Lue keskustelun säännöt.
Minkä harrastuksen kautta olet saanut uusia ystäviä?
Niin? Aina sanotaan, että harrastuksen kautta saa uusia ystäviä, mutta ei taida olla niin helppoa sekään. Ainakaan omat liikunnaliset harrastukseni ei ole tuonut yhtäkään uutta kaveria. Lähinnä aika kuluu oman suorituksen ja hakkaavan pulssin tarkkailussa. Ei siinä ohessa jaksa mitään puhua. Pukkarissa kaikilla kiire suihkuun ja himaan. Vinkkejä kehiin siis näin ystävänpäivän kunniaksi!
Kommentit (361)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ikinä saanut minkään harrastuksen kautta ystäviä. Ne vähät mitä olen saanut ovat opiskeluajoilta ja tietysti vähitellen vähentyneet ihmisten muutettua ja lisäännyttyä.
Yleensä kaikki tulevat kaikkiin harrastuksiin kuten vaikkapa työväenopiston kursseille valmiiksi jonkun kaverinsa kanssa: ei saa edes kielten keskusteluihin ketään paria, kun kaikilla on se jo valmiina. Yhden kielen kurssin jätin siksi keskenkin, koska opettaja vaati meitä jokaista järjestämään itsellemme parin, jolta kysyttiin kotitehtävät, jos oli pois. Minulla ei ollut paria eikä kukaan sellaiseksi ryhtynyt, kun yritin esittää, koska kaikki olivat oman parinsa jo valinneet.
Olen mielestäni ihan normaali ja normaalisti kontaktissa ihmisten kanssa, yritän keskustellakin yhteisistä aiheista, mutta kaveriksi kanssani ei haluta ryhtyä. Ei harrastuksissa eikä muuallakaan.
Koiraharrastus; koulutuksissa, kisoissa, lenkillä yms.
Lukupiiristä on löytynyt hyviä ystäviä! Ja ihan keski-ikäisenä naisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelattiin joukkuepelejä ja löysi samankaltaisia ihmisiä. Ryhmän henki oli hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen maanpuolustus on laji jossa väkisinkin tutustuu ihmisiin, ja ovat aivan huippuporukkaa! Kouluttautuminen kriisitilanteisiin ym. Eikä maksa paljon!
Entä jos sinne tulisi ihminen, joka ei ole huipputyyppi. Haluaisitko silti tutustua häneen?
Hyvän porukan seassa menee yksi vähän tylsempikin hyvin. Onko sulla kaveriporukkaa? Ei ne kaikki ole yhtä haluttua seuraa yksinään. Mutta porukassa menee monenlaiset.
(en ole se keneltä kysyit.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkkokuorosta löysin panokaverin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Purjehdus. Venekerhoon, gastiksi ja nyt oma pikku purkkari, saatu lahjaksi. Vanhoja puupaatteja saa ilmaiseksi.
Saako tosiaan merikelpoisia ilmaiseksi? Mistä?
Vaikka saisikin, se veneen ylläpito on jumalattoman kallista touhua. Venepaikka maksaa. Talvisäilytyspaikka maksaa (jos ei ole omaa pihaa missä voi talven säilyttää). Pressut, narut, kosteudensyöjät. Keväällä kuntoon laittaminen, puuvene lakataan muovivene maalataan jne. Koneremppaa. Purjeita uusitaan joskus, heloja, kiinnikkeitä, lepuuttajia. Pelastusllivit, jokasään varusteet, gps ja kartat ja kompassi ja kiikarit, sammutusvälineet, lista on ihan loputon.
Veneily on varusteurheilua, ei kyllä auta mitään jos saa "vanhan puupaatin ilmaiseksi". Ilman traikkua se ilmainenkaan ei liiku mihinkään, jos ei omista autoa ja traikkua nekin täytyy vuokrata, ennen kuin saa itselleen sen projektiveneen.
HInnaltaan samaa luokkaa kuin jos omistaisi hevosen. Se ehkä avautuu ihmisille paremmin. ...ehkä budjettiveneilykin onnistuu jos löytää käytettynä tavaraa, mutta ei ehkä kannata tuudittautua siihen, että se itse vene on ainoa kuluerä. :)
En ole harrastusten kautta löytänyt yhtään ystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten varmaan on tullut ryyppäämisen kautta.
Videopelien. Ystäviä on ympäri maailmaa niiden ansiosta, osan kanssa ollaan livenäkin tavattu ja matkustellaan toistemme luo.
Tietenkin myös suomalaisiakin ystäviä on niiden avulla löytynyt, heitä on helpompi tavata kun asutaan samassa maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
55v mies etsii kävelyseuraa.
Miksei kalastus tai veneilyseuraa?
Ei niitä kavereita ja ystäviä kannata hampaat irvessä etsiä. Usein kun jonkun kanssa tulee juttuun, se riittää. Ja jos taas nähdään vaikka harrastuksessa sitten niin juttu jatkuu. Ei toimi että etsimällä etsii, useimpien kanssa on parempi ettei yritä ystävystyä. Ystävyys vaan tapahtuu jos on tapahtuakseen.
Erilaisten koiraharastusten kautta, olimme molemmissa kuin yhtä suurta perhettä. Mietin joskus että kun muutin maalaiskaupungista -96 pääkaupunkiseudulle niin mitenkähän yksinäinen olisin ollut jos jos en olisi tutustunut koirani / koirieni kautta uusiin ihmisiin. Koiraharastajissa on paljon perheettömiä ja myös lapsettomia ihmisiä joilla on aikaa harrastaa ja hekin etsii ystäviä. Koirien varjolla on myös hyvin helppo aloittaa jutustelu ym ym.
Kuorolaulun. Pariin kuoroon kun liittyy niin heti on 60 uutta kaveria, joista osasta tulee yleensä ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Eniten varmaan on tullut ryyppäämisen kautta.
Just meinasin sanoa samaa!
Kiipeily, vapaalasku, maastopyöräily, melonta. Kavereita kymmenittäin. Puolisokin löytyi em. harrastusten porukoista.
Maa-ja kotitalousnaisten toiminnasta