Minusta on tullut ihmisvihaaja
Nyt se sitten viimein tapahtui, minusta tuli kaiken p.skan jälkeen mitä elämä on suoltanut niskaan katkera ja vihainen keski-ikäinen nainen. Aina ajattelin että vältän tämän keinolla millä hyvänsä ja yritin ajatella positiivisesti koska aidosti uskon positiivisuus kerryttää lisää positiivisuutta. Mutta turpiin vain tuli, vuosi vuodelta pahemmin. Nyt on läheiset kuolleet, en saanut ikinä onnellista parisuhdetta enkä koe mitään yhteyttä keneenkään ihmiseen. Lähinnä toivon että joku atomipommi kohta räjähtäisi ja päättyisi tämä kaikki turhuus.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Tervetuloa kerhoon.
Kiitos.
Miesviha on yleistä tällä palstalla. N27
Voi, kuulostaa että nyt on annettu yhdelle liikaa kannettavaksi :( toivottavasti pääset tästä olotilasta pois, muista, että mieltä pystyy muokkaamaan ja onnellisuus on vielä sinullekin mahdollista. Suosittelen tutustumaan tietoisen läsnäolon harjoituksiin, kiitollisuusharjoituksiin (tiedän) ja mahdollisesti hakemaan keskusteluapua terapiasta. Olet onnellisen loppuelämäsi ansainnut ja kukaan muu ei nyt voi vaikuttaa siihen kuin sinä. Älä etsi syyllisiä, etsi ratkaisu onneesi.
Tsemppiä!
Itse kohdistan vihani lastennu ssijoita, eli aikalailla kaikkia poliitikkoja, virkaimmeisiä ja lukuisia kolmannen sektorin edustajia kohtaan, pitäähän se vihakin priorisoida oikein.
Huomasin keski-ikäisenä saman kuin ap. Mulle on ihan sama, vaikka maapallo räjähtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Voi, kuulostaa että nyt on annettu yhdelle liikaa kannettavaksi :( toivottavasti pääset tästä olotilasta pois, muista, että mieltä pystyy muokkaamaan ja onnellisuus on vielä sinullekin mahdollista. Suosittelen tutustumaan tietoisen läsnäolon harjoituksiin, kiitollisuusharjoituksiin (tiedän) ja mahdollisesti hakemaan keskusteluapua terapiasta. Olet onnellisen loppuelämäsi ansainnut ja kukaan muu ei nyt voi vaikuttaa siihen kuin sinä. Älä etsi syyllisiä, etsi ratkaisu onneesi.
Tsemppiä!
Sepä, kun olen yrittänyt vuosikausia muokata mieltäni ja nimenomaan noita kiitollisuusharjoituksiakin tehdä. Terapiaan on mennyt pitkä penni. Mutta se kaikki on ollut näköjään turhaa, en jaksa enää yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Huomasin keski-ikäisenä saman kuin ap. Mulle on ihan sama, vaikka maapallo räjähtäisi.
Odottelen vaan että ydinsota vihdoin alkaa tai edes alien-invaasio. t. Ap
Minua pelottaa että minusta tulee myöhemmin katkera. Onko vinkkejä, miten sen pystyisi mahdollisesti ennaltaehkäisemään?
Minäkään en oikein jaksa - kyynisiä ja katkeria ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Minua pelottaa että minusta tulee myöhemmin katkera. Onko vinkkejä, miten sen pystyisi mahdollisesti ennaltaehkäisemään?
No enpä voi antaa vinkkejä kun itse näköjään epäonnistuin. pahasti. t. Ap
Mulle kävi noin jo nuorena. Olenkin ottanut tästä kaiken hyödyn irti ja olen virkamies. Voin kertoa että kaikki menee kaikilla tasan pykälien mukaan ja millään itkutarinalla ei saa sääliä. Eli siis olen aivan helkkarin hyvä työssäni. Ja nopea, koska ei ollenkaan soimaa omatunto jos joku on asiansa sössinyt ja menee mökki alta.
Jotkut jää ihmettelemään voiko sen kansalaisen vielä pelastaa, kun se on yh ja kaikkea. Itse annan päätöksen heti kun sen voi antaa ja juuri niin kuin lait ja asetukset sallii. Säälittä.
Voimia, voimia ja vielä lisää voimia. En oikein tiedä mitä muuta sanoisin.
En ymmärrä parissa kommentissa sitä, että teille sopisi ihan hyvin jos maailma tuhoutuisi nyt. Voihan sitä oman elämänsä kokea turhaksi, mutta ettekö välitä kenenkään muun elämästä? Eikö ole tuttua lasta tai vaikka koiraa, jonka viattomuus ja luottavaisuus vetoaisi sen verran että muitten elämällä olisi teille arvoa vaikka omalla ei olisikaan?
Vierailija kirjoitti:
Minua pelottaa että minusta tulee myöhemmin katkera. Onko vinkkejä, miten sen pystyisi mahdollisesti ennaltaehkäisemään?
Mitä maailmassa tulee vastaan, niin toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Näin minä olen selvinnyt tähän asti. Vältä baareja jos ihmiset siellä tuntuvat aikovan päätään sinulle.
Onko positiivinen ajattelu tarkoittanut olevinaan "negatiivisten" tunteiden torjumista? Jos niitä on vuosikymmenet varastoitunut kehoon, ehkä sitä painekattilaa purkamalla alkaa elämä taas tuntuakin joltain ja yhteys ihmisyyteen löytyä.
Masennus oireilee monin tavoin. Älä kuitenkaan ruoki vihaasi. Hakeudu parempaan seuraan.
Mitä sinä AP olisit halunnut? Millaisen miehen? Kerro että ymmärrämme. Pura tunteesi tänne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomasin keski-ikäisenä saman kuin ap. Mulle on ihan sama, vaikka maapallo räjähtäisi.
Odottelen vaan että ydinsota vihdoin alkaa tai edes alien-invaasio. t. Ap
No anna peräaukkoa niin helpottaa. Voin läpsiäkkin kunnolla kannikat punaisiksi.
M50
Haluatko kohdata Ritarin, idiootti? Et uskalla. Kukaan teistä ei uskalla, koska olette juoppoja hulluja.
Tervetuloa kerhoon.