Palkatonta työtä, maksat itse omat työvälineesi - Erikoisempia asioita, joita olet kuullut ihmisten tekevän työnantajansa hyväksi?
Mä olin kerran harjoittelijana päiväkodissa, jossa työntekijät (kyllä, ne pienipalkkaiset lähihoitajat) itse ostivat mm. leluja, askarteluvälineitä ja jopa varavaatteita lapsille päiväkotiin. Samassa työpaikassa oli ilmeisesti aina ollut tapana, että pikkujoulut, virkistyspäivät yms ovat täysin omakustanteisia eli sen lisäksi, että henkilökunta itse järjesti nämä, he myös maksoivat kaiken - teatteriliput, ravintolaruoat, laivareissun - itse omasta pussistaan.
Olen omasta mielestäni ihan joustava ja lojaaji työntekijä, mutta se, että mun pitäisi itse järjestää itselleni pikkujoulut ja vielä maksaa osallistumisesta sata euroa, ei kyllä ole enää millään lailla kohtuullista.
Kommentit (117)
Vierailija kirjoitti:
Olin töissä pienessä perheyrityksessä, jossa työsopimukseeni oli merkitty muistaakseni 15-30 tuntia viikossa töitä. Pääsääntöisesti töitä olikin sen 30 tuntia, välillä enemmänkin. Kesäkuukausiksi toiminta kuitenkin hiljeni täydellisesti ja omistajan mukaan "silloin voi pitää kesälomaa". Ei ymmärtänyt millään, kun sanoin, että en halua enkä pysty pitämään mitään kahden kuukauden kesälomaa ja että kyseessä on kyllä lomauttaminen, ei loma, jos työsopimuksessa luvattuja töitä ei kerran ole.
Minä olen tuollaisessa työssä rekryfirman kautta ja vaikka tiedän, että se on väärin, olen antanut asian olla. Kestän sen taloudellisesti ja saan pitää yhden kokonaisen kk:n vapaata, mitä osa-aikaiselle ei oikeasti tulisi. Muuten siellä ollaan tosi joustavia ja saan tehdä 100% etätyötä ihan niinkuin haluan. Kaksi kuukautta ilman töitä olisi toki minullekin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutama työntekijä teki ylitöitä ilmaiseksi. He siis kuittasivat työajan päättyneeksi ja jatkoivat silti töitä. Oudointa oli se, että kerkesivät tekemään sovitut työt ajallaan, mutta tekivät silti extratöitä.
Tämä oli yksityisessä siivousfirmassa n. 10v sitten. Mitään hyötyä siitä ei heille ollut. En ole edes varma huomasiko pomo koskaan mitään.
Olen sote-alalla kohdannut samaa. Käydään leimaamassa ulos ja palataan töihin tekemään ilmaiseksi lisää töitä. Ja yritetään salata tämä esihenkilöltä. En tajua.
Minä ymmärrän. Jos yrität saada ylitöistä palkan, esimies haukkuu ja kyttää, työkuorma ei kuitenkaan pienene. Sitten saat pitkin hampain myönnettynä tehdä loput työt ylitöinä. Pomo alkaa syrjiä sinua työpaikalla ja saat ikävimmät työvuorot, etkä koskaan lomaa toivominasi aikoina. Yritän itse taistella oikeuksieni puolesta, mutta ymmärrän ihan todella hyvin niitä monia työkavereitani, jotka eivät jaksa tätä, muutenkin töiden alla uupuen, vaan menevät itselleen helpomman kautta ja tekevät ylityöt ilmaiseksi salaa. Hoitoala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin työpaikassa, jossa olisi pitänyt viedä vessan pyyhkeet omaan kotiin pestäväksi, koska "siinä ne menee muun pyykin joukossa". Edellinen työntekijä oli suostunut. Minä en.
Olisit repinyt riekaleiksi ja sanonut että siinä ne meni muun pyykin joukossa, kun kone kotona vikaantui.
Ei tarvinnut lähteä noin traagisiin toimenpiteisiin, kun esimies vei ne sitten omaan kotiinsa, mutta hän sentän kulki omalla autollaan, minä julkisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin töissä pienessä perheyrityksessä, jossa työsopimukseeni oli merkitty muistaakseni 15-30 tuntia viikossa töitä. Pääsääntöisesti töitä olikin sen 30 tuntia, välillä enemmänkin. Kesäkuukausiksi toiminta kuitenkin hiljeni täydellisesti ja omistajan mukaan "silloin voi pitää kesälomaa". Ei ymmärtänyt millään, kun sanoin, että en halua enkä pysty pitämään mitään kahden kuukauden kesälomaa ja että kyseessä on kyllä lomauttaminen, ei loma, jos työsopimuksessa luvattuja töitä ei kerran ole.
Minä olen tuollaisessa työssä rekryfirman kautta ja vaikka tiedän, että se on väärin, olen antanut asian olla. Kestän sen taloudellisesti ja saan pitää yhden kokonaisen kk:n vapaata, mitä osa-aikaiselle ei oikeasti tulisi. Muuten siellä ollaan tosi joustavia ja saan tehdä 100% etätyötä ihan niinkuin haluan. Kaksi kuukautta ilman töitä olisi toki minullekin vaikeaa.
Tuohan on ihan eri asia, koska rekryfirman kautta palvelua ostettaessa yritys voi ostaa työntekijän panoksen vaikka päivä kerrallaan ja sitten ilmoittaa ettei kesäksi ole töitä. Toinen juttu on sitten millaisen sopimuksen olet tehnyt rekryfirman kanssa eli oletko erikseen töihin kutsuttava ja onko sinulla kiinteitä tuntimääriä tms.
Tuossa toisessa tapauksessa hän oli suoraan työsuhteessa yritykseen ja sopimuksessa oli taattu tietty minimäärä tunteja. Mutta yrittäjä ei ymmärtänyt ettei työntekijä voi noin vain mennä palkattomalle kahden kuukauden kesälomalle kun bisnes hiljenee lomien ajaksi. Se on sitten eri asia mitä itse yrittäjänä haluaa ja voi tehdä tällaisissa tilanteissa kun itse itselleen maksaa palkan ja vastaa firman kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Tolloja vedätetään aina. Minkälainen laki pitäisi sorvata, että sillä saataisiin ihmistä suojeltua hänen omilta typeryyksiltään?
Kulttuurit työpaikoilla ovat hyvin erilaisia. Naisvaltaisilla hoiva-aloilla on aina joustettu. Miesvaltaisilla tehdasaloilla taas ei tehdä minuuttiakaan ylitöitä. Jos olet yksinäinen oikeuksiesi puolustaja alalla, jolla on totuttu työntekijöiden oikeuksia polkeviin käytäntöihin, saatat olla tosi yksin ja syrjittynä. Pitäisi olla yhtenä rintamana mutta miten saat sellaisen aikaan, kun niin ei ole ikinä tehty.
Olen opettaja, ja tottakai maksan pikkujoulut ja muut menot itse. Samoin työvälineitä olen vuosien varrella ostanut runsaasti. Sekä paljon pikkusälää oppilaille, karkista lähtien. Ja luokkaan kaikkea kivaa. Valitettavan yleistä opettajille.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä koitetaan ajaa paljon myös pienyrittäjyyteen joka rinnastetaan lähinnä palkkatyössä olemiseen. Tiedän ja tunnen monta ihmistä ketkä ovat lähteneet siihen, eli ovat muka yrittäjiä, muta käytännössä palkkatyössä. Yrittäjänä he sitten maksavat, eli siis eivät maksa omia eläkkeitään, tai sen mitä maksavat, on lähinnä vitsi. Työkalut yms on ostettava itse, ei kesälomia, tms... Laskutus hinnat on niin pieniä että niistä ei voi maksaa kaikkia yrittäjän velvoitteita, jos meinaa edes syödä ja elää.
Tätä ilmiötä on toki koitettu kitkeä pois, mutta käytännössä sen määrä on vaan lisääntynyt. Huonot taloudelliset ajat lisää tätä "pienyrittäjyyttä".
Suomeen pitäisikin saada tältä osin samanlainen lainsäädäntö kuin esimerkiksi Ranskassa: jos "pienyrittäjän" suhde "toimeksiantajaansa" vastaa todellisuudessa työsuhteen tunnuspiirteitä erityisesti siksi, että "toimeksiantajan" määräämisvalta rajoittaa yrittämisvapauden käytännössä olemattomaksi, tätä pidetään pakottavan työlainsäädännön kiertämisenä ja työnantaja joutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaisten palkkasaatavien lisäksi sosiaaliturvamaksut sakkokorkoineen.
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo WhatsApp-ryhmäsekoilu ja käytäntö, että sairastunut hoitaa itse itselleen sijaisen, on sekin ihan vakiintunut käytäntö hoitoalalla, moni ei varmaan edes tajua, että siinä on ehkä hiukan jotakin pielessä.
Voidaan kaikki tämänkin ketjun luettuamme yhdessä ihmetellä, että minkähän takia maassa on hoitajapula. Se alle parintonnin kuukausipalkka on vain yksi osa ongelmaa.
Minua edelleen kiinnostaa mitä tapahtuu, jos tulee uusi työntekijä, joka sanoo, että kännykkänumeroni on salainen enkä luovuta sitä työkavereille tai tuollaiseen wa-ryhmään.
Työnantaja ei voi velvoittaa kertomaan henk koht yhteystietojaan työkavereille. Eikä voi velvoittaa wa-ryhmään omalla kännykällä.
Työnantaja voi toki antaa työkännykän ja käskeä sillä osaksi wa-ryhmää, mutta ilman päivystyskorvauksia ei voi velvoittaa seuraamaan työajan ulkopuolella työkännykkää ja sen wa-viestejä.
Vierailija kirjoitti:
Vaaditaan ostamaan omat työvaatteet ja työkengät. Mitään collegeasuja ja lenkkareita ei kelpuuteta vaan pitää olla tietynlaiset.
Sitten laitat ne verotukseen. Menee sillä lailla läpi, että ilmoitat myös työmatkakulut vaikka niistä ei tulekaan mitään takaisin omavastuun takia, mutta ne menevät kuitenkin tulonhankkimismenojen kokonaissaldoon. Sain aikoinaan itse kenkäostokset näin läpi, työasu oli työnantajalta mutta tietynväriset kengät piti itse ostaa.
olen ollut tyhmä ja maksanut joskus työvälineitä ja materiaaleja töihin,jotta saa työt tehtyä.kyseessä kotimainen iso firma joka jätti myös palkkoja maksamatta.lopulta otin loparit. olin kiltti ja naivi. never again.syynä oli että elätin itseni ja sairaita sukulaisia myös osittain.palkka oli tärkeä.
sain onneksi sit normaalin työpaikan jossa kaikki toimi normaalisti.
Olen ollut pitkään sote-alalla kunnalla ja meillä työnantaja maksaa kahvit, pikkujoulut ja jonkun suklaarasian jouluksi. Kahvimaidot on pitänyt ostaa itse. Työssä käytetään omia normaaleja vaatteita. Näyttää vaihtelevan nämä asiat aika paljon eri paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo WhatsApp-ryhmäsekoilu ja käytäntö, että sairastunut hoitaa itse itselleen sijaisen, on sekin ihan vakiintunut käytäntö hoitoalalla, moni ei varmaan edes tajua, että siinä on ehkä hiukan jotakin pielessä.
Voidaan kaikki tämänkin ketjun luettuamme yhdessä ihmetellä, että minkähän takia maassa on hoitajapula. Se alle parintonnin kuukausipalkka on vain yksi osa ongelmaa.
Minua edelleen kiinnostaa mitä tapahtuu, jos tulee uusi työntekijä, joka sanoo, että kännykkänumeroni on salainen enkä luovuta sitä työkavereille tai tuollaiseen wa-ryhmään.
Työnantaja ei voi velvoittaa kertomaan henk koht yhteystietojaan työkavereille. Eikä voi velvoittaa wa-ryhmään omalla kännykällä.
Työnantaja voi toki antaa työkännykän ja käskeä sillä osaksi wa-ryhmää, mutta ilman päivystyskorvauksia ei voi velvoittaa seuraamaan työajan ulkopuolella työkännykkää ja sen wa-viestejä.
Voin kertoa mitä sille tapahtuu. Luultavasti savustetaan melko pian työpaikalta pois vastahankaisena tyyppinä. Toki virallinen syy on sitten joku muu jos ei älyä itse lähteä.
Oikeasti nyt valot päälle. Ei yhden hankalan tyypin takia lähdetä muuttamaan pitkään toimineita käytäntöjä (vaikka joskus se voi olla hyvästäkin). Vai missä tällaisia ehtoja ja pykälien luettelemisia saa läpi ilman pahoja katseita ja hampaiden kirskuttelua? Jossain valtion virastossa? Tai ammattiyhdistysliikkeen konttorissa?
Tosin pitää tietysti muistaa, että täällä AV:lla on poikkeuksellisen paljon narsisteista eronneita joilla tiedonluovutus-, lähetymis ym. kiellot päällä, jos ei muuten niin varmuuden vuoksi.
Näin on kouluissakin. Ostat muistitikun tmv. muistin koneeseen, käytät kotona omaa konetta kun valmistelet oppitunteja, oma kalenteri pitää olla, jos on joku tapahtuma, usein joudut hankkimaan siihen rekvisiittaa itse.
Olen joskus yrittänyt verrata tätä siihen, että pitääkö esim. siistijän tuoda omat pesuaineet?
Naisia voi höykkyyttää melkein miten vaan, nämä kyllä tekevät ja menevät ja ostavat. En ole itse mies, saati palkkaa muita, mutta on nähty lähipiirissä. Eräässä firmassa miespomo kannusti naisia parempiin työsuorituksiin ja ylitöihin sillä, että antoi näille luvan istua samassa tilassa työskentelemässä(!). Tätä naiset sitten lehtijutussa kovasti kiittelivät. Ja ihan 2000-luvulla.
Amiksessa peset ja huollat itse vaatteesi, työvälineesi jne. ja jos joku pöllii koulussa ollessa jotain (esim. itseltäni toistuvasti veitsiä), kukaan ei ole vastuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo WhatsApp-ryhmäsekoilu ja käytäntö, että sairastunut hoitaa itse itselleen sijaisen, on sekin ihan vakiintunut käytäntö hoitoalalla, moni ei varmaan edes tajua, että siinä on ehkä hiukan jotakin pielessä.
Voidaan kaikki tämänkin ketjun luettuamme yhdessä ihmetellä, että minkähän takia maassa on hoitajapula. Se alle parintonnin kuukausipalkka on vain yksi osa ongelmaa.
Minua edelleen kiinnostaa mitä tapahtuu, jos tulee uusi työntekijä, joka sanoo, että kännykkänumeroni on salainen enkä luovuta sitä työkavereille tai tuollaiseen wa-ryhmään.
Työnantaja ei voi velvoittaa kertomaan henk koht yhteystietojaan työkavereille. Eikä voi velvoittaa wa-ryhmään omalla kännykällä.
Työnantaja voi toki antaa työkännykän ja käskeä sillä osaksi wa-ryhmää, mutta ilman päivystyskorvauksia ei voi velvoittaa seuraamaan työajan ulkopuolella työkännykkää ja sen wa-viestejä.
Voin kertoa mitä sille tapahtuu. Luultavasti savustetaan melko pian työpaikalta pois vastahankaisena tyyppinä. Toki virallinen syy on sitten joku muu jos ei älyä itse lähteä.
Oikeasti nyt valot päälle. Ei yhden hankalan tyypin takia lähdetä muuttamaan pitkään toimineita käytäntöjä (vaikka joskus se voi olla hyvästäkin). Vai missä tällaisia ehtoja ja pykälien luettelemisia saa läpi ilman pahoja katseita ja hampaiden kirskuttelua? Jossain valtion virastossa? Tai ammattiyhdistysliikkeen konttorissa?
Tosin pitää tietysti muistaa, että täällä AV:lla on poikkeuksellisen paljon narsisteista eronneita joilla tiedonluovutus-, lähetymis ym. kiellot päällä, jos ei muuten niin varmuuden vuoksi.
Omaa syytänne on jos suostutte tuollaiseen wa-ryhmään.
Vierailija kirjoitti:
Amiksessa peset ja huollat itse vaatteesi, työvälineesi jne. ja jos joku pöllii koulussa ollessa jotain (esim. itseltäni toistuvasti veitsiä), kukaan ei ole vastuussa.
Miksi et ole tehnyt rikosilmoitusta varkaudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tuo WhatsApp-ryhmäsekoilu ja käytäntö, että sairastunut hoitaa itse itselleen sijaisen, on sekin ihan vakiintunut käytäntö hoitoalalla, moni ei varmaan edes tajua, että siinä on ehkä hiukan jotakin pielessä.
Voidaan kaikki tämänkin ketjun luettuamme yhdessä ihmetellä, että minkähän takia maassa on hoitajapula. Se alle parintonnin kuukausipalkka on vain yksi osa ongelmaa.
Minua edelleen kiinnostaa mitä tapahtuu, jos tulee uusi työntekijä, joka sanoo, että kännykkänumeroni on salainen enkä luovuta sitä työkavereille tai tuollaiseen wa-ryhmään.
Työnantaja ei voi velvoittaa kertomaan henk koht yhteystietojaan työkavereille. Eikä voi velvoittaa wa-ryhmään omalla kännykällä.
Työnantaja voi toki antaa työkännykän ja käskeä sillä osaksi wa-ryhmää, mutta ilman päivystyskorvauksia ei voi velvoittaa seuraamaan työajan ulkopuolella työkännykkää ja sen wa-viestejä.
Voin kertoa mitä sille tapahtuu. Luultavasti savustetaan melko pian työpaikalta pois vastahankaisena tyyppinä. Toki virallinen syy on sitten joku muu jos ei älyä itse lähteä.
Oikeasti nyt valot päälle. Ei yhden hankalan tyypin takia lähdetä muuttamaan pitkään toimineita käytäntöjä (vaikka joskus se voi olla hyvästäkin). Vai missä tällaisia ehtoja ja pykälien luettelemisia saa läpi ilman pahoja katseita ja hampaiden kirskuttelua? Jossain valtion virastossa? Tai ammattiyhdistysliikkeen konttorissa?
Tosin pitää tietysti muistaa, että täällä AV:lla on poikkeuksellisen paljon narsisteista eronneita joilla tiedonluovutus-, lähetymis ym. kiellot päällä, jos ei muuten niin varmuuden vuoksi.
Omaa syytänne on jos suostutte tuollaiseen wa-ryhmään.
En minä ole suostunut enkä tuollaiseen työpaikkaan menisi. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä työntekijöiden välisen dynamiikan kun olen isoissa yrityksissä ja tiimeissä työskennellyt. Ei siellä yksi änkyrä kauaa pysty omiaan säätämään, koska silloin muiden elämä muuttuu sietämättömäksi. Ja on naiivia kuvitella, että yksi ruohonjuuritason tyyppi saa aikaan ison muutoksen isossa yrityksessä jonka käytännöt on pyörineet vuosia.
Tietysti nuo työvuorojen sumplimiset kuuluisivat yksikön tai tiimin esimiehelle ja tälle se pallo pitäisikin heittää. Yhtenä rintamana. Helposti sanottu, vaikeasti tehty.
Vierailija kirjoitti:
Eräänlaista kohtuuttomuutta on se, että nykyisessä työpaikassani (kyllä, yllättäen hoitoala!) on käytäntönä, että kaikki työntekijät kuuluvat firman WhatsApp-ryhmään, jossa työntekijät keskenään sopivat sijaisuuksista, sairauspoissaoloista jne. Maija laittaa illalla yhdeksältä viestin, että ensimmäinen lapsi oksensi äsken, en ole tulossa huomenna töihin. Sitten Kaija viestittää seuraavaksi, että flunssa kaatoi sänkyyn. Sen jälkeen alkaa kauhea viestirumba työntekijöiden kesken, että kuka pääsee huomenna aamuvuoroon, ehtiikö Kaisa hoitaa itselleen sijaisen iltavuoroon, laita heti viestiä sijaisvälitykseen, pystyykö Raija tekemään huomenna putkeen aamu- ja iltavuoron, jos kun ei Saija ole saanut itselleen sijaista...
Tähän voi kulua useita tunteja esimerkiksi vapaapäivänä aikaa, kun työntekijät järjestelevät itse itselleen työaikoja ja sairausloman sijaisia. Pomon mielestä ihan ok, normikäytäntö.
Teollisuudessa tehdastyötä tekevä puolisoni on aina aivan järkyttynyt tästä, ei kuulemma ikinä koskaan heillä suostuisi porukka tällaiseen.
Ohis mutta tämä nimilista oli niin hauska. Maija, Kaija, Saija, Raija, Kaisa :-D
Eikös siinä lastenkirjassa Herra Hakkarainen ja seitsemän tätiä ollut tämän nimiset tädit suurinpiirtein?
Olisit repinyt riekaleiksi ja sanonut että siinä ne meni muun pyykin joukossa, kun kone kotona vikaantui.