Henna, 22, kävi lapsensa kanssa neljä kertaa Jorvissa. Vasta viidennellä hänet otettiin todesta. Lapsi oli hengenvaarassa.
Henna Tulimäki, 22, kävi pienen tyttärensä kanssa viikon aikana neljä kertaa päivystyksessä. Aina heidät lähetettiin kotiin, vaikka äiti vaistosi, että jokin on pahasti vialla. Viidennellä kerralla paljastui, että lapsi on hengenvaarassa.
Ensimmäinen keuhkoja kuunnellut lääkäri sanoi, ettei mitään hätää ole.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Lääkärin mukaan vasemmasta keuhkosta äänet kuuluivat painautuen. Hän arveli, että se johtui vain asennosta, kun tyttö istui sylissäni.
Lääkäri ei tutkinut asiaa sen tarkemmin, vaikka Tulimäki kysyi, voisivatko he vaihtaa asentoa ja kuunnella uudelleen.
NELJÄS kerta Jorvin päivystyksessä oli pahin. Tulimäki piti sylissään lasta, jota ei ollut tunnistaa omakseen. Tytär oli veltto ja uupunut.
He eivät päässeet lääkärin vastaanotolle edes kääntymään.
Sairaanhoitaja katsoi lasta ja sanoi: jos lapsi ei ole kahteen päivään ulostanut, kyseessä on todennäköisesti ummetus.
Hän sanoi, että hakekaa Pegorionia ja menkää kotiin.
Lauantaina kuume alkoi nousta. He eivät enää soittaneet yhtään minnekään, vaan ajoivat suoraan Jorviin.
Sieltä olisi varmaan sanottu, että ei tarvitse tulla, Tulimäki puuskahtaa miettiessään käymiään puhelinkeskusteluja.
Sairaalassa kuumetta mitattiin 39 astetta. Tytön leposyke oli yli 200. Heidät ohjattiin suoraan tarkkailuhuoneeseen.
Kommentit (476)
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äitiä syyttävät hei: kyllä, te olette tiukkoja. Pidätte lapsenne puolta. Tiedätte heti, milloin tulee tehdä mitäkin. Uskon tämän kaiken, ihan oikeasti, koska olen itse samanlainen (tämä on ihmistyyppi). Mutta: kaikki eivät ole.
Jokaisella meistä on läheinen, oli se sitten sukulainen, naapuri tai vaikka lapsen kaverin vanhempi, joka ei käy ihan täysillä. Tai sitten hän on hidas. Tai luottaa liikaakin siihen, että kaikki järjestyy. Oletteko te, muut tulisieluiset kanssasisareni, oikeasti sitä mieltä, että jos joku näistä meidän hölmöläisistämme ei tajua, ettei (aiemmin ehkä hyvin toimineeseen) julkiseen hoitoon voi (enää) luottaa, niin syy on hänessä? Että on ihan ok ettei koulutettu lääkäri toisensa perään osaa tehdä diagnoosia, tai sitten myöntää, että voisi sittenkin olla hyvä kysyä toinen mielipide konsultoimalla kollegaa (eikä lähettää pientä lasta kotiin)? Koska minusta ei ole.
Suomessa on aiemmin voinut luottaa siihen, että jokainen hölmöläinen, tavis sekä tulisielu saa tarvitsemansa hoidon. Lapset eivät ole ennen olleet vaarassa samaan tapaan kuin nyt, eikä vanhuksilla ole ruuhkautettu päivystyspoleja. Tilanne on aivan uusi maassamme, eivätkä kaikki ole vielä rekisteröineet miten surkeassa jamassa terveydenhuoltomme on. Minä en silti halua, että kukaan kuolee, kaikista vähiten lapsi- vain siksi että hänen vanhemmakseen ei osunut sitä tulisielua.
Olen paljossa samaa mieltä kanssasi - en kuitenkaan hölmöläisiksi tai hitaiksi nimittelisi eitulisieluisia ihmisiä. Suomessa on vuosikymmeniä totuttu, syystäkin, luottamaan viranomaisiin ja ammattilaisiin ja asioiden hoitumiseen, ei ole helppoa tajuta että rehellisyys ja kaiken sujuminen yhteiskunnallisissa asioissa on nyt historiaa.
Mutta muuten, kyllä, oikeassa olet.
Usein hehkutetaan, kuinka oma lapsi on maailman tärkein asia, mutta silti ei olla valmiita maksamaan oman lapsen viemisestä yksityiselle.
En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani on onnettomuuden vuoksi poistettu perna. Ohje on, kovasta kuumeesta heti päivystykseen ja aina pitää tutkia (korkea sepsisriski). No tällainen kova kuume sitten nousikin viime syksynä. Soitin päivystykseen, todettiin ettei tarvitse tulla ja anna buranaa. Kuume ei laskenut ja puoli vuorokauden kohdalla lapsen yleisvointi heikkeni nopeasti, päätettiin sitten vaan mennä Jorviin. Ja sitten olikin vauhdilla menoa, lapsi sairaalaan, kovat antibiootit ja heilui kolme päivää elämän rajamailla.
Ei ole täysin kunnossa vieläkään ja voi olla, että jäi pysyviä elinvaurioita. Mutta elossa kuitenkin on ja kuntoutunut sentään päiväkotikuntoiseksi taas.
En tajua, miten tämä on mennyt tällaiseksi.
Sanoitko soittaessasi päivystykseen, että perna on lapselta poistettu ja infektiohin liittyy sepsisriski?
No olen eri, mutta mitäpä luulisit?
Joku raja nyt ihmisen vähättelyynkin. Oletko kenties tympääntynyt päivystyksen hoitaja?
En minä sinulta kysynytkään, vaan siltä äidiltä, jonka lapselta oli perna poistettu.
Joku puhui täällä 112 soittamisesta. Kun ei sieltäkään tahdota ottaa kyytiin, vaikka ambulanssi tulisikin!
Muutamia vuosia sitten mieheni heräsi hiestä märkänä koviin vatsakipuihin, josta alkoi oksentamaan. Pyysi soittamaan hätänumeroon, josta laitettiin amppari tulemaan. Siinä sitten tutkivat ja konsultoivat lääkäriä.. lopputulos oli, että meitä pyydettiin soittamaan TAKSI päivystykseen.
Mieheni totesi ettei hän pysty edes kävelemään kipujen takia, minäkin koitin sanoa etteikö ihan oikeasti häntä oteta heidän kyytiin. Suostuivat sitten saattamaan hänet sentään autolle jos sattuu että pyörtyy rappukäytävässä, koska taksin saanti olisi kestänyt ja pahoinvoinnin takia oli helpompi, että minä kuskaisin.
Hän vielä antoi ylen parkkipaikalla, ambulanssi pysähtyi siksi aikaa että sai oksennettua ja ajoi pois. Sentään päivystyksessä mieheni otettiin heti sisään, laitettiin tippaan sekä pääsi nopeasti CT-kuviin.
Tämä Tampereella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa.
Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.
Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.
Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".
Ei pidä hankkia lapsia jos on tyhmä ja tai avuton.
Miten tuo äiti on tyhmä tai avuton? Pahempaa minusta on hankkia lapsia jos itse on ilkeä ja vieläpä tyhmä, kuten jotkut tässäkin ketjussa. Sitä sitten opettaa lapsilleenkin.
Ja hei, tuo äiti on todella nuori. Minusta hän on fiksu ja kypsä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi kun olin menossa päivystykseen terveyskeskukseen, en edes päässyt lääkärille vaan hoitajan vastaanotolle. En sitten saanut tietenkään mitään apua siihen minkä takia olin sinne mennyt.
Vaikuttaa siltä että käynti ei ollut päivystysvastaanoton väärti jos lääkärille ei pääse.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen äitiä syyttävät hei: kyllä, te olette tiukkoja. Pidätte lapsenne puolta. Tiedätte heti, milloin tulee tehdä mitäkin. Uskon tämän kaiken, ihan oikeasti, koska olen itse samanlainen (tämä on ihmistyyppi). Mutta: kaikki eivät ole.
Jokaisella meistä on läheinen, oli se sitten sukulainen, naapuri tai vaikka lapsen kaverin vanhempi, joka ei käy ihan täysillä. Tai sitten hän on hidas. Tai luottaa liikaakin siihen, että kaikki järjestyy. Oletteko te, muut tulisieluiset kanssasisareni, oikeasti sitä mieltä, että jos joku näistä meidän hölmöläisistämme ei tajua, ettei (aiemmin ehkä hyvin toimineeseen) julkiseen hoitoon voi (enää) luottaa, niin syy on hänessä? Että on ihan ok ettei koulutettu lääkäri toisensa perään osaa tehdä diagnoosia, tai sitten myöntää, että voisi sittenkin olla hyvä kysyä toinen mielipide konsultoimalla kollegaa (eikä lähettää pientä lasta kotiin)? Koska minusta ei ole.
Suomessa on aiemmin voinut luottaa siihen, että jokainen hölmöläinen, tavis sekä tulisielu saa tarvitsemansa hoidon. Lapset eivät ole ennen olleet vaarassa samaan tapaan kuin nyt, eikä vanhuksilla ole ruuhkautettu päivystyspoleja. Tilanne on aivan uusi maassamme, eivätkä kaikki ole vielä rekisteröineet miten surkeassa jamassa terveydenhuoltomme on. Minä en silti halua, että kukaan kuolee, kaikista vähiten lapsi- vain siksi että hänen vanhemmakseen ei osunut sitä tulisielua.
Vai että ihminen joka ei osaa vaatia, ei käy täysillä?
Niin, sinä osaat vaatia.
Mutta entä jos et saa mitä vaadit?
Pakotat?
Vierailija kirjoitti:
No yhyy, ei yhden lapsen kuolema paljon olisi haitannut, kun niitä syntyy tuhansia lisää joka päivä.
Hyi hitto mikä kommentti! Toivottavasti saat apua, eikai kukaan kirjoita edes trollatakseen tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Maksetaan älyttömiä veroja, eikä siltikään saada kunnollista julkista terveydenhuoltoa tai koulutusta. On tämä mennyt v***tu ihmeelliseksi!
Sano muuta. Rahaa haaskataan nykyään niin monenlaiseen eikä hommaa valvo oikein kukaan, että tätä se sitten on. Vaikka en kokoomusta tai Orpoa kannatakaan, niin hän oli kyllä ihan oikeassa kaikkine kosteikkoviljelyineen. Suututti miten sillekin vaan naurettiin, sillä näitä "kosteikkoviljelyjä" on aidosti jo paljon ja niiden _yhteissumma_ on suuri. Ei noilla tietenkään yksistään pistetä asioita kuntoon, mutta ihan kaikki keinot olisi otettava käyttöön (= turhat ja toisarvoiset menoerät pois, työllisyystoimia, kannustinloukkujen purkua, prosessien tehostamista ja sujuvoittamista, kilpailutukset kuntoon jne. jne.), ettei kaikkea tarvitsisi höylätä aina tärkeistä peruspalveluista. Mutta ei, ei onnistu mikään muu kuin höylääminen sote-palveluista. Sieltä saa yksinkertainen helposti kasaan ison summan eikä tarvitse edes vaivaa nähdä. Paha vaan, että näin maamme ja sen talous vain jatkaa rapautumistaan ja tyytymättömyys ymmärrettävästi kasvaa kasvamistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani on onnettomuuden vuoksi poistettu perna. Ohje on, kovasta kuumeesta heti päivystykseen ja aina pitää tutkia (korkea sepsisriski). No tällainen kova kuume sitten nousikin viime syksynä. Soitin päivystykseen, todettiin ettei tarvitse tulla ja anna buranaa. Kuume ei laskenut ja puoli vuorokauden kohdalla lapsen yleisvointi heikkeni nopeasti, päätettiin sitten vaan mennä Jorviin. Ja sitten olikin vauhdilla menoa, lapsi sairaalaan, kovat antibiootit ja heilui kolme päivää elämän rajamailla.
Ei ole täysin kunnossa vieläkään ja voi olla, että jäi pysyviä elinvaurioita. Mutta elossa kuitenkin on ja kuntoutunut sentään päiväkotikuntoiseksi taas.
En tajua, miten tämä on mennyt tällaiseksi.
Sanoitko soittaessasi päivystykseen, että perna on lapselta poistettu ja infektiohin liittyy sepsisriski?
No olen eri, mutta mitäpä luulisit?
Joku raja nyt ihmisen vähättelyynkin. Oletko kenties tympääntynyt päivystyksen hoitaja?En minä sinulta kysynytkään, vaan siltä äidiltä, jonka lapselta oli perna poistettu.
No eiköhän se ole aika itsestäänselvyys, että tämä on sanottu.
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui täällä 112 soittamisesta. Kun ei sieltäkään tahdota ottaa kyytiin, vaikka ambulanssi tulisikin!
Muutamia vuosia sitten mieheni heräsi hiestä märkänä koviin vatsakipuihin, josta alkoi oksentamaan. Pyysi soittamaan hätänumeroon, josta laitettiin amppari tulemaan. Siinä sitten tutkivat ja konsultoivat lääkäriä.. lopputulos oli, että meitä pyydettiin soittamaan TAKSI päivystykseen.
Mieheni totesi ettei hän pysty edes kävelemään kipujen takia, minäkin koitin sanoa etteikö ihan oikeasti häntä oteta heidän kyytiin. Suostuivat sitten saattamaan hänet sentään autolle jos sattuu että pyörtyy rappukäytävässä, koska taksin saanti olisi kestänyt ja pahoinvoinnin takia oli helpompi, että minä kuskaisin.
Hän vielä antoi ylen parkkipaikalla, ambulanssi pysähtyi siksi aikaa että sai oksennettua ja ajoi pois. Sentään päivystyksessä mieheni otettiin heti sisään, laitettiin tippaan sekä pääsi nopeasti CT-kuviin.Tämä Tampereella.
Käsitin että neljännellä kerralla päivystyksessä lapsen kunto oli jo huono. Silloin saa ja pitää soittaa ambulanssi, Ensihoitajat tekevät työtänsä huolellisesti ja on vaikea uskoa että he olisivat jättäneet lapsen kotiin jos toisesta keuhkosta ei kuulu hengitysääniä ja vointi on huono.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksetaan älyttömiä veroja, eikä siltikään saada kunnollista julkista terveydenhuoltoa tai koulutusta. On tämä mennyt v***tu ihmeelliseksi!
Sano muuta. Rahaa haaskataan nykyään niin monenlaiseen eikä hommaa valvo oikein kukaan, että tätä se sitten on. Vaikka en kokoomusta tai Orpoa kannatakaan, niin hän oli kyllä ihan oikeassa kaikkine kosteikkoviljelyineen. Suututti miten sillekin vaan naurettiin, sillä näitä "kosteikkoviljelyjä" on aidosti jo paljon ja niiden _yhteissumma_ on suuri. Ei noilla tietenkään yksistään pistetä asioita kuntoon, mutta ihan kaikki keinot olisi otettava käyttöön (= turhat ja toisarvoiset menoerät pois, työllisyystoimia, kannustinloukkujen purkua, prosessien tehostamista ja sujuvoittamista, kilpailutukset kuntoon jne. jne.), ettei kaikkea tarvitsisi höylätä aina tärkeistä peruspalveluista. Mutta ei, ei onnistu mikään muu kuin höylääminen sote-palveluista. Sieltä saa yksinkertainen helposti kasaan ison summan eikä tarvitse edes vaivaa nähdä. Paha vaan, että näin maamme ja sen talous vain jatkaa rapautumistaan ja tyytymättömyys ymmärrettävästi kasvaa kasvamistaan.
Kuinka tyhmä oikein voi olla? Orpo aikoo leikata terveydenhuollossa miljardin!
Siinä sinulle terveydenhuollon parannusta.
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa.
Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.
Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.
Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".
Älytön ajatus varautua pahimpaan? Ok! Tuo selittääkin miksi monet on aina pa ja lapset kärsii. Minä tekisin melkein mitä tahansa että saisin säästöjä pahan päivän varalle, erityisesti lapsen lääkärikäynteihin. Esimerkkinä oli että myisin vaikka sänkyni ja nukkuisin patjalla ennemmin kuin katsoisin kärsivää lasta sen vuoksi ettei ole varaa viedä heti lääkäriin. Sillä niitä pahoja päiviä tulee jokaikiselle. Ehkä ei kannata osallistua keskusteluun jos ei ymmärrä mitä toiset kirjoittaa/kommentoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että etenkin nuoria kohdellaan huonosti ja töykeästikin terveydenhuollossa. Usein vasta kun äiti tai isä (siis täysi-ikäinen lapsi) alkaa vaatimaan hoitoa, nuori otetaan vakavasti.
Osataan niitä aikuisiakin pompotella.
Isäni oireili voimakkaasti (en sano mistä kyse), eikä pärjännyt kotona. Voimakkaita kipulääkkeitä meni suonensisäisesti, jonka jälkeen laitettiin takaisin kotiin. Hän päätyi alle vuorokaudessa ambulanssilla uudestaan päivystykseen, kipulääkkeet kouraan ja kotiin. Sama toistui pian uudelleen ja uudelleen.
Lopulta vanhemmille vinkattiin ottamaan potilasasiamieheen yhteyttä, parin päivän päästä isäni oli leikkauspöydällä ja vointi koheni reippaasti.Mielestäni silkkaa ihmisten kiusaamista. Päivystävä lääkäri ei uskonut ettei isäni todellakaan pärjää kotona, kun palasi sinne kyydillä aina uudestaan. Viimeisillä kerroilla jo vaati, ettei hän kotiudu ennen kuin ovat tehneet hänelle jotain. Tosiaan vasta yhteys toisaalle muutti asian sekä palvelun täysin.
Syljettää niin paljon tämä touhu, ja omalta osalta myös kokemusta että joudut palaamaan lääkäriin aina uudelleen. Valitetaan terveydenhuollon kuormitusta, mutta kyllä se kuormittuu jos ihmisiä käännytetään pois.Valittajat voisivat itse kouluttautua alalle ja mennä auttamaan. Henkilöstöpula on tällä hetkellä sellainen että akuutit potilaat voidaan hoitaa mutta syöpäpotilaiden ajat menevät pitkälle tulevaisuuteen. Järjestelmä toimii äärirajoilla tällä hetkellä ja lisäsokkeja kuten uutta pandemiaa olisi hyvin vaikea hoitaa.
Kaikki sairaat pitää hoitaa tarvittaessa julkisella sektorilla mutta eipä ole näköpiirissä keinoa jolla työntekijöitä saataisiin lisää päivystykseen, osastoille, kuvantamiseen ja leikkaussaleihin. Varmasti jossain päin Suomessa asiat ovat hyvin mutta kun ongelmat alkavat kasaantua jossain sairaalassa niin työntekijät tekevät johtopäätöksensä ja siirtyvät muualle töihin tai vaihtavat alaa.
Vaalit ovat tulossa mutta on kummallista miten vähän sote puolen ongelmista on tähän mennessä puhuttu.
Kuule, minä olen hoitoalalla. Usko tai älä.
Silti vastenmielistä miten selkeästi kipeä sekä oireilevia ihminen kerta toisensa jälkeen käännytetään kotiin. En edes kertonut ihan syystä oireista tai diagnoosista, etkä ole tietoinen tilanteesta, niin johan ollaan huutelemassa "valittajana".
Vierailija kirjoitti:
Joku puhui täällä 112 soittamisesta. Kun ei sieltäkään tahdota ottaa kyytiin, vaikka ambulanssi tulisikin!
Muutamia vuosia sitten mieheni heräsi hiestä märkänä koviin vatsakipuihin, josta alkoi oksentamaan. Pyysi soittamaan hätänumeroon, josta laitettiin amppari tulemaan. Siinä sitten tutkivat ja konsultoivat lääkäriä.. lopputulos oli, että meitä pyydettiin soittamaan TAKSI päivystykseen.
Mieheni totesi ettei hän pysty edes kävelemään kipujen takia, minäkin koitin sanoa etteikö ihan oikeasti häntä oteta heidän kyytiin. Suostuivat sitten saattamaan hänet sentään autolle jos sattuu että pyörtyy rappukäytävässä, koska taksin saanti olisi kestänyt ja pahoinvoinnin takia oli helpompi, että minä kuskaisin.
Hän vielä antoi ylen parkkipaikalla, ambulanssi pysähtyi siksi aikaa että sai oksennettua ja ajoi pois. Sentään päivystyksessä mieheni otettiin heti sisään, laitettiin tippaan sekä pääsi nopeasti CT-kuviin.Tämä Tampereella.
Sinä opit tästä sen, että seuraavalla kerralla kerrot että yrititte lähteä mutta mies pyörtyi rappusiin käytävälle ei siitä enää nouse. Vaatii näemmä ilmeistä liioittelua että saa sen ambulanssikyydin. Varmaan moni muukin joka on "tapellut" näiden kotiinpalautusten kanssa, on oppinut pikkasen liioittelemaan puhelimessa.
Onpa ihmisillä paha olla. Hyökätään ns heikompien tai sellaisiksi tulkittujen kimppuun, säälittävä yritys pönkittää omaa heikkoa egoa. Pääasia että tässä tapauksessa pieni tyttö lopulta sai avun, toivottavasti jatkossa kaikkien kohdalla ei tarvitsisi mennä noin pitkälle tai vielä pahempaan lopputulokseen.
Tästä on noin 20 vuotta. Menin kolmivuotiaan kanssa mökille torstai-iltana. Perjantaina nuhainen, mutta lauantaina kuumetta ja voimaton, lääkärissä käytin la ja su, ajelimme kotiin ja ma & ti kotona sairaanhoitaja lapsenlikkana. Ti-iltana vastaanotolle - pikaserppi 150, kotiin sillä puhella, että menemme yöllä sairaalaan, jos emme pärjää. Aamulla serppi jo yli 250 ka passitus sairaalaan - keuhkokuume . kukaan lääkäreistä ei huomannut hengitysäänissä mitään. Sairaalan lastenlääkäri ihmetteli, miten lapsen voi päästää niin huonoon kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa.
Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.
Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.
Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".
Tällaisia typeriä itseriittoisia ksipäitä on nykyään aina vain enemmän. Onneksi elämä yleensä opettaa lopulta heitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa.
Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.
Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.
Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".
Älytön ajatus varautua pahimpaan? Ok! Tuo selittääkin miksi monet on aina pa ja lapset kärsii. Minä tekisin melkein mitä tahansa että saisin säästöjä pahan päivän varalle, erityisesti lapsen lääkärikäynteihin. Esimerkkinä oli että myisin vaikka sänkyni ja nukkuisin patjalla ennemmin kuin katsoisin kärsivää lasta sen vuoksi ettei ole varaa viedä heti lääkäriin. Sillä niitä pahoja päiviä tulee jokaikiselle. Ehkä ei kannata osallistua keskusteluun jos ei ymmärrä mitä toiset kirjoittaa/kommentoi.
Vähän nyt epäilen että monikaan EI myisi sänkyään ja nukkuisi lattialla ajatuksena että joskus SAATTAA tulla tilanne että spontaanisti tarvitsee rahaa lääkäriin.
Eri
Valittajat voisivat itse kouluttautua alalle ja mennä auttamaan. Henkilöstöpula on tällä hetkellä sellainen että akuutit potilaat voidaan hoitaa mutta syöpäpotilaiden ajat menevät pitkälle tulevaisuuteen. Järjestelmä toimii äärirajoilla tällä hetkellä ja lisäsokkeja kuten uutta pandemiaa olisi hyvin vaikea hoitaa.
Kaikki sairaat pitää hoitaa tarvittaessa julkisella sektorilla mutta eipä ole näköpiirissä keinoa jolla työntekijöitä saataisiin lisää päivystykseen, osastoille, kuvantamiseen ja leikkaussaleihin. Varmasti jossain päin Suomessa asiat ovat hyvin mutta kun ongelmat alkavat kasaantua jossain sairaalassa niin työntekijät tekevät johtopäätöksensä ja siirtyvät muualle töihin tai vaihtavat alaa.
Vaalit ovat tulossa mutta on kummallista miten vähän sote puolen ongelmista on tähän mennessä puhuttu.