Olin tänään "turvallisen työympäristön" koulutuksessa. Koin oloni turvattomaksi siinä koulutuksessa.
Koulutuksessa keskusteltiin siitä, miten työympäristöä voisi saada kaikille turvalliseksi, avoimeksi ja jokaisen hyväksyväksi. Että jokainen taustastaan, koulutuksestaan, persoonallisuudestaan, vakaumuksellisista tai poliittisista näkemyksistään voisi tuntea olevansa tilassa, jossa saa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on.
No, tilaisuus alkoi sillä, että laitettiin musiikkia soimaan ja piti sitten 10 minuuttia "fiilistellä tunnelmaa". JA. MÄ. VIHAAN. TANSSIMISTA! En tanssi ikinä, en edes yksin. Tanssiminen on mulle niin vierasta ja oikeasti vastenmielistä, etten osallistunut aikoinaan vanhojen tansseihin lukiossa, eikä omissa häissänikään tanssittu. Kehollinen itseilmaisu on mulle todella kamalaa, tanssiminen inhottavaa, enkä osaa millään tavalla heittäytyä tuollaiseen freestyle-joraamiseen. Mulla nousee syke, hiki alkaa virrata, tulee paniikinomainen pakko päästä pois paikalta.
Kuvittele itsesi koulutukseen, jossa rennon mielentilan saavuttamiseksi kaikkia pyydettäisiin riisumaan itsensä alasti. Ja kaikki muut ihan mukisematta riisuisivat ja olisivat iloisia tästä ja kokisivat pääsevänsä näin paremmin luovaan mielentilaan. Mä tunnen samalla tavalla tanssimista kohtaan. Pakokauhua, jos tähän pakotetaan.
Koko loppukoulutus meni tätä alkujärkytystä miettiessä. Oli näemmä tarkoitus auttaa pääsemään rentoon mielentilaan, mutta mulla tuo pakkotanssiminen vei kaiken innon.
Miten voi olla, että tuollainen koulutus alkaa tuollaisella rääkillä? Vai olenko se oikeasti vain minä vastaan koko muu maailma? Missä olette te jäyhät pirkot, jotka kauhistelisitte tätä tilannetta omalla kohdallanne? Onko teitä?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
epämukavuus on eri asia kuin turvattomuus.
Mä koin turvattomuutta. Olin pakotettuna tilanteeseen, josta en päässyt pois. Jos turvattomuudella tarkoitetaan (koulutuksen mukaan) esim. sitä, että joutuu osallistumaan yleiseen kokouskeskusteluun työyhteisössä, jossa haukutaan vaikkapa tietyn puolueen äänestäjiä, tietyn uskontokunnan edustajia jne., tilanne voidaan kokea turvattomaksi, koska siitä ei noin vaan lähdetä pois.
ap
Kuulostaa pilipali koulutukselta, sekä aihe, että toteutus. Typerä firma, joka tuollaisesta vielä maksaakin... Vai onko työnantajasi kenties julkinen sektori? Siinä tapauksessa ikävä kyllä ymmärrän, että jonkun oli vain ostettava työntekijöille joku koulutus ja tässä tulos.
Mä jouduin kerran lapsen tanssiryhmän jossain kevätesityksessä lavalle. Lasten piti hakea aikuisia yleisöstä ja lapsi haki tietenkin mut. Yritin esittää reipasta lapsen nähden, mutta se päämäärätön heiluminen lavalla oli todella epämukavaa.
Olen kuntouttavassa työtoiminnassa, ja siellä on aina välillä jotain tuontapaisia juttuja, tanssia, jumppaa tms., mutta aina sanotaan että ei tarvitse osallistua jos ei halua, eivätkä kaikki edes pysty osallistumaan sairauden tai vamman takia. Jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen, niin luulen että minulle tulisi "äkillinen vessahätä" ja ehkä joutuisin olemaan siellä vessassa varmuuden vuoksi vaikka 15 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuntouttavassa työtoiminnassa, ja siellä on aina välillä jotain tuontapaisia juttuja, tanssia, jumppaa tms., mutta aina sanotaan että ei tarvitse osallistua jos ei halua, eivätkä kaikki edes pysty osallistumaan sairauden tai vamman takia. Jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen, niin luulen että minulle tulisi "äkillinen vessahätä" ja ehkä joutuisin olemaan siellä vessassa varmuuden vuoksi vaikka 15 minuuttia.
Jumppa tai muu ohjattu liikunta on eri asia kuin tuollainen itseilmaisu tanssin keinoin. Voin aivan hyvin pyöritellä olkapäitä tai tehdä kyykkyjä, ei se liikunta minua ahdista. Mutta se, että laitetaan vain musiikki soimaan ja sitten pitäisi jotenkin tanssia fiiliksen mukaan. Se tästä teki ahdistavan.
ap
Minä taas inhoan sitä, kun kesken koulutustilaisuuden tai vastaavan kehotetaan vaikkapa hieromaan vierustoverin hartioita. En pidä muiden kuin aivan läheisimpieni koskemisesta. Samoin työkavereiden halailu vaikkapa onniteltatessa tuntuu minusta epämukavalta. Usein näissä tilanteissa sanotaan, että voi myös kätellä, ei tarvitse halata, mutta kun ojennan käteni, katsoo toinen minua hölmistyneenä.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas inhoan sitä, kun kesken koulutustilaisuuden tai vastaavan kehotetaan vaikkapa hieromaan vierustoverin hartioita. En pidä muiden kuin aivan läheisimpieni koskemisesta. Samoin työkavereiden halailu vaikkapa onniteltatessa tuntuu minusta epämukavalta. Usein näissä tilanteissa sanotaan, että voi myös kätellä, ei tarvitse halata, mutta kun ojennan käteni, katsoo toinen minua hölmistyneenä.
Hyi sentään! Toivottavasti en joudu tuollaiseen koulutukseen koskaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuntouttavassa työtoiminnassa, ja siellä on aina välillä jotain tuontapaisia juttuja, tanssia, jumppaa tms., mutta aina sanotaan että ei tarvitse osallistua jos ei halua, eivätkä kaikki edes pysty osallistumaan sairauden tai vamman takia. Jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen, niin luulen että minulle tulisi "äkillinen vessahätä" ja ehkä joutuisin olemaan siellä vessassa varmuuden vuoksi vaikka 15 minuuttia.
Jumppa tai muu ohjattu liikunta on eri asia kuin tuollainen itseilmaisu tanssin keinoin. Voin aivan hyvin pyöritellä olkapäitä tai tehdä kyykkyjä, ei se liikunta minua ahdista. Mutta se, että laitetaan vain musiikki soimaan ja sitten pitäisi jotenkin tanssia fiiliksen mukaan. Se tästä teki ahdistavan.
ap
Ymmärrätkö sinä, että jotakuta toista taas voi ahdistaa jumppa?
Niin kuin sinua ahdistaa tanssi, vaikka se ei jotakuta toista ahdista?
Mulla on ruma epämuodostuma kasvoissa ja arvaa, kun moni minut nähnyt muistaa. Elämä on yhtä varjoissa kulkemista.
Itseluottamusjaksoina yritän kulkea normaalisti ja vieraat ihmiset tulee selittämään että ovat nähneet minut jossain. Kaikkialla kavereita tai sitten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuntouttavassa työtoiminnassa, ja siellä on aina välillä jotain tuontapaisia juttuja, tanssia, jumppaa tms., mutta aina sanotaan että ei tarvitse osallistua jos ei halua, eivätkä kaikki edes pysty osallistumaan sairauden tai vamman takia. Jos joutuisin tuollaiseen tilanteeseen, niin luulen että minulle tulisi "äkillinen vessahätä" ja ehkä joutuisin olemaan siellä vessassa varmuuden vuoksi vaikka 15 minuuttia.
Jumppa tai muu ohjattu liikunta on eri asia kuin tuollainen itseilmaisu tanssin keinoin. Voin aivan hyvin pyöritellä olkapäitä tai tehdä kyykkyjä, ei se liikunta minua ahdista. Mutta se, että laitetaan vain musiikki soimaan ja sitten pitäisi jotenkin tanssia fiiliksen mukaan. Se tästä teki ahdistavan.
ap
Ymmärrätkö sinä, että jotakuta toista taas voi ahdistaa jumppa?
Niin kuin sinua ahdistaa tanssi, vaikka se ei jotakuta toista ahdista?
Tottakai ymmärrän. Kerroin vain, että minua ei ahdista jumppa. En kyllä pidä niistä olkapäiden pyörittelyistäkään, mutta kestän ne. Ymmärrän äärettömän hyvin, että muita saattaa ahdistaa kiertävät puheenvuorot, silmien sulkeminen muka rentoutumisen merkeissä, ryhmätyöskentely, lattialla makaaminen tai lattialla istuminen..
ap
Kuka tahansa voi toimia kouluttajana ilmeisesti? Jolla ei ole psykologista käsitystä tilanteista. Ihan kuin olisi tahallaan tehty olo tukalaksi. Kaikki toimiikin päinvastoin?
Niin se jäi nyt kyllä epäselväksi että kuka pakotti tanssimaan? Miksei tanssista voinut vaan kieltäytyä? Jos olisit sanonut että lonkkaa särkee tai nivelet eivät tykkää tai ihan mitä tahansa niin tuskin muu sakki sinua sen takia olisi nylkenyt elävältä?
Mikset fiilistellyt tunnelmaa istumalla ja kuuntelmalla? Ei sillä etteikö toi olisi ihan perseestä muuten.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi toimia kouluttajana ilmeisesti? Jolla ei ole psykologista käsitystä tilanteista. Ihan kuin olisi tahallaan tehty olo tukalaksi. Kaikki toimiikin päinvastoin?
Kouluttajina oli kaksi firman työntekijää, jotka olivat käyneet tällaisen työsuojeluun liittyvän koulutuksen. Eli voi olla, että keksivät tämän tanssihomman alkuun ihan itse ja ajattelivat, että se on kaikille täysin ok ja kiva juttu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Mikset fiilistellyt tunnelmaa istumalla ja kuuntelmalla? Ei sillä etteikö toi olisi ihan perseestä muuten.
Siksi, että meitä oli tässä koulutuksessa kuusi henkilöä. Koska oli tarkoitus luoda se intiimi, turvallinen tila.
Ei siinä hirveästi voinut seisoskella takarivissä.
ap
En olisi suostunut tuohon. Johonkin on raja vedettävä.
Aivan vttu järkyttävää pelleilyä. Mä tanssin ja esim. maalaan jos mua huvittaa vapaa-ajalla, en jonkun yhteisöpedagogintyperyksen käskystä työpaikan koulutuksessa.
Ota iisisti boomeri. Älä ota ittees niin vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa voi toimia kouluttajana ilmeisesti? Jolla ei ole psykologista käsitystä tilanteista. Ihan kuin olisi tahallaan tehty olo tukalaksi. Kaikki toimiikin päinvastoin?
Kouluttajina oli kaksi firman työntekijää, jotka olivat käyneet tällaisen työsuojeluun liittyvän koulutuksen. Eli voi olla, että keksivät tämän tanssihomman alkuun ihan itse ja ajattelivat, että se on kaikille täysin ok ja kiva juttu.
ap
No niin 👌🤦
epämukavuus on eri asia kuin turvattomuus.