Miehellä ei mitään käsitystä parisuhteesta

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti kuulostaa niin tutulta. En jaksa enää edes yrittää, vaan olen todennut, että asumme saman katon alla, mutta siinä se suhde sitten onkin.

Kateellisena katson lapseni ja hänen kumppaninsa rakastumisvaiheen yhteyttä. Keskustelua riittää tunnista toiseen, tuijotellaan toista silmiin, hipsutellaan ja kosketellaan toisen hiuksia. Välillä tehdään ruokaa yhdessä, välillä käydään kaupassa ja välillä lenkillä. Katsellaan leffoja vierekkäin makoillen. Tyttöystävä on myös aika tiukasti ilmoittanut, että pienet muistamiset ja kukat juhlapäivinä kuuluvat asiaan.

Nykynuoret on aikalailla tasa-arvoisempia, kun aikaisemmat sukupolvet. En voisi kuvitella, että tyttärien miehistä yksikään istuisi kotona odottamassa, että vaimo tulee töistä laittamaan ruokaa ja siivoamaan ja tekemään kaikki kotityöt yksin, vaikka mies olisi ollut kotona jouten koko päivän:D

Meillä mies tätä yritti, kun jäi eläkkeelle. Istui tyytyväisenä kotona ja odotti, että minä tulen töistä ja aloitan ruuanalaiton ja siivoan sen jälkeen keittiön ja kaiken muunkin. Siivoan, tiskaan, pyykkään ,teen ruuat jne. 

Toki olin jutunut kaiken tuon ennenkin töiden päälle tekemään, mutta nyt kun tiesin, että toinen on kotona niin päätin, että nyt loppui aikuisen ihminen passaaminen. 

Mies on ollut tosi katkera, kun palvelu ei enää pelaa ja valittaa oikeastaan jokaiselle vastaan tulevalle ihmiselle, että hän joutuu siivoamaan! Vaikka vessoja ei kyllä ikinä pese, ne jää minulle ja aika paljon muutakin siivottavaa ja ruokakin pitää minun laittaa, muuten syödään pelkkiä kuorineen keitettyjä perunoita. Ja kyllähän minä hoidan pyykitkin. No mies tekee lumitöitä ja puita ja ajaa kesällä nurmikon(päältäajettavalla).

joo semmosta se on tämä elämä. Toivon, että tytöt nykyään pääsisi helpommalla , eikä kaikki jäisi heidän hoidettavakseen.

Vierailija kirjoitti:

Eikö nämä asiat voisi selvittää jo seurustelun alkuajoilla? Maailman katsomus, uskonto, lastenkasvatus ja yleinen moraali onko samanlainen sekä seksuaalinen suuntaus. Nykyään nuoret kun ei tiedä mitä he ovat tai haluavat olla mutta eivät voi olla, se ei ole kumppanin syy.

Ne ei vaan tahdo toteutua "oikeassa"elämässä, vaikka mitä olisi seurusteluaikana puhuttu/selvitetty.

Ja jotenkin pitäisi nuorena ja tyhmänä osata kysellä kaikki mahdolliset asiat, joita ei edes sillä elämän kokemuksella  ymmärtäisi kysyä. Tai siis jos seurustelu aloitetaan jo alle parikymppisenä, niin elämän kokemus on niin vähäistä, että ei mitenkään osaa varautua/ajatella miten ne oikeasti sitten menee.

Itse aloittanut seurustelemaan 18 vuotiaana miehen kanssa, jonka kanssa nyt eletty yhteistä elämää 40v ja ei sitä silloin tajunnut, mitä toisessa pitäisi otaa huomioon. 

Mies halusi lapsia, ihan jo alusta asti. Itse mietin pitkään, mutta  viimein lapsi tehtiin ja minulle selvisi, että mies oli ajatellut, että kaikki lapseen liityvä olikin minun hommaa ihan niin kuin omilla vanhemmillaan oli aikoinaan ollut.

Myöhemmin selvisi, ettei miehen isä ollut pitänyt omia lapsiaan koskaan edes sylissä, saatika, että olisi mitenkään näiden hoitamiseen osallisunut. Ja oma mies luuli, että noin se menee.  Ei minulla (tyhmällä) ollut käynyt mielessäkään, että joku voisi vielä ajatella noin, että miehen ei kuulu mitenkään osallistua oman lapsen hoitoon.  Varsinkaan, kun toinen olis sitä lasta toivonut lähes 10 vuotta. 

Siis ei vaan näköjään osaa kysellä oikeita asioita, koska itselle ne on päivänselviä. Eikä mieskään osannut sanoa, että hänelle isyys on siemenen luovuttamista, mutta ei hän sitä taaperoa sitten hoida mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Ihme rutinaa. Jos mies ei käy vieraissa niin mitä valitat.

Tää on vähän sama , kuin se, että jos mies ei juo eikä lyö niin se on hyvä mies :D

Kai tuo sama pätee naiseenkin? Jos nainen ei juo eikä lyö, niin on hyvä nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja naisella on kaikki ja täysi käsitys parisuhteesta.

Kuinka yllättävää!

No tuoko on sinun mielestä hyvä parisuhde?

Nainen tietää parhaiten. Etkö lukenut kommenttiani, vai etkö ymmärtänyt? Mistä kiikastaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö nämä asiat voisi selvittää jo seurustelun alkuajoilla? Maailman katsomus, uskonto, lastenkasvatus ja yleinen moraali onko samanlainen sekä seksuaalinen suuntaus. Nykyään nuoret kun ei tiedä mitä he ovat tai haluavat olla mutta eivät voi olla, se ei ole kumppanin syy.

Ne ei vaan tahdo toteutua "oikeassa"elämässä, vaikka mitä olisi seurusteluaikana puhuttu/selvitetty.

Ja jotenkin pitäisi nuorena ja tyhmänä osata kysellä kaikki mahdolliset asiat, joita ei edes sillä elämän kokemuksella  ymmärtäisi kysyä. Tai siis jos seurustelu aloitetaan jo alle parikymppisenä, niin elämän kokemus on niin vähäistä, että ei mitenkään osaa varautua/ajatella miten ne oikeasti sitten menee.

Itse aloittanut seurustelemaan 18 vuotiaana miehen kanssa, jonka kanssa nyt eletty yhteistä elämää 40v ja ei sitä silloin tajunnut, mitä toisessa pitäisi otaa huomioon. 

Mies halusi lapsia, ihan jo alusta asti. Itse mietin pitkään, mutta  viimein lapsi tehtiin ja minulle selvisi, että mies oli ajatellut, että kaikki lapseen liityvä olikin minun hommaa ihan niin kuin omilla vanhemmillaan oli aikoinaan ollut.

Myöhemmin selvisi, ettei miehen isä ollut pitänyt omia lapsiaan koskaan edes sylissä, saatika, että olisi mitenkään näiden hoitamiseen osallisunut. Ja oma mies luuli, että noin se menee.  Ei minulla (tyhmällä) ollut käynyt mielessäkään, että joku voisi vielä ajatella noin, että miehen ei kuulu mitenkään osallistua oman lapsen hoitoon.  Varsinkaan, kun toinen olis sitä lasta toivonut lähes 10 vuotta. 

Siis ei vaan näköjään osaa kysellä oikeita asioita, koska itselle ne on päivänselviä. Eikä mieskään osannut sanoa, että hänelle isyys on siemenen luovuttamista, mutta ei hän sitä taaperoa sitten hoida mitenkään.

Etukäteen voi puhua ihan mitä tahansa toiselle, mutta ei niitä lupauksia tosi paikan tullen tarvitse pitää. Varsinkin lapsen saaminen on niin peruuttamaton asia, ettei siinä auta katuminen. Minun exäni oli samanlainen. Selitti etukäteen miten hän osallistuu kaikkeen ja pitää isyyslomaa. Paheksui tuttavaperheen isää, joka ei ottanut oikein mitään vastuuta perhe-elämästään. No, sitten kun lapsi syntyi nuo kaikki puheet unohtuivat. Yhtäkkiä mies piti kiinni kaikista omista menoistaan ja asioistaan ja hoki minulle miten äidin elämä nyt on sellaista. Eli käytännössä vauvan kanssa valvomista, pyykkäämistä, ruuan laittoa yms. Tilanne ei tietenkään muuttunut, kun palasin töihin. Hankin päivähoitopaikan, järjestin vuoroni siten, että pääsin käytännössä joka kerta viemään ja hakemaan lapsen, kävin kaupassa, siivosin, huolehdin kaikki lapsen asiat... Meni muutama vuosi ennen kuin tajusin, ettei mikään muutu vaikka kuinka pyysin, anelin ja itkin. Lopun varmaan arvaattekin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko todeta että ajattelin joskus samoin, eikä suhteet ottaneet onnistuakseen. Moni mies mieltää seksin läheisyydeksi. Sen sijaan että haluat muuttaa miestä, niin muuttakaa sitä yhteistä seksiä sellaiseksi että sinä tunnet läheisyyttä ja nautintoa. Kerro miehellesi mitä sinä haluat ja kun saat sen, silloin seksi paranee ja monipuolistuu.

Seksi on siitä vaikea laji, että mies voi olla tyytyväinen todella yksinkertaiseen seksiin, mitä nainen ei välttämättä voi. Myös ne halut ajoittuu usein eri aikoihin. Vasta nyt olen oppinut ymmärtämään miesten seksuaalisuutta, sillä nykyinen mieheni haluaa vähän joka ainoa päivä, kun taas minä haluan kerran viikossa. Minä saan kerran viikossa kaiken mitä toivon seksiltä, eli lukuisia erilaisia orgasmeja, läheisyyttä, hellää ja rajumpaakin kosketusta. Mies saa joka päivä oman orgasminsa ja on ihan eri mies.

Päädyimme tähän koska olimme lähellä eroa ja minä tunsin tekeväni kodissa ihan kaiken, se normaali tarina. Kerran mies tokaisi riidan päätteeksi, että olisi hemmetisti mukavampaa jos ei tarvitsisi elää puutteessa valtaosaa ajasta ja haluaisinko minä elää niin. En halua. Tämä hetki oli käänteentekevä koko suhteen kannalta ja sen jälkeen kaikki muuttui, kommunikaatio, seksi, keskinäinen arvostus, kaikki.

Ennen en tiennyt mitä hyvä parisuhde tarkoittaa, luulin tietäväni.

Siis muuttuiko se kotityöjako sitten niin, että mies oikeasti alkoi hoitaa osuutensa niistä, nyt kun saa sen orgasminsa? Aika uskomattomalta kuulostaa.

Kyllä se muuttui! Tekee ihan oikeasti niitä juttuja joita minä olen toivonut. Ei voi sanoa että taikaiskusta, mutta puolessa vuodessa meno muuttui ja asenne. Nyt haluaa suunnitella tulevaisuutta ja ollaan molemmat hyväntuulisia, voihan se siitäkin johtua että minä olen paremmalla tuulella. Tämä on ollut itseään vahvistava kierre ja voin muuten vannoa että läheisyyttä on ilman seksiä.

Miettikäähän kuinka useasti täältä saa lukea, että mies ällöttää kun vonkaa ja olen minäkin ajatellut niin. Kun se mies vonkaa, niin olisi jo vuosia sitten pitänyt ymmärtää käyttää silloin mieheen muutama minuutti aikaa, siksihän se vonkaa. Ei kai kukaan mieti että vonkaaminen on kivaa, ei sitä sen vuoksi kai tehdä.

Keskustelkaa asioista, eikä kaikki ihmiset sovi kaikille vaikka kuinka yrittäisi.

Mukavaa, että teillä asiat alkoi sujumaan, kun mies saa tarpeekseen seksiä. Meillä mies sai joka aamu ja joka ilta, mutta ei se saanut sitä kotitöitä tekemään, eikä muutenkaan muuttumaan paremmaksi ihmiseksi. 

Enkä minä kyllä saanut sitä omaa orgasmia vuosikausiin, en oikeastaan koskaan, mutta ei se miestä haitannut. Silti tein ne kotityöt, ehkä ei olisi pitänyt tehdä?

Nää miehet on huijareita. Ensin ollaan mielin kielin ja sitten kun on saatu toinen koukkuun, on kehittynyt tunteita kun oikeasti ollaan ihastuneita huijariin. Voi olla yhteisiä lapsia, yhteinen asunto ja velkaa. Kannattaa olla tarkkana. Huijari on huijari vaikka voissa paistais!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti kuulostaa niin tutulta. En jaksa enää edes yrittää, vaan olen todennut, että asumme saman katon alla, mutta siinä se suhde sitten onkin.

Kateellisena katson lapseni ja hänen kumppaninsa rakastumisvaiheen yhteyttä. Keskustelua riittää tunnista toiseen, tuijotellaan toista silmiin, hipsutellaan ja kosketellaan toisen hiuksia. Välillä tehdään ruokaa yhdessä, välillä käydään kaupassa ja välillä lenkillä. Katsellaan leffoja vierekkäin makoillen. Tyttöystävä on myös aika tiukasti ilmoittanut, että pienet muistamiset ja kukat juhlapäivinä kuuluvat asiaan.

Nykynuoret on aikalailla tasa-arvoisempia, kun aikaisemmat sukupolvet. En voisi kuvitella, että tyttärien miehistä yksikään istuisi kotona odottamassa, että vaimo tulee töistä laittamaan ruokaa ja siivoamaan ja tekemään kaikki kotityöt yksin, vaikka mies olisi ollut kotona jouten koko päivän:D

Meillä mies tätä yritti, kun jäi eläkkeelle. Istui tyytyväisenä kotona ja odotti, että minä tulen töistä ja aloitan ruuanalaiton ja siivoan sen jälkeen keittiön ja kaiken muunkin. Siivoan, tiskaan, pyykkään ,teen ruuat jne. 

Toki olin jutunut kaiken tuon ennenkin töiden päälle tekemään, mutta nyt kun tiesin, että toinen on kotona niin päätin, että nyt loppui aikuisen ihminen passaaminen. 

Mies on ollut tosi katkera, kun palvelu ei enää pelaa ja valittaa oikeastaan jokaiselle vastaan tulevalle ihmiselle, että hän joutuu siivoamaan! Vaikka vessoja ei kyllä ikinä pese, ne jää minulle ja aika paljon muutakin siivottavaa ja ruokakin pitää minun laittaa, muuten syödään pelkkiä kuorineen keitettyjä perunoita. Ja kyllähän minä hoidan pyykitkin. No mies tekee lumitöitä ja puita ja ajaa kesällä nurmikon(päältäajettavalla).

joo semmosta se on tämä elämä. Toivon, että tytöt nykyään pääsisi helpommalla , eikä kaikki jäisi heidän hoidettavakseen.

Miksi olet jäänyt tuohon suhteeseen? Mies haukkuu sinua ympäri kyliä ja sinä vaan jatkat passaamista kotona!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n viesti kuulostaa niin tutulta. En jaksa enää edes yrittää, vaan olen todennut, että asumme saman katon alla, mutta siinä se suhde sitten onkin.

Kateellisena katson lapseni ja hänen kumppaninsa rakastumisvaiheen yhteyttä. Keskustelua riittää tunnista toiseen, tuijotellaan toista silmiin, hipsutellaan ja kosketellaan toisen hiuksia. Välillä tehdään ruokaa yhdessä, välillä käydään kaupassa ja välillä lenkillä. Katsellaan leffoja vierekkäin makoillen. Tyttöystävä on myös aika tiukasti ilmoittanut, että pienet muistamiset ja kukat juhlapäivinä kuuluvat asiaan.

Nykynuoret on aikalailla tasa-arvoisempia, kun aikaisemmat sukupolvet. En voisi kuvitella, että tyttärien miehistä yksikään istuisi kotona odottamassa, että vaimo tulee töistä laittamaan ruokaa ja siivoamaan ja tekemään kaikki kotityöt yksin, vaikka mies olisi ollut kotona jouten koko päivän:D

Meillä mies tätä yritti, kun jäi eläkkeelle. Istui tyytyväisenä kotona ja odotti, että minä tulen töistä ja aloitan ruuanalaiton ja siivoan sen jälkeen keittiön ja kaiken muunkin. Siivoan, tiskaan, pyykkään ,teen ruuat jne. 

Toki olin jutunut kaiken tuon ennenkin töiden päälle tekemään, mutta nyt kun tiesin, että toinen on kotona niin päätin, että nyt loppui aikuisen ihminen passaaminen. 

Mies on ollut tosi katkera, kun palvelu ei enää pelaa ja valittaa oikeastaan jokaiselle vastaan tulevalle ihmiselle, että hän joutuu siivoamaan! Vaikka vessoja ei kyllä ikinä pese, ne jää minulle ja aika paljon muutakin siivottavaa ja ruokakin pitää minun laittaa, muuten syödään pelkkiä kuorineen keitettyjä perunoita. Ja kyllähän minä hoidan pyykitkin. No mies tekee lumitöitä ja puita ja ajaa kesällä nurmikon(päältäajettavalla).

joo semmosta se on tämä elämä. Toivon, että tytöt nykyään pääsisi helpommalla , eikä kaikki jäisi heidän hoidettavakseen.

Mikset sinä tee lumitöitä ja puita ja aja nurmikkoa, kun kuitenkin olet sitä mieltä, että mies tekee vähemmän perinteisiä naisten töitä%? Vai eikö ne kuulukaan tasapuolisesti myös naiselle, kuten mainitsemani työt miehille?

Kun et selkeästi ole onnellinen, niin muista, että ruoho on todellakin vihreämpää aidan toisella puolella. Sua pidetään itsestäänselvyytenä. Miehesi ei kuulosta siltä, että olisi edes aikeissa alkaa ottamaan sinua huomioon. Noi on niitä miehiä, jotka ovat tyytyväisiä siitä, että saman katon alla asuu kodinhengetär, joka hoitaa kodin ja hommat makkarissa.

Älä nyt ainakaan taloudellisista syistä jää tuhlaamaan elämääsi!

Itse nuorempana seurustelin tuollaisen tapauksen kanssa reilu pari vuotta. Onneksi emme päätyneet saman katon alle. Häntä ei tippaakaan kiinnostanut panostaa parisuhteeseen. Esim. ravintolassa tuijotti vain puhelintaan eikä ollut tippaakaan kiinnostunut jutteleen kanssani. Eikä pyynnöistä huolimatta suostunut laskemaan puhelinta kädestään.

Jos hän meni ovesta minun edelläni, niin ei kädellään pitänyt ovea auki, vaan antoi oven lävähtää naamalleni. Naureskeli vaan, kun sanoin tuon olevan loukkaavaa käytöstä.

Hänellä oli naisia kohtaan ihmeellinen kilpailuvietti. Ehkä tuosta syystä ei koskaan antanut yhtäkään kehua.

Ei myöskään suostunut peseytymään mielikseni, vaikka p*rseensä löyhkäsi niin, että haju jäi sohvaan. Hänen mielestään se oli vain hauskaa.

Hän myös oletti minun pesevän hänen pyykkinsä, koska olen nainen. En onneksi suostunut. Ja hänelle e*ileikki oli sitä, että nainen o*taa s**hin. Oli olevinaan niin mies, mutta ei kuitenkaan osannut tehdä naista tyytyväiseksi.

Kun suhde päättyi, niin otti nokkiinsa, kun käskin kovasanaisesti hakemaan tavaransa kodistani. Miesten mies ilmeisesti oletti minun alkavan ruinaamaan häntä takaisin.

Tuollaisiin juntteihin ei kannata tuhlata elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihme rutinaa. Jos mies ei käy vieraissa niin mitä valitat.

Tää on vähän sama , kuin se, että jos mies ei juo eikä lyö niin se on hyvä mies :D

Kai tuo sama pätee naiseenkin? Jos nainen ei juo eikä lyö, niin on hyvä nainen.

Ei juo, ei lyö, ei käy vieraissa, eikä salaa hassaa rahaa peaamiseen tai vastaavaan turhuuteen. Jos ajatellaan kuten ennen että avioliitto on vähän kuin yritys, takaa toimeentulon, ja kummallakin on tehtävänsä, niin puoliso on hyvä samoilla kriteereillä kuin työkaveri on hyvä: Kun hoitaa hommansa.

Onhan miehellä käsitys parisuhteesta. Se on vain eri kuin aloittajan käsitys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko todeta että ajattelin joskus samoin, eikä suhteet ottaneet onnistuakseen. Moni mies mieltää seksin läheisyydeksi. Sen sijaan että haluat muuttaa miestä, niin muuttakaa sitä yhteistä seksiä sellaiseksi että sinä tunnet läheisyyttä ja nautintoa. Kerro miehellesi mitä sinä haluat ja kun saat sen, silloin seksi paranee ja monipuolistuu.

Seksi on siitä vaikea laji, että mies voi olla tyytyväinen todella yksinkertaiseen seksiin, mitä nainen ei välttämättä voi. Myös ne halut ajoittuu usein eri aikoihin. Vasta nyt olen oppinut ymmärtämään miesten seksuaalisuutta, sillä nykyinen mieheni haluaa vähän joka ainoa päivä, kun taas minä haluan kerran viikossa. Minä saan kerran viikossa kaiken mitä toivon seksiltä, eli lukuisia erilaisia orgasmeja, läheisyyttä, hellää ja rajumpaakin kosketusta. Mies saa joka päivä oman orgasminsa ja on ihan eri mies.

Päädyimme tähän koska olimme lähellä eroa ja minä tunsin tekeväni kodissa ihan kaiken, se normaali tarina. Kerran mies tokaisi riidan päätteeksi, että olisi hemmetisti mukavampaa jos ei tarvitsisi elää puutteessa valtaosaa ajasta ja haluaisinko minä elää niin. En halua. Tämä hetki oli käänteentekevä koko suhteen kannalta ja sen jälkeen kaikki muuttui, kommunikaatio, seksi, keskinäinen arvostus, kaikki.

Ennen en tiennyt mitä hyvä parisuhde tarkoittaa, luulin tietäväni.

Siis muuttuiko se kotityöjako sitten niin, että mies oikeasti alkoi hoitaa osuutensa niistä, nyt kun saa sen orgasminsa? Aika uskomattomalta kuulostaa.

Kyllä se muuttui! Tekee ihan oikeasti niitä juttuja joita minä olen toivonut. Ei voi sanoa että taikaiskusta, mutta puolessa vuodessa meno muuttui ja asenne. Nyt haluaa suunnitella tulevaisuutta ja ollaan molemmat hyväntuulisia, voihan se siitäkin johtua että minä olen paremmalla tuulella. Tämä on ollut itseään vahvistava kierre ja voin muuten vannoa että läheisyyttä on ilman seksiä.

Miettikäähän kuinka useasti täältä saa lukea, että mies ällöttää kun vonkaa ja olen minäkin ajatellut niin. Kun se mies vonkaa, niin olisi jo vuosia sitten pitänyt ymmärtää käyttää silloin mieheen muutama minuutti aikaa, siksihän se vonkaa. Ei kai kukaan mieti että vonkaaminen on kivaa, ei sitä sen vuoksi kai tehdä.

Keskustelkaa asioista, eikä kaikki ihmiset sovi kaikille vaikka kuinka yrittäisi.

Mukavaa, että teillä asiat alkoi sujumaan, kun mies saa tarpeekseen seksiä. Meillä mies sai joka aamu ja joka ilta, mutta ei se saanut sitä kotitöitä tekemään, eikä muutenkaan muuttumaan paremmaksi ihmiseksi. 

Enkä minä kyllä saanut sitä omaa orgasmia vuosikausiin, en oikeastaan koskaan, mutta ei se miestä haitannut. Silti tein ne kotityöt, ehkä ei olisi pitänyt tehdä?

Tämä onkin kiinnostavaa. Moni mies valittaa, kun ei ole seksiä tarpeeksi, mutta sitten ei tehdä yhtään mitään, että nainenkin haluaisi. Okei, ei nyt harrasteta sellaista kaupankäyntiä, että miehen pitäisi tehdä kotitöitä seksiä saadakseen. Mutta kun se seksikin on naiselle niin huonoa! Miksi kukaan jaksaisi vuodesta toiseen harrastaa seksiä, josta ei itse saa mitään? Ei orgasmia, eikä kevennystä kotitöihin.

Ex-mies aina valitti seksin puutetta. Siksi hän ei kuulema viitsinyt kotona tehdä mitään. Ajattelin, että jos annan säännöllisesti niin tilanne muuttuu. Ei muuttunut. Kun seksi oli pelkkää penetraatiota ilman esileikkiä tai muutakaan sellaista, mitä olisin toivonut, niin en enää viitsinyt enää siihen hommaan ryhtyä. Jäipä hieman enemmän energiaa niihin kotitöihin. 

Nyt minulla on mies, jonka kanssa voidaan aidosti jakaa arkea. Seksi on aivan mahtavaa! Sitä on paljon ja se on monipuolista. Seksinpuutetta kitisevillä ei edes mielikuvitus riitä kuvittelemaan mitä oikeasti hyvä seksielämä on. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, että miksi niin moni mies on parisuhteessa, jossa ei kuitenkaan halua viettää aikaa kumppaninsa kanssa. Miksi? Eikö olisi helpompaa vain olla yksin, jolloin pientäkään osaa omasta ajasta ei tarvitsisi "tuhlata" naiseen, vaan sen voisi täyttää omilla rakkailla harrastuksilla.

Koska tuntuu kodikkaammalta, että kotona on joku. Lapsiakin voi haluta, ja miehelle niitä on aika vaikea hommata ilman mitään parisuhteen tapaista.

Lisäksi naisella usein on taitoja, jotka itseltä puuttuu. Yhden hiljattain leskeksi jääneen vanhemman miehen kuulin valittavan, kuinka kotoa nyt puuttuu naisen käden kosketus. Tarkoitti sillä kaikenlaista pientä nättiä mitä nainen osasi laittaa, kattauksia ym., mitä ei itse osannut ajatella mutta huomasi kyllä kun ne puuttuivat.

Tietysti voi olla rasittavaa, jos ei tästä kaikesta saa nauttia rauhassa, vaan nainen vaati huomiotakin. Vähän kuin auto, jolla olisi kiva vain ajella, mutta pitää myös huoltaa ja korjata ja silti se välillä aina kenkkuilee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt, että miksi niin moni mies on parisuhteessa, jossa ei kuitenkaan halua viettää aikaa kumppaninsa kanssa. Miksi? Eikö olisi helpompaa vain olla yksin, jolloin pientäkään osaa omasta ajasta ei tarvitsisi "tuhlata" naiseen, vaan sen voisi täyttää omilla rakkailla harrastuksilla.

Koska tuntuu kodikkaammalta, että kotona on joku.

Isoisäni oli juuri tuollainen. Ei juuri puhua pukahtanut, olla möllötti vain, ja tädiltäni myöhemmin kuulin että isoäitini oli sitä tuskaillutkin ja purkanut tunteitaan päiväkirjoihin. Mutta isoisälleni riitti että kotona on joku. Ei se ollut hänelle mikään yhdentekevä asia. Jäi sitten leskeksi ja kärsi yksinäisyydestä, ja oli aina tavattoman onnellinen kun joku kävi kylässä, vaikka se kyläily oli sitten sitä että katsottiin yhdessä telkkaria juuri mitään puhumatta. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas jotkut dillet 15v spämmää

AP:n mies onkin 15v.

Ei seksiä ennen avioliittoa oli syystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samankaltaisen miehen kanssa seurustelin. Yhteisestä ajasta suurimman osan olin hänelle kuin ilmaa, katsoi vain ohjelmiaan tai tuijotti kännykkäänsä. Ei tykännyt mistään läheisyydestä, joka ei johtanut seksiin. Kun tervehdin halaamalla, saattoi vetäytyä pois. Ei oikein halunnut keskustellakaan mistään. Sanoin asiasta, että en voi tuossa suhteessa hyvin ja kuinka pahalta tuo ilmana kohtelu tuntuu. Osasi sitten kyllä vääntää pitkiä selityksiä sanomatta oikeastaan mitään kunnollista asiaa aiheeseen. Käytös ei muuttunut. On eksä nykyään.

Jos seksiä ei ole tarpeeksi, kaikki läheisyys saa haluamaan seksiä yhä enemmän, siksi on helpompo kieltäytyä läheisyydestä. Pistähän muistiin seuraavaa kertaa varten, ettei tarvitse hakata päätä seinään.

Jos ei ole läheisyyttä eikä huomioimista arjessa, se johtaa siihen ettei ole seksiäkään. Kuka haluaa seksiä ihmisen kanssa, joka ei edes nosta katsettaan telkkarista tai puhelimesta, kun toinen yrittää vaikka kysyä päivän kuulumisia? Ei puhu juuri mitään, ei kysy toisen kuulumisia, ei kosketa, ei reagoi toisen läsnäoloon. Sellainen käytös huutaa sitä, ettei toinen ole millään tavalla tärkeä tai rakas, ei noin kohtelevan kanssa halua seksiä.

Kuka naisille on tuollaisia miehiä hommannut?

Vierailija kirjoitti:

Kun et selkeästi ole onnellinen, niin muista, että ruoho on todellakin vihreämpää aidan toisella puolella. Sua pidetään itsestäänselvyytenä. Miehesi ei kuulosta siltä, että olisi edes aikeissa alkaa ottamaan sinua huomioon. Noi on niitä miehiä, jotka ovat tyytyväisiä siitä, että saman katon alla asuu kodinhengetär, joka hoitaa kodin ja hommat makkarissa.

Älä nyt ainakaan taloudellisista syistä jää tuhlaamaan elämääsi!

Itse nuorempana seurustelin tuollaisen tapauksen kanssa reilu pari vuotta. Onneksi emme päätyneet saman katon alle. Häntä ei tippaakaan kiinnostanut panostaa parisuhteeseen. Esim. ravintolassa tuijotti vain puhelintaan eikä ollut tippaakaan kiinnostunut jutteleen kanssani. Eikä pyynnöistä huolimatta suostunut laskemaan puhelinta kädestään.

Jos hän meni ovesta minun edelläni, niin ei kädellään pitänyt ovea auki, vaan antoi oven lävähtää naamalleni. Naureskeli vaan, kun sanoin tuon olevan loukkaavaa käytöstä.

Hänellä oli naisia kohtaan ihmeellinen kilpailuvietti. Ehkä tuosta syystä ei koskaan antanut yhtäkään kehua.

Ei myöskään suostunut peseytymään mielikseni, vaikka p*rseensä löyhkäsi niin, että haju jäi sohvaan. Hänen mielestään se oli vain hauskaa.

Hän myös oletti minun pesevän hänen pyykkinsä, koska olen nainen. En onneksi suostunut. Ja hänelle e*ileikki oli sitä, että nainen o*taa s**hin. Oli olevinaan niin mies, mutta ei kuitenkaan osannut tehdä naista tyytyväiseksi.

Kun suhde päättyi, niin otti nokkiinsa, kun käskin kovasanaisesti hakemaan tavaransa kodistani. Miesten mies ilmeisesti oletti minun alkavan ruinaamaan häntä takaisin.

Tuollaisiin juntteihin ei kannata tuhlata elämäänsä.

Minulla oli vähän samanlainen "helmi" nuorena, ei tosin ihan noin moukka. Mutta silti kaikenlaista sellaista, että jos vaikka lähdetiin ulos yhdessä, niin etsiytyi jonkun tuntemattoman henkilön seuraan jauhamaan sontaa sen sijaan, että olisi ollut minun kanssani.

Saimme kutsun siskonsa häihin, jonne jätti minut yksin koko hemmetin päiväksi. Osa häävieraista ihmetteli, että mitä teen yksikseni, missä se Joni on?

Loukkasin jalkani ja tarvitsin apua. Ei auttanut, tuhisi vaan, ettei voi tehdä mitään.

Jätti ehkäisyn hankkimisen ja siitä maksamisen kokonaan minun kontolleni. Samaan aikaan hoki, että paketti kondomeja on kyllä halvempi sijoitus kuin lapsi.

Leffoja ja sarjoja katsottiin sen mukaan, mitä hän haluaa.

Asuin tuolloin kämppiksen kanssa ja jos kämppis oli kotona (mies), vietti aikaa hänen kanssaan ja jätti minut yksin.

Eron jälkeen oli sitä mieltä, että totta kai tulen vierailulle hänen ja uuden tyttöystävänsä luokse, johon vaihtoi minut lennosta pettämisen kautta. Oletti myös, että ollaan edelleen ainakin bestiksiä ja voidaan viettää aikaa ja pitkiä puheluita yhdessä - eli ei ajatellut edes sitä uutta tyttöystäväänsä yhtään tässä.

Onneksi ei päädytty asumaan yhteen, vaikka suunniteltiin sitä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vähän samassa tilanteessa. Kaipaan sitä ensirakkauden huumaa, meidän välillä ei ole ikinä ollut sitä seksuaalista jännitystä tai kemiaa. Mies ei ymmärrä tämän päälle mitään. Usein harmittaa kun ei edes ota katsekontaktia minuun ja keskittyy vain omiin asioihin. Yleisistä asioista puhutaan mutta siihen se sitten jääkin. Olen epätoivoinen ja rakkaudennälkäinen... mikä se sellainen elämä on että ollaan vain kämppiksiä jossa joskus vain yhdyntää? Olen vielä ihan ok:n näköinen nainen, en ollenkaan huono, laittaudun ja pukeudun siististi.

Olen sanonut toiveitani mitä haluan mutta mies ei välitä ja olen hänelle itsestäänselvyys. Olen pelkkä kodinhoitaja, siivoaja, ruoanlaittaja.

Kun tiedät, mikä tilanne on, sinulla on kaksi vaihtoehtoa:

1) Jäädä tähän suhteeseen näillä nykyisillä termeillä, koska muutosta ei ole tulossa

2) Erota