoholia käytettiin silloin aika paljon, ja humalassa puhui paljon ja oli enemmän läsnä, jos niin voi edes sanoa. Halusi myös nopeasti naimisiin ja lapsen. Siinä sitä sitten oltiin, eroa olen miettinyt tosi paljon näiden vuosien aikana, kunnes sitten taas arki vienyt taas hetkeksi, ja olen keskittynyt muihin asioihin. T. Ap

Ai että, tämäkin kuulostaa ihan autismin kirjolta. Hän jotenkin kerää tavaroita ja myös puolison. Ja kun on saanut sen, ei tarvi enää kerätä. Ja että humalassa tulee pikkuisen niitä tunteitakin esiin. Hän omasta mielestään välittää perheestään esim. kun käy kaupassa tai kolaa pihan. Onko näin, jos on, niin on autismin kirjo. Hän ei ymmärrä, että toinen kaipaisi hymyä,  silmiin katsomista, hellittelyä ja rakkauden sanoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samankaltaisen miehen kanssa seurustelin. Yhteisestä ajasta suurimman osan olin hänelle kuin ilmaa, katsoi vain ohjelmiaan tai tuijotti kännykkäänsä. Ei tykännyt mistään läheisyydestä, joka ei johtanut seksiin. Kun tervehdin halaamalla, saattoi vetäytyä pois. Ei oikein halunnut keskustellakaan mistään. Sanoin asiasta, että en voi tuossa suhteessa hyvin ja kuinka pahalta tuo ilmana kohtelu tuntuu. Osasi sitten kyllä vääntää pitkiä selityksiä sanomatta oikeastaan mitään kunnollista asiaa aiheeseen. Käytös ei muuttunut. On eksä nykyään.

Nuo pitkät selitykset kuulostavat tutulta! Mitään ei kuitenkaan tunnu tajuavat vaikka keskustelua jatkettaisiin kuinka pitkään. Kieltää asiat tai vääntää ne jotenkin, alkaa puhua asian ohi. T. Ap

Tämä, ettei asia etene, johtuu siitä, että autismin kirjossa ei ymmärretä sosiaalisia tai tunne-elämän asioita. He eivät pysty asettumaan toisen asemaan. Meillä autismin kirjolaisen kanssa asiat paremmin, jos ei ole stressiä, väsymystä tai nälkää. He usein unohtavat syödä niin ovat huonolla tuulella siksikin. Ja meidän parisuhde parani puhumalla, kun sanoin eroavani. Hänelle tuli täysin tunteet pintaan, kun pelkää menettävänsä mut. Olen hänelle selkeästi sosiaalinen tuki ja sosiaalinen avustaja: kerron, että pitää muistaa tervehtiä jne. Hän on kiitollinen avusta. Häntä on auttanut tietoisuus siitä, että hänellä on autismin kirjoa, että youtube-videoissa joku ajattelee samalla tavalla kuin hän. Aiemmin ehkä hänen oli vaikea myöntää, että minun tapani toimia olisi ns normaali.

Minusta olisi falskia, jos kumppani roikkuisi koko ajan vieressä, halailisi ja pussailisi. Miettisin heti, miksi tekee niin, mitä yrittää peittää.

Huomionosoituksiksi mulle kelpaa, että huumori pelaa ja henkinen yhteys toimii. Kiva jos toinen tekee joskus jotain puolestani, vaikka vaihtaa renkaat tms. Hellyydenosoituksetkin on paikallaan, mutta ei koko ajan.

Hassua, että nykyään tehtaillaan maallikkopohjalta diagnoosi joka tilanteeseen.

Ei se kotona itseään passauttava laiskimus välttämättä sairasta mitään, on vaan taitava juoksuttamaan muita.

Minäkin huomasin tarvitsevani naista vain seksiin joten lopetin parisuhteen.

Hyvin toimittu ja reilua naisia kohtaan. Ei kannata teeskennellä, se vahingoittaa kumpaakin.

ei kukaan terve mies harrasta tällaista ällötystä

"Ravintolaillalliset, yhdessä sylikkäin makoilu, se että olis läsnä toista varten ei vaan onnistu"

sylikäin makoilu

fuck

ravintolaillalliset, siinä menee rahaa ja aikaa hukkaan

Mooses Apostoli kirjoitti:

ei kukaan terve mies harrasta tällaista ällötystä

"Ravintolaillalliset, yhdessä sylikkäin makoilu, se että olis läsnä toista varten ei vaan onnistu"

sylikäin makoilu

fuck

ravintolaillalliset, siinä menee rahaa ja aikaa hukkaan

Ravintolaillalliset ovat oikein mukavaa ajanvietettä. Eihän se ilmaista ole, mutta toisaalta ei minulla ole pikkurahasta uupelo.

M36

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monen mielestä miehet vain ovat niin yksinkertaisia. Ilman ylimielisyyden häivääkään? Ja sujuvasti sivuuttaen koko maailmanhistorian tieteen, taiteen ja viihteen. Kun ei ne miesparat osaa.

Tieteessä ja taiteessa naisia on AINA, kautta historian dissattu, ja kenen toimesta: MIESTEN.

Lue vaikka kirja Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Muitakin löytyy, joissa naisten tekemät keksinnöt ja taide esim. on todistetusti vaimennettu, MIESTEN taholta.

Voi kiesus. Eihän ole kauankaa aikaa siitä, kun naisten piti anoa vapautusta sukupuolestaan, jotta pääsi opiskelemaan ja suorittamaan tutkinnon yliopistossa!

Onko muka naisilla ollut samat mahdollisuudet opiskella kuin miehillä?

Kumpi on asetettu etusijalle perheessä, kun on mietitty, kuka lapsista koulutetaan ja kuka naitetaan?

Voi jumalauta tätä naisten jatkuvaa uhriutumista. Se mitä on joskus ennen muinoin tapahtunut, ei koske millään tavalla teitä. Silloin ENNEN VANHAAN miehistäkin vain aniharvalla oli mahdollisuus mihinkään yliopistokoulutuksiin. Mutta tässä on taas tämä vanha juttu, että naiset näkevät miehistä ainoastaan ne menestyneet. Ne miljoonat työmuurahaiset ovat naisille näkymättömiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asperger?

Monet miehet on yksioikoisia, ei niillä ole kiinnostusta romanttiseen kiehnäämiseen.

Naisella on heille tarkoitus. Se yksi. Ja tietty hoitaa huusholli.

Muuten, millainen tämä mies oli tapailu- ja seurusteluvaiheessa?

No ei vienyt kyllä ravintolaillallisille silloinkaan tai muutenkaan kauheasti huomioinut. Olin itse aika nuori, enkä tajunnut vaatia parempaa kohtelu. Alkoholia käytettiin silloin aika paljon, ja humalassa puhui paljon ja oli enemmän läsnä, jos niin voi edes sanoa. Halusi myös nopeasti naimisiin ja lapsen. Siinä sitä sitten oltiin, eroa olen miettinyt tosi paljon näiden vuosien aikana, kunnes sitten taas arki vienyt taas hetkeksi, ja olen keskittynyt muihin asioihin. T. Ap

Ai että, tämäkin kuulostaa ihan autismin kirjolta. Hän jotenkin kerää tavaroita ja myös puolison. Ja kun on saanut sen, ei tarvi enää kerätä. Ja että humalassa tulee pikkuisen niitä tunteitakin esiin. Hän omasta mielestään välittää perheestään esim. kun käy kaupassa tai kolaa pihan. Onko näin, jos on, niin on autismin kirjo. Hän ei ymmärrä, että toinen kaipaisi hymyä,  silmiin katsomista, hellittelyä ja rakkauden sanoja. 

Hieno diagnoosi sulta, teetkö näitä ihan ammatiksesi? Mutta tosissaan: miksi nainen on valinnut tällaisen miehen, jos ei saa tältä mitä haluaa? Minäkin välitän perheestäni tekemällä asioita, en lepertelemällä jatkuvasti. Se ei vain sovi minulle, sillä vihaan kaikkea teennäisyyttä ja minulta tuollainen ei vain tule luonnostaan. Onneksi omalle puolisolle tämä minun tapani riittää ja hän ymmärtää miesten ja naisten välisiä eroja. Hän tietää, että minun välittämiseni on erilaista kuin vaikkapa hänen.

Oletko järjestänyt paljon romanttisia ravintolaillallisia, vai onko se miehen homma viihdyttää sinua (ja maksaa)