Lue keskustelun säännöt.
Olin tänään "turvallisen työympäristön" koulutuksessa. Koin oloni turvattomaksi siinä koulutuksessa.
16.02.2023 |
Koulutuksessa keskusteltiin siitä, miten työympäristöä voisi saada kaikille turvalliseksi, avoimeksi ja jokaisen hyväksyväksi. Että jokainen taustastaan, koulutuksestaan, persoonallisuudestaan, vakaumuksellisista tai poliittisista näkemyksistään voisi tuntea olevansa tilassa, jossa saa olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on.
No, tilaisuus alkoi sillä, että laitettiin musiikkia soimaan ja piti sitten 10 minuuttia "fiilistellä tunnelmaa". JA. MÄ. VIHAAN. TANSSIMISTA! En tanssi ikinä, en edes yksin. Tanssiminen on mulle niin vierasta ja oikeasti vastenmielistä, etten osallistunut aikoinaan vanhojen tansseihin lukiossa, eikä omissa häissänikään tanssittu. Kehollinen itseilmaisu on mulle todella kamalaa, tanssiminen inhottavaa, enkä osaa millään tavalla heittäytyä tuollaiseen freestyle-joraamiseen. Mulla nousee syke, hiki alkaa virrata, tulee paniikinomainen pakko päästä pois paikalta.
Kuvittele itsesi koulutukseen, jossa rennon mielentilan saavuttamiseksi kaikkia pyydettäisiin riisumaan itsensä alasti. Ja kaikki muut ihan mukisematta riisuisivat ja olisivat iloisia tästä ja kokisivat pääsevänsä näin paremmin luovaan mielentilaan. Mä tunnen samalla tavalla tanssimista kohtaan. Pakokauhua, jos tähän pakotetaan.
Koko loppukoulutus meni tätä alkujärkytystä miettiessä. Oli näemmä tarkoitus auttaa pääsemään rentoon mielentilaan, mutta mulla tuo pakkotanssiminen vei kaiken innon.
Miten voi olla, että tuollainen koulutus alkaa tuollaisella rääkillä? Vai olenko se oikeasti vain minä vastaan koko muu maailma? Missä olette te jäyhät pirkot, jotka kauhistelisitte tätä tilannetta omalla kohdallanne? Onko teitä?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Niin se jäi nyt kyllä epäselväksi että kuka pakotti tanssimaan? Miksei tanssista voinut vaan kieltäytyä? Jos olisit sanonut että lonkkaa särkee tai nivelet eivät tykkää tai ihan mitä tahansa niin tuskin muu sakki sinua sen takia olisi nylkenyt elävältä?
En tiedä. Kuten sanoin, pakokauhu iski. En siinä paniikissa keksinyt. Ehdin kyllä miettiä, että lähtisin jollain verukkeella pois (esim. vessaan), mutta ei vaan tullut ulos ennen kuin musiikki jo alkoi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noista tilanteista pääsee eroon kun avaa suunsa ja sanoo, että en halua tanssia ja palaan takaisin kun tanssi on ohitse.
Ihan aikuisten oikeasti, voi siellä työpaikallakin sanoa jos ei halua tehdä jotain.
Kaikkihan tanssimisesta pitävät! Ensi kerralla hymy huulille ja reippaasti mukaan. Älä latista muiden tunnelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Ota iisisti boomeri. Älä ota ittees niin vakavasti.
En ota itseäni vakavasti. Voin pelleillä monella muulla tavalla ja tehdä itsestäni naurunalaisen. Tanssiminen on mulle jostain syystä vaan kipeä asia siinä mielessä, etten ole mitenkään sinut kehoni kanssa. Se on niin suuri asia, etten oikeasti tanssi edes yksin kotona. Ei ala jalka vipattaa niin sanotusti missään tilanteessa. Tanssiminen ei tuo mulle mitään hyvää, päinvastoin.
ap
Tanssi apina tanssi, kirjaimellisesti! :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun esimieheni yliopistolla järjesti meille pari vuotta sitten ennalta varoittamatta tilaisuuden, jossa meidän kaikkien olisi pitänyt toisten kuullen kertoa "kouluttajalle" työhistoriastamme ja urasuunnitelmistamme. Onneksi tilaisuus oli Zoomissa, joten yksinkertaisesti suljin yhteyden. En tunne tarvetta jakaa tietojani ja aikomuksiani julkisesti - korkeintaan kahden kesken kehityskeskustelussa tai jonkun hyvän luotettavan kollegan kanssa. Enkä kokenut edes tarvitsevani sellaista "koulutusta". Esimieheni ei koskaan kysynyt, miksi lähdin tilaisuudesta pois - ehkä hän ei edes huomannut sitä. Olisin kyllä selittänyt juuri tuon, minkä edellä kirjoitin.
Niin: mielestäni asiattomiin koulutuksiin ei tarvitse osallistua. Ne ovat ajanhukkaa. Ja ap:n kuvaama tilanne tuntuu jonkun puoskaripsykologin päähänpistolta. Eivät kaikki reagoi musiikkiin ja tanssimiseen myönteisesti. Musiikkimakujakin on monenlaisia. Jos kokee jonkin tilanteen asiattomaksi, sieltä voi ja pitää lähteä pois. Jos joku kysyy syytä, voi sanoa rehellisesti mielipiteensä tai jos haluaa välttää konflikteja, niin aina voi vedota äkilliseen huonoon oloon tai johonkin muuhun yllättävään kiireeseen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan tanssimisesta pitävät! Ensi kerralla hymy huulille ja reippaasti mukaan. Älä latista muiden tunnelmaa.
Menisit sinä nyt aluksi edes töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noista tilanteista pääsee eroon kun avaa suunsa ja sanoo, että en halua tanssia ja palaan takaisin kun tanssi on ohitse.
Ihan aikuisten oikeasti, voi siellä työpaikallakin sanoa jos ei halua tehdä jotain.
Tämä on yhtä hyvä ohje kuin kertoa aseellisen ryöstön uhriksi joutuneelle helpot toimintaohjeet ryöstäjän taltuttamiseksi JÄLKIKÄTEEN. Niin helppoa olisi ollut estää se ryöstö ihan vaan ottamalla ase pois ja käskemällä pois.
Kun menee paniikkitilaan, siinä ei järki pelaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Minä taas inhoan sitä, kun kesken koulutustilaisuuden tai vastaavan kehotetaan vaikkapa hieromaan vierustoverin hartioita. En pidä muiden kuin aivan läheisimpieni koskemisesta. Samoin työkavereiden halailu vaikkapa onniteltatessa tuntuu minusta epämukavalta. Usein näissä tilanteissa sanotaan, että voi myös kätellä, ei tarvitse halata, mutta kun ojennan käteni, katsoo toinen minua hölmistyneenä.
Pandemia jatkuu edelleen. Kai tuollaisissa tilaisuuksissa, jos niitä edelleen on pakko järjestää, käytetään maskeja ja käsineitä tai on ainakin käsidesiä tarjolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä pulju on valmis maksamaan tuollaisesta paskasta? Ainoastaan jos v-mäinen pomo, joka haluaa nöyryyttää alaisiaan.
Kaikkea kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Tanssi apina tanssi, kirjaimellisesti! :DD
And when you're done, I'll make you do it all again.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota iisisti boomeri. Älä ota ittees niin vakavasti.
Taitaa zoomerit ja milleniaalit olla niitä helpommin ahdistuvaa sorttia. Pitää olla pronomiinit ja kaikki, jotta tuntis itsensä ainutlaatuiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
epämukavuus on eri asia kuin turvattomuus.
Mä koin turvattomuutta. Olin pakotettuna tilanteeseen, josta en päässyt pois. Jos turvattomuudella tarkoitetaan (koulutuksen mukaan) esim. sitä, että joutuu osallistumaan yleiseen kokouskeskusteluun työyhteisössä, jossa haukutaan vaikkapa tietyn puolueen äänestäjiä, tietyn uskontokunnan edustajia jne., tilanne voidaan kokea turvattomaksi, koska siitä ei noin vaan lähdetä pois.
ap
Olisit lähtenyt vessaan. Oli oma valintasi jäädä sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä pulju on valmis maksamaan tuollaisesta paskasta? Ainoastaan jos v-mäinen pomo, joka haluaa nöyryyttää alaisiaan.
Kaikkea kanssa.
Sadisti pomo kameran kanssa.
Jospa vetää vain "läskiksi" eli hytkyttelee ja hihittelee vitsillä. Tunnelma se on sekin. Fakta hommassa Hansu ja Pirre tanssivat kun kerran pyydettiin, toinen hyppeli tasajalkaa puolelta toiselle ja toinen liikutteli vain ylävartaloaan eksoottisesti kuin käärmetanssija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
epämukavuus on eri asia kuin turvattomuus.
Mä koin turvattomuutta. Olin pakotettuna tilanteeseen, josta en päässyt pois. Jos turvattomuudella tarkoitetaan (koulutuksen mukaan) esim. sitä, että joutuu osallistumaan yleiseen kokouskeskusteluun työyhteisössä, jossa haukutaan vaikkapa tietyn puolueen äänestäjiä, tietyn uskontokunnan edustajia jne., tilanne voidaan kokea turvattomaksi, koska siitä ei noin vaan lähdetä pois.
ap
Suomen lain mukaan kyseessä vapaudenriisto eli rikos.
Tämän päivän naiset ei osaa sanoa millekkään ei.
Ei tuollaisiin tarvitse sen kummemmin osallistua jos ei halua. Itse olisin vain istunut/seisonut ja kuunnellut musiikkia. Jos joku olisi kehottanut tanssimaan, olisin sanonut etten pidä tanssimisesta ja haluan kuunnella musiikkia rauhassa.
Onpa hienoa, että te kaikki muut olette niin sanavalmiita ja toimintakykyisiä yllättävän epämukavan tilanteen edessä.
Toisaalta tunnistan ton. Vähän samanlainen virkistyspäivä tai noh, "virkistyspäivä" oli meilläkin töissä. Jokaisen piti esittää jotain daijua. Ja sitten lopuksi hierottiin toisten selkiä ringissä. Yööök en tykkää jos muhun joku koskee.