Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Henna, 22, kävi lapsensa kanssa neljä kertaa Jorvissa. Vasta viidennellä hänet otettiin todesta. Lapsi oli hengenvaarassa.
12.02.2023 |
Henna Tulimäki, 22, kävi pienen tyttärensä kanssa viikon aikana neljä kertaa päivystyksessä. Aina heidät lähetettiin kotiin, vaikka äiti vaistosi, että jokin on pahasti vialla. Viidennellä kerralla paljastui, että lapsi on hengenvaarassa.
Ensimmäinen keuhkoja kuunnellut lääkäri sanoi, ettei mitään hätää ole.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Toisella kerralla lapsi oli saanut antibiootteja korvatulehdukseen ja piristynyt hieman. Hän istui äidin sylissä lääkärin tutkimuksen ajan.
Lääkärin mukaan vasemmasta keuhkosta äänet kuuluivat painautuen. Hän arveli, että se johtui vain asennosta, kun tyttö istui sylissäni.
Lääkäri ei tutkinut asiaa sen tarkemmin, vaikka Tulimäki kysyi, voisivatko he vaihtaa asentoa ja kuunnella uudelleen.
NELJÄS kerta Jorvin päivystyksessä oli pahin. Tulimäki piti sylissään lasta, jota ei ollut tunnistaa omakseen. Tytär oli veltto ja uupunut.
He eivät päässeet lääkärin vastaanotolle edes kääntymään.
Sairaanhoitaja katsoi lasta ja sanoi: jos lapsi ei ole kahteen päivään ulostanut, kyseessä on todennäköisesti ummetus.
Hän sanoi, että hakekaa Pegorionia ja menkää kotiin.
Lauantaina kuume alkoi nousta. He eivät enää soittaneet yhtään minnekään, vaan ajoivat suoraan Jorviin.
Sieltä olisi varmaan sanottu, että ei tarvitse tulla, Tulimäki puuskahtaa miettiessään käymiään puhelinkeskusteluja.
Sairaalassa kuumetta mitattiin 39 astetta. Tytön leposyke oli yli 200. Heidät ohjattiin suoraan tarkkailuhuoneeseen.
Kommentit (476)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Jorvi on noussut toistamiseen otsikoihin ikävissä merkeissä, olisikohan siellä syytä pohtia, mikä on pielessä ja miten tilanne korjataan. Ylimielisyys ei ole vain hoitajien ongelma, vaan koko organisaation ominaisuus, ja se näkyy potilaille näine anteeksiantamattomine tapahtumine. Turha ihmetellä, jos henkilökuntaa on vähän, eettisesti toimivat lähtevät muualle. Luulisi Jorvin olevan jo mainehaitta Espoolle. Hyvä syy olla muuttamatta Espooseen, kun sen päivystävässä sairaalassa toimitaan ala-arvoisesti, epäammatillisesti ja huolimattomasti.
HUS on yhtä ja samaa ja ongelma koskettaa koko pk-seutua, eikä riitä sekään, kun HUS yliopistollisena palvelee erityissairaanhoidossa montaa muutakin maakuntaa kuin Uusimaata ja joissakin asioissa palvelee koko Suomea. Mutta siis kun asuin Helsingissä, kävin leikkauksessa Jorvissa ja kun asuin Vantaalla, synnytin Jorvissa.
Noinhan se menee, kyllä, mutta kyse on asenneongelmasta, joka tuntuu korostuneen Jorvissa. Samaa ongelmaa on toki muuallakin, mutta nyt ajattelin nimenomaan Jorvia, kun siellä nuo tapahtumat. Asenneilmastoonsa olen kyllä tutustunut sekä hoitajana että potilaana, ihan tietämätön en ole.
Ja hei, puhutaan erikoissairaanhoidosta, ei erityisshJorvissa asenneongelma on sekä henkilöstöpuolella että potilsiden kohtelussa. Eikä ole ihan eilen alkanut ongelma, mutta näkyy vaan pahenevan koko ajan.
Totta kumpikin kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä kertaa turhaan Jorvissa, eikä tule mieleen mennä yksityiselle??
Jos julkiselta ei saa hoitoa, niin sitten pitäisi saada alennusta verotukseen.
Joku kotitalousvähennyksen tyyppinen korvaus olisi ihan paikallaan.Ei se ole oikein, että osa ihmisistä maksaa terveydenhoidon kahteen kertaan. Ensin verotuksessa ja sitten yksityisen maksuissa.
Jos saa veronalennusta niin hoidattakaa sitten syöpänne ja kaikki leikkauksenne yksityisellä. Kumma kyllä aika moni yksityisellä käyvä tunkee esimerkiksi tekonivelleikkauksiin julkiselle puolelle kuten myös jos tulee suolitukos.
Moni terveyskuluttaja tekee rahoillaan shoppailua jotta pääsee nopeammin hoitoon kun kerran terveyskeskus tai päivystystoiminta ei pysty vastaamaan kysyntään. Tuollaisia läheltä piti tilanteita on ollut aiemminkin mutta se että lasten hoito on retuperällä on yllättävää koska Jorvissa on lasten sairauksien päivystys eli lastenlääkäri päivystää siellä.
Nykytilanne on monessa sairaalassa aika veitsenterällä. Leikkauksia joudutaan koko ajan perumaan henkilöstöpulan vuoksi ja syöpähoidot venyvät. Valitettavasti mitään muutosta ei näy tapahtuvan resurssitilanteen suhteen. Päivystyksessä ei enää oikein löydy ymmärrystä alkoholin kanssa sekoilleille tai kymmenettä kertaa tulevalle intoksikaatiopotilaalle....
Vierailija kirjoitti:
Omalla lapsellani on onnettomuuden vuoksi poistettu perna. Ohje on, kovasta kuumeesta heti päivystykseen ja aina pitää tutkia (korkea sepsisriski). No tällainen kova kuume sitten nousikin viime syksynä. Soitin päivystykseen, todettiin ettei tarvitse tulla ja anna buranaa. Kuume ei laskenut ja puoli vuorokauden kohdalla lapsen yleisvointi heikkeni nopeasti, päätettiin sitten vaan mennä Jorviin. Ja sitten olikin vauhdilla menoa, lapsi sairaalaan, kovat antibiootit ja heilui kolme päivää elämän rajamailla.
Ei ole täysin kunnossa vieläkään ja voi olla, että jäi pysyviä elinvaurioita. Mutta elossa kuitenkin on ja kuntoutunut sentään päiväkotikuntoiseksi taas.
En tajua, miten tämä on mennyt tällaiseksi.
Sanoitko soittaessasi päivystykseen, että perna on lapselta poistettu ja infektiohin liittyy sepsisriski?
Vierailija kirjoitti:
Miksi potilaan pitäisi lähtökohtaisesti kyseenalaistaa lääkärin ohjeet? Jos lääkäri kerta toisensa jälkeen sanoo ammattilaisena, että ongelmaa ei ole, kuinka moni lähtee sitä kyseenalaistamaan?
Kummallinen ajatus, että ammattilainen ei olisi vastuussa työstään vaan vastuu on potilaan. Miten voi olla, että tässä keskustelussa on niin monta äitiä syyllistävää kommenttia, kun vika oli lääkärissä?
Niinpä. Etenkin kun kolmen viime vuoden aikana on julistettu, että pitää luottaa lääketieteeseen ja asiantuntijoihin, ja itsenäisesti ajattelevia ja kyseenalaistajia on puheissa tuomittu mielenvikaisiksi ym. Ei kukaan enää uskalla kyseenalaistaa.
Kuuntele potilasta,hän kertoo diagnoosin.
Ja muistakaa,että hoitajilla ei ole oikeutta tehdä diagnoosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Neljä kertaa turhaan Jorvissa, eikä tule mieleen mennä yksityiselle??
Apua pitäisi saada julkiselta. Tiedätkö, paljonko yksityinen maksaa, varsinkin viikonloppuna? Eikö meillä ole enää varaa hoitaa edes pieniä lapsia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljä kertaa turhaan Jorvissa, eikä tule mieleen mennä yksityiselle??
22v äiti ei arvatenkaan pysty maksamaan sitä yksityistä. Ja kun täällä kerran on julkinen terveydenhoito, niin kyllä sitä pitää voida käyttää ja sen toimimiseen luottaa.
No jos ei pysty yhtä yksityistä lääkärikäyntiä lapsensa terveyden takaamiseksi maksamaan, niin kuinka hän yleensä pystyy huolehtimaan lapsestaan? Muiden rahoilla, oletan?
Mä käyn ihan töissä ja olen jopa keskituloinen (juuri ja juuri). Mutta jos tänään tai vaikka ylihuomenna pitäisi yhtäkkiä maksaa lapselle lääkärikäynti yksityisellä, niin ei olisi varaa.
Kannattaa hankkia luottokortti tai tehdä jonkun aikaa kahta työtä että saa puskuria säästettyä. Juuri tuollaisia hätätapauksia varten. En keljuile vaan omasta kokemuksesta neuvon. Näin tein itse aikoinaan ja jos ei olisi ollut säästöjä,olisi moni tutkimus jäänyt tekemättä, mm kallis magneettikuvaus yksityisellä.
No meillä yleensä on säästöjä, mutta nyt sattumalta ei ole. Ymmärrän vain hyvin ettei nuorella äidillä välttämättä ole mahdollisuutta yksityiseen, kun hetkittäin on tilanteita ettei tällaisella vanhemmalla äidilläkään ole.
No vanhemmalle äidille suosittelen luottokortin hankkimista juuri tällaisia tilanteita varten. Ei yleensä maksa mitään mutta on hyvä hätävara jos säästöt yhtäkkiä meneekin johonkin muuhun katastrofiin. Valintojahan ne tietysti on, miten haluaa raha-asiansa järjestää. Itse myisin vaikka huonekalut kämpästä että olisi säästöjä sen varalle jos lapsi sattuu sairastumaan. Minä en pysty luottamaan siihen että julkiselta saa apua edes rukoilemalla. Rahalla yleensä saa, valitettavasti.
Alapeukuttajat ilmeisesti antavat mieluummin lapsensa kärsiä kuin menevät yksityiselle. Tai ettei tarvitse tehdä enemmän töitä jotta saa säästöjä kerrytettyä lapsen sairastumisen varalle. Jos lapsi saa vakavia elinikäisiä vammoja kun ei saa heti apua julkiselta, vanhemmat ilmeisesti vain kohauttaa hartioita. Siinä vaiheessa on turha ajatella että olisipa se luottokortti tai olisinpa kerännyt säästöjä vaikka myymällä omaisuutta pois. Ennakoikaa hyvät vanhemmat. Kun hätä on suurin, ei silloin ole aikaa eikä voimia tienata rahaa. Se pitää tehdä ennen kuin mitään sattuu. Toivottavasti lapsenne pysyvät terveinä.
Harmi kun tähän ei saa laitettua kuin yhden alapeukun, turhan typerä letkauttelusi ansaitsisi niitä useamman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erilaisten pikatestien hintaa pitäisi saada alemmaksi ja testit ruokakauppoihin.
VTI-testejä saa edullisesti esim. Saksasta, yhden munuaistukehduksen ja verenmyrkytyksen jälkeen olen oppinut pitämään niitä aina varastossa, ovat luotettavia.
Pitäisi kotona voida jotenkin mitata just crp, niin olisi valmiiksi tietoa, kun lähtee yrittämään lääkäriin.
Joissain uusissa koronatesteissä on mukana influenssatesti, senkin voi hyvin testata kotona.
Varmaan monta muutakin asiaa voisi kotona sulkea pois, ettei turhaan ruuhkauta päivystystä. Ja työnantajille määräys järjestää sairauspoissaoloja varten hankittavat todistukset firman piikkiin, ei päivystyksistä.
Ehdottomasti. Myös lasten lääkärintodistukset firman piikkiin. Osaltaanhan päivystys ruuhkautuu, koska heti ensimmäisestä päivästä vaaditaan todistus ja sen saa viikonloppuisin vain päivystyksestä.
Toinen vaihtoehto olisi kirjata vaikka lakiin, että 1-2 päivää saa olla pois ilman todistusta sekä itsestä että lapsesta.
En ymmärrä, miksei jo ole säädetty, että jos työnantaja vaatii lääkärintodistusta jo ensimmäisen päivän sairauspoissaoloista, on työterveyden tarjottava ne lääkärintodistukset. Jotkuthan maksaa jopa yksityiselle lääkärintodistuksesta, että saa kipeänä olla kotona ilman tuntien jonotusta terveyskeskuksessa tai jopa päivystyksessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.
Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.
Sen kyllä huomaa. Toisen asemaan asettuminen ja empatia huipussaan.
Toki olen iloinen että eivät ole olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.
Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.
Sen kyllä huomaa. Toisen asemaan asettuminen ja empatia huipussaan.
Toki olen iloinen että eivät ole olleet.
He eivät ole joutuneet sellaiseen tilanteeseen koska en ikinä äitinä suostuisi tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella harvinainen sairaus tarkoittaa sen olleen erittäin epätodennäköistä. Lääkärit aina tuijottaa todennäköisyyksiä. Ei ne tutki jonkun harvinaisen tilan varalta ennen kuin potilas on puolikuollut hoidosta huolimatta.
Tämä on pitkälti totta, mutta tästä käytännöstä on ehdottomasti luovuttava! Todennäköisistä vaihtoehdoista on hyvä lähteä haarukoimaan, mutta olettaa suuntaan tai toiseen ei koskaan saa. Olen itsekin nähnyt usean esimerkin, jossa lääkäri on todennut, ettei tuon ikäisellä/tässä operaatiossa tm. ole sitä tätä tai tuota, vaan kuinkas sitten kävikään. Onneksi suurin osa tilanteista on ollut kiirettömiä eikä pahempaa vahinkoa ole ehtinyt tapahtua kuin yhden kerran. Läheiseltä meni jalat alta, hän oli pahoinvoiva ja valitti pyörryttävää tunnetta. Hän oli hieman alle 50-vuotias. Ambulanssi kääntyi ovelta ja sanoi, että taksilla hoitoon, jos olo pahenee. Työterveys ja ykstyinen tinkasi, että tuon ikäisellä se on melkein aina asentohuimausta ja että sitä se on tässäkin tapauksessa. Olo ei kuienkaan korjaantunut ja piti tutkia tarkemmin. Jep, aivoinfartihan se oli ja ei kun osastolle hoitoon ja kuukausien sairauslomalle. Ei voi kuin ihmetellä millainen ammattilainen ei ymmärrä, että kyseessä on kiireellistä tutkimista vaativa tapaus. Asentohuimaus ei kyllä juurikaan noin pahasti oireile ja pään ollessa kyseessä, on asia aina tutkittava! Sama mm. rintakivuissa ja akuuteissa kovissa vatsakivuissa.
Enoni kuoli Malmin päivystyksen tuulikaappiin sydänkohtaukseen. Oli jo aiemmin yrittänyt päästä sinne hoitoon, mutta käännytetty pois koska oli kuulemma närästystä. Siihen närästykseen sitten menehtyi reilusti alle kuuskymppisenä.
Voi miten surullista. Olen todella pahoillani. On aidosti huolestuttavaa, jos ei ymmärretä miettiä kunnolla ja tarvittaessa varmistaa tutkimuksin etenkin juuri pää-, rinta- ja vatsakivut, sillä ne on potentiaalisesti fataaleja tapauksia! Jokaisen alalla toimivan pitäisi tämä itsestäänselvyys kyllä tietää ja ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä että ei oteta todesta aiheutuu siitä kun niin moni juoksee päivystyksessä pikkuasioissa joita siellä ei kuulu hoitaa ja jotka menevät itsestään ohi ilman mitään lääkäreitä.
No ei hoitohenkilökunnan pitäisi turhaan kävijöiden takia olettaa että kaikki tulevat turhaan. Ymmärrän että työhön tavallaan turtuu, mutta silti kaikkien tulijoiden vaivat pitäisi kuunnella ja tutkia ihan siltä varalta että joku ei tulekaan turhaan.
Samaa mieltä.
Ymmärrän kyllä et ne turhan ramppaajat vie resursseja.
Yksi omakin tuttu päivittää lähes joka viikonloppu faceen että taas täällä, eli siis päivystyksessä.
Aina joku normiflunssa lapsella joka ei ole kertaakaan vaatinut mitään kiireellistä hoitoa.
Jota varten päivystys on.
Itse taasen lapset jo isoja ja vain 2x on täytynyt vuosien aikana mennä päivystykseen ja kummallakin kerralla lapsi joutunut jäämään hoitoon / leikkaukseen.
Eikä tietenkään otettu tosissaan aluksi, kun luulevat että kaikki tulevat sinne turhaan.Jep, en ole koskaan käynyt flunssan takia lääkärissä. Ihan turhaa resurssien haaskausta
Oletko työtön etkä tarvitse sairauslomatodistusta vai oletko ollut sitten flunssaisena töissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.
Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.
Joo, se onkin ihan sun ansiotasi, ettei lapsesi ole saaneet mitään ärhäköitä viruksia tai bakteereja. Ihan kaikki ei ole äitienkään päätäntävallassa. Varmaan ne sunkin muksut liikkuu myös sun kodin ulkopuolella. Että ihan hyvää tuuria vain ollut.
Niinhän en sanonut vaan että en ole tuollaiseen tilanteeseen aiautunut. Vaan aina huolehtinut wttä lapseni saavat kunnollista hoitoa.
Kerran olen itse joutunut onnettomuuden takia Malmin päivystykseen. Kueltäydyin poistumasta kun käskettiin ja vaadin röntgenin. En vaan totellut kuten tuo äiti.
Siis ihan tottakin syytät tuota äitiä? Nuorta ihmistä.. joka kuitenkin oli loppujen lopuksi tiukka ja suorasanainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että etenkin nuoria kohdellaan huonosti ja töykeästikin terveydenhuollossa. Usein vasta kun äiti tai isä (siis täysi-ikäinen lapsi) alkaa vaatimaan hoitoa, nuori otetaan vakavasti.
Näitä yläasteikäisiä ja joskus ala-asteikäisiäkin pistetään yksin vastaanotolle ilman vanhempia tai muuta saattajaa, ja lapsi ei välttämättä lainkaan osaa itse kertoa, miksi aika on varattu.
En oikein ymmärrä miksi tämä äiti ei soittanut 112 kautta apua ja pyytänyt ambulanssia paikalle. Päivystykseen soittaminen on aina yhtä tyhjän kanssa koska puhelimen kautta ei voi tehdä diagnoosia. Kieltämättä lääkäri teki virheen jos ei kerran kuullut hengitysääniä toisesta keuhkosta ja toisaalta hoitajan olisi pitänyt tajuta että huonokuntoinen lapsi tarvitsee lääkärin arvion eikä kyse ollut mistään ummetuksesta. Sitä en oikein ymmärrä miksi lasta ei viety yhtään kertaa päivän aikana terveyskeskukseen kun yleensä siellä on enemmän aikaa tutkia kuin kiireisessä päivystyksessä.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä miksi tämä äiti ei soittanut 112 kautta apua ja pyytänyt ambulanssia paikalle. Päivystykseen soittaminen on aina yhtä tyhjän kanssa koska puhelimen kautta ei voi tehdä diagnoosia. Kieltämättä lääkäri teki virheen jos ei kerran kuullut hengitysääniä toisesta keuhkosta ja toisaalta hoitajan olisi pitänyt tajuta että huonokuntoinen lapsi tarvitsee lääkärin arvion eikä kyse ollut mistään ummetuksesta. Sitä en oikein ymmärrä miksi lasta ei viety yhtään kertaa päivän aikana terveyskeskukseen kun yleensä siellä on enemmän aikaa tutkia kuin kiireisessä päivystyksessä.
Terveyskeskuksissa ei ole aikoja ja takaisinsoittokin voi kestää kaksi viikkoa.
Ainoa tapa saada hoitoa on se yksityinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.
Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.
Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.
Joo, se onkin ihan sun ansiotasi, ettei lapsesi ole saaneet mitään ärhäköitä viruksia tai bakteereja. Ihan kaikki ei ole äitienkään päätäntävallassa. Varmaan ne sunkin muksut liikkuu myös sun kodin ulkopuolella. Että ihan hyvää tuuria vain ollut.
Niinhän en sanonut vaan että en ole tuollaiseen tilanteeseen aiautunut. Vaan aina huolehtinut wttä lapseni saavat kunnollista hoitoa.
Kerran olen itse joutunut onnettomuuden takia Malmin päivystykseen. Kueltäydyin poistumasta kun käskettiin ja vaadin röntgenin. En vaan totellut kuten tuo äiti.
Siis ihan tottakin syytät tuota äitiä? Nuorta ihmistä.. joka kuitenkin oli loppujen lopuksi tiukka ja suorasanainen.
Kyllä oli hänen syynsä ettei vienyt lasta sen ekan turhan julkisen käynnin jälkeen kunnon lääkärille.
Minunkin lapselleni terkkalääkäri vain sössötti miten lapset nyt sairastaa ja köhii eikä kuunnellut mitään. Soitin astmaliittoon, kysyin lääkärisuosituksia, napsahti astmadiagnoosi ja sama lääkäri on nyt hoitanut 16 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä että ei oteta todesta aiheutuu siitä kun niin moni juoksee päivystyksessä pikkuasioissa joita siellä ei kuulu hoitaa ja jotka menevät itsestään ohi ilman mitään lääkäreitä.
Niistä käynneistä pitäisi ottaa maksu! Oppisivat vanhemmat !
No niistähän otetaan maksu. "Pikkujuttujen" vuoksi minäkin lastani käytin 12 kertaa vuoden aikana lääkärissä. Joka kerta korvatulehdus ja antibiootit. Lopulta heittäydyin hankalaksi omaiseksi ja vaadin röntgenkuvaukset, kun lapsi kuorsasi yöt. Jättikokoiset kitarisat ja heti leikkaukseen. Lääkäri, kahden lapsen äiti, vain nauroi että mitä se haittaa jos lapsi kuorsaa. Niin kyllä se nyt vain haittaa syödä joka kuukausi antibiootteja kun korvat on kipeenä. Kasvava pieni nelivuotias.
Ei ne röntgensäteet mitään terveyssäteitä ole. Suurentunut kitarisa voidaan todeta korvalääkärin kliinisessä tutkimuksessa.
Maksetaan älyttömiä veroja, eikä siltikään saada kunnollista julkista terveydenhuoltoa tai koulutusta. On tämä mennyt v***tu ihmeelliseksi!
Alue: Aihe vapaa
Suosittelen kiertämään Jorvin ja menemään suosiolla muualle. Pääkaupunkiseudun kamalin sairaala, kokemusta on.