Henna, 22, kävi lapsensa kanssa neljä kertaa Jorvissa. Vasta viidennellä hänet otettiin todesta. Lapsi oli hengenvaarassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.

Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.

Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.

Joo, se onkin ihan sun ansiotasi, ettei lapsesi ole saaneet mitään ärhäköitä viruksia tai bakteereja. Ihan kaikki ei ole äitienkään päätäntävallassa. Varmaan ne sunkin muksut liikkuu myös sun kodin ulkopuolella. Että ihan hyvää tuuria vain ollut.

Tai lapsilla hyvä vastustuskyky terveellisellä ja hyvällä hoidolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori äiti, ei oteta tosissaan. Onneksi tässä kävi hyvin.

Onhan niillä äideillä monesti omat pelkonsa lasten sairauksien suhteen. Kun vanhemmalla lapsella on joskus aikanaan ollut keuhkokuume, epäillään sitä ensimmäisenä nuoremmankin lapsen kuumeen ja yskän syyksi. Eikä uskota, ettei ole, vaikka tutkittaessa ei ole mitään keuhkokuumeeseen viittaavaa, virkeä lapsi, ei yski, keuhkojen kuuntelulöydös normaali ja CRP 5.

Se on merkillistä että saat tämän käännettyä niin, että äidit olisi väärässä... Hysteerisiä ja tyhmiä.

Kun moka on yksinomaan terveydenhuollon ns ammattilaisissa, jotka ei osaa kohdata potilasta, eivätkä osaa työtään.

On toki luonnollista, että äiti epäili keuhkokuumetta, kun vanhemmalla lapsella sellainen oli ollut. Mutta kun todettiin tutkimusten jälkeen, että tällä lapsella ei ole, vaan ihan normi virusflunssa, joka paranee itsekseen, niin äiti ei sitä usko. Röntgensäteille ei turhasta viitsi tuollaista nelivuotiasta altistaa, kun mikään ei viittaa keuhkokuumeeseen.

Vierailija kirjoitti:

Voi kun olisi ymmärtänyt mennä ajoissa terveyskeskukseen niin siellä olisi ollut aikaa paneutua lapsen tapaukseen. Päivystyksessä on valitettavasti kiirettä koko ajan ja siksi tulee tällaisia hutilyöntejä. Varmaan syynä on jälleen kerran ottamaton influessarokote kun ei tuo eliitti viitsi sellaista ottaa vaikka olisi hyödyllistä.

Niin vain päätyi meidän tenava hengenvaarassa

Sairaalaan sen terkkarin paneutumisen takia.

Vasta se ensimmäinen sairaala ea tajusi

20

Tuntuu että tällaisia kauhukertomuksia Suomen terveydenhuollosta saa lukea lähes päivittäin. Tästä pitäisi sitten leikata, miljardiko se oli? Kohta ollaan varmaan siinä pisteessä ettei Suomea voi enää kutsua hyvinvointivaltioksi.

Itsellä ei nyt mitään sen dramaattisempaa kertomusta kun olen onneksi pysynyt terveenä, mutta jonotin julkiselle hammaslääkäriaikaa melkein kaksi vuotta. Lopulta kun aika koitti, oli lääkäri myöhässä ja aika jäi lyhyeksi. Lääkäri yritti että hän poraa ilman puudutusta, sanoin että ei missään nimessä. Varasin sitten ajan yksityiselle ja sain ihan pyytämättä varmaan 8 puudutuspiikkiä kun kerroin että pelottaa että sattuu, ja käynti oli muutenkin erittäin miellyttävä. Olen täysin luopunut toivosta että saisin hampaitani hoidettua julkisella, ei auta kuin kaivaa kuvetta ja mennä yksityiselle.

Vierailija kirjoitti:

Kuuntele potilasta,hän kertoo diagnoosin.

Ja muistakaa,että hoitajilla ei ole oikeutta tehdä diagnoosia.

Hoitajat tosiaan eivät tee diagnooseja, he tekevät hoidon tarpeen arviointeja. Potilaallakaan ei kuitenkaan ole ns. oikeutta tehdä diagnoosia itselleen esim. googlettamalla ja vaatia sen mukaisia hoitoja. Lääkäri on se, joka tekee diagnoosin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella harvinainen sairaus tarkoittaa sen olleen erittäin epätodennäköistä. Lääkärit aina tuijottaa todennäköisyyksiä. Ei ne tutki jonkun harvinaisen tilan varalta ennen kuin potilas on puolikuollut hoidosta huolimatta.

Tämä on pitkälti totta, mutta tästä käytännöstä on ehdottomasti luovuttava! Todennäköisistä vaihtoehdoista on hyvä lähteä haarukoimaan, mutta olettaa suuntaan tai toiseen ei koskaan saa. Olen itsekin nähnyt usean esimerkin, jossa lääkäri on todennut, ettei tuon ikäisellä/tässä operaatiossa tm. ole sitä tätä tai tuota, vaan kuinkas sitten kävikään. Onneksi suurin osa tilanteista on ollut kiirettömiä eikä pahempaa vahinkoa ole ehtinyt tapahtua kuin yhden kerran. Läheiseltä meni jalat alta, hän oli pahoinvoiva ja valitti pyörryttävää tunnetta. Hän oli hieman alle 50-vuotias. Ambulanssi kääntyi ovelta ja sanoi, että taksilla hoitoon, jos olo pahenee. Työterveys ja ykstyinen tinkasi, että tuon ikäisellä se on melkein aina asentohuimausta ja että sitä se on tässäkin tapauksessa. Olo ei kuienkaan korjaantunut ja piti tutkia tarkemmin. Jep, aivoinfartihan se oli ja ei kun osastolle hoitoon ja kuukausien sairauslomalle. Ei voi kuin ihmetellä millainen ammattilainen ei ymmärrä, että kyseessä on kiireellistä tutkimista vaativa tapaus. Asentohuimaus ei kyllä juurikaan noin pahasti oireile ja pään ollessa kyseessä, on asia aina tutkittava! Sama mm. rintakivuissa ja akuuteissa kovissa vatsakivuissa.

Enoni kuoli Malmin päivystyksen tuulikaappiin sydänkohtaukseen. Oli jo aiemmin yrittänyt päästä sinne hoitoon, mutta käännytetty pois koska oli kuulemma närästystä. Siihen närästykseen sitten menehtyi reilusti alle kuuskymppisenä.

Ja todella kylmäävää kun tietää, että tällaiset tapaukset ei hetkauta lääkäreitä tai hoitajia millään tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuori äiti, ei oteta tosissaan. Onneksi tässä kävi hyvin.

Onhan niillä äideillä monesti omat pelkonsa lasten sairauksien suhteen. Kun vanhemmalla lapsella on joskus aikanaan ollut keuhkokuume, epäillään sitä ensimmäisenä nuoremmankin lapsen kuumeen ja yskän syyksi. Eikä uskota, ettei ole, vaikka tutkittaessa ei ole mitään keuhkokuumeeseen viittaavaa, virkeä lapsi, ei yski, keuhkojen kuuntelulöydös normaali ja CRP 5.

Se on merkillistä että saat tämän käännettyä niin, että äidit olisi väärässä... Hysteerisiä ja tyhmiä.

Kun moka on yksinomaan terveydenhuollon ns ammattilaisissa, jotka ei osaa kohdata potilasta, eivätkä osaa työtään.

On toki luonnollista, että äiti epäili keuhkokuumetta, kun vanhemmalla lapsella sellainen oli ollut. Mutta kun todettiin tutkimusten jälkeen, että tällä lapsella ei ole, vaan ihan normi virusflunssa, joka paranee itsekseen, niin äiti ei sitä usko. Röntgensäteille ei turhasta viitsi tuollaista nelivuotiasta altistaa, kun mikään ei viittaa keuhkokuumeeseen.

Se että äidit ei usko johtuu siitä että niitä mokia ja hoitovirheitä tapahtuu koko ajan ja paljon!

Pelkästään meidän perheessä on menty metsään paitsi sen astman kanssa myös kilpirauhasen, keliakian, refluksin, munasarjakystan, näköhermotulehduksen ja endometrioosin kanssa.

Molempien lapsuudenperheissä useita mokia, myös mm syövän kanssa

Ja molempien suvuissa lisää.

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä miksi tämä äiti ei soittanut 112 kautta apua ja pyytänyt ambulanssia paikalle. Päivystykseen soittaminen on aina yhtä tyhjän kanssa koska puhelimen kautta ei voi tehdä diagnoosia. Kieltämättä lääkäri teki virheen jos ei kerran kuullut hengitysääniä toisesta keuhkosta ja toisaalta hoitajan olisi pitänyt tajuta että huonokuntoinen lapsi tarvitsee lääkärin arvion eikä kyse ollut mistään ummetuksesta. Sitä en oikein ymmärrä miksi lasta ei viety yhtään kertaa päivän aikana terveyskeskukseen kun yleensä siellä on enemmän aikaa tutkia kuin kiireisessä päivystyksessä.

Ei häke hoida näitä yhtään sen paremmin tai ole oikea paikka ottaa yhteyttä. Ei sieltä lääkäriambulanssi tule kuin hyvin hyvin harvoin ja tietyissä tapauksissa (tai joskus ehkä sattumalta). Päivystysvastaanotto on oikea paikka ja ambulanssi vain, jos on hengitysvaikeuksia, tajunnantaso olematon tai jotain muuta vastaavaa. Niin ja ainakaan täällä Helsingissä ei juurikaan saa samalle päivälle päivystysaikoja ellei huomaa tilannetta heti aikaisin aamulla ja soita sillä sekunnilla, kun linjat aukeaa. Muuten on mentävä iltapäivystykseen. Sinne voi kyllä mennä, vaikka hoitaja sanoisi mitä, mutta ymmärrän hyvin, ettei monilla ole pokkaa tai toisaalta osaamistakaan, jos ei ole alan koulutusta.

Viimeksi kun olin menossa päivystykseen terveyskeskukseen, en edes päässyt lääkärille vaan hoitajan vastaanotolle. En sitten saanut tietenkään mitään apua siihen minkä takia olin sinne mennyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että etenkin nuoria kohdellaan huonosti ja töykeästikin terveydenhuollossa. Usein vasta kun äiti tai isä (siis täysi-ikäinen lapsi) alkaa vaatimaan hoitoa, nuori otetaan vakavasti.

Näitä yläasteikäisiä ja joskus ala-asteikäisiäkin pistetään yksin vastaanotolle ilman vanhempia tai muuta saattajaa, ja lapsi ei välttämättä lainkaan osaa itse kertoa, miksi aika on varattu.

Näin. Tai esim. neuvolakäynnille pistetään lapsi mummon kanssa, joka ei tiedä lapsen asioista mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Neljä kertaa turhaan Jorvissa, eikä tule mieleen mennä yksityiselle??

22v äiti ei arvatenkaan pysty maksamaan sitä yksityistä. Ja kun täällä kerran on julkinen terveydenhoito, niin kyllä sitä pitää voida käyttää ja sen toimimiseen luottaa.

No jos ei pysty yhtä yksityistä lääkärikäyntiä lapsensa terveyden takaamiseksi maksamaan, niin kuinka hän yleensä pystyy huolehtimaan lapsestaan? Muiden rahoilla, oletan?

Mä käyn ihan töissä ja olen jopa keskituloinen (juuri ja juuri). Mutta jos tänään tai vaikka ylihuomenna pitäisi yhtäkkiä maksaa lapselle lääkärikäynti yksityisellä, niin ei olisi varaa.

Kannattaa hankkia luottokortti tai tehdä jonkun aikaa kahta työtä että saa puskuria säästettyä. Juuri tuollaisia hätätapauksia varten. En keljuile vaan omasta kokemuksesta neuvon. Näin tein itse aikoinaan ja jos ei olisi ollut säästöjä,olisi moni tutkimus jäänyt tekemättä, mm kallis magneettikuvaus yksityisellä.

No meillä yleensä on säästöjä, mutta nyt sattumalta ei ole. Ymmärrän vain hyvin ettei nuorella äidillä välttämättä ole mahdollisuutta yksityiseen, kun hetkittäin on tilanteita ettei tällaisella vanhemmalla äidilläkään ole.

No vanhemmalle äidille suosittelen luottokortin hankkimista juuri tällaisia tilanteita varten. Ei yleensä maksa mitään mutta on hyvä hätävara jos säästöt yhtäkkiä meneekin johonkin muuhun katastrofiin. Valintojahan ne tietysti on, miten haluaa raha-asiansa järjestää. Itse myisin vaikka huonekalut kämpästä että olisi säästöjä sen varalle jos lapsi sattuu sairastumaan. Minä en pysty luottamaan siihen että julkiselta saa apua edes rukoilemalla. Rahalla yleensä saa, valitettavasti.

Alapeukuttajat ilmeisesti antavat mieluummin lapsensa kärsiä kuin menevät yksityiselle. Tai ettei tarvitse tehdä enemmän töitä jotta saa säästöjä kerrytettyä lapsen sairastumisen varalle. Jos lapsi saa vakavia elinikäisiä vammoja kun ei saa heti apua julkiselta, vanhemmat ilmeisesti vain kohauttaa hartioita. Siinä vaiheessa on turha ajatella että olisipa se luottokortti tai olisinpa kerännyt säästöjä vaikka myymällä omaisuutta pois. Ennakoikaa hyvät vanhemmat. Kun hätä on suurin, ei silloin ole aikaa eikä voimia tienata rahaa. Se pitää tehdä ennen kuin mitään sattuu. Toivottavasti lapsenne pysyvät terveinä.

Harmi kun tähän ei saa laitettua kuin yhden alapeukun, turhan typerä letkauttelusi ansaitsisi niitä useamman.

Miksi et kerro miten olet eri mieltä? Vai osuiko tuo niin oikeaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut että etenkin nuoria kohdellaan huonosti ja töykeästikin terveydenhuollossa. Usein vasta kun äiti tai isä (siis täysi-ikäinen lapsi) alkaa vaatimaan hoitoa, nuori otetaan vakavasti.

Näitä yläasteikäisiä ja joskus ala-asteikäisiäkin pistetään yksin vastaanotolle ilman vanhempia tai muuta saattajaa, ja lapsi ei välttämättä lainkaan osaa itse kertoa, miksi aika on varattu.

Näin. Tai esim. neuvolakäynnille pistetään lapsi mummon kanssa, joka ei tiedä lapsen asioista mitään.

Niin käy kun se neuvola-aika vekslataan kuusi kertaa eikä vanhempien työnantajat enää jousta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla lapsellani on onnettomuuden vuoksi poistettu perna. Ohje on, kovasta kuumeesta heti päivystykseen ja aina pitää tutkia (korkea sepsisriski). No tällainen kova kuume sitten nousikin viime syksynä. Soitin päivystykseen, todettiin ettei tarvitse tulla ja anna buranaa. Kuume ei laskenut ja puoli vuorokauden kohdalla lapsen yleisvointi heikkeni nopeasti, päätettiin sitten vaan mennä Jorviin. Ja sitten olikin vauhdilla menoa, lapsi sairaalaan, kovat antibiootit ja heilui kolme päivää elämän rajamailla.

Ei ole täysin kunnossa vieläkään ja voi olla, että jäi pysyviä elinvaurioita. Mutta elossa kuitenkin on ja kuntoutunut sentään päiväkotikuntoiseksi taas.

En tajua, miten tämä on mennyt tällaiseksi.

Sanoitko soittaessasi päivystykseen, että perna on lapselta poistettu ja infektiohin liittyy sepsisriski?

No olen eri, mutta mitäpä luulisit?

Joku raja nyt ihmisen vähättelyynkin. Oletko kenties tympääntynyt päivystyksen hoitaja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli tk:ssa ihana nuori lääkäri, joka ekalla käynnillä määräsi tutkimjkset ja sanoi laittavansa lähetteen erikoissairaanhoitoon, kun soittaa tuloksia. Soittikin hänen sijaisensa, joka ei halunnut laittaa lähetettä. Laittoi siksi, että niin oli jo luvattu, mutta koitti saada minua perumaan. Sain ajan lähetteen laitosta 4 pv päästä, lisää tutkimuksia kiireellisenä ja tuloksena keuhkosyöpä. Oli tuuria matkassa, että sattui se nuori mies lääkäriksi.

Hieno homma, mutta eihän asianmukainen terveydenhoito nyt ihan hyvästä tuurista saa olla kiinni, tai että "toivotaan, että siellä on tänään joku asiallinen vuorossa". Aika surkeeta on jos näin on.

Näin se kyllä taitaa olla, minunkin kuulemien monen kertomuksen perusteella. Ja ne, joilla ei ole hyvä tuuri tai jotka eivät osaa vaatia ja pitää puoliaan, kuolevat ennenaikaisesti hoitamattomien tai liian myöhään diagnosoitujen tautien takia. Eikä kenenkään tarvitse kantaa vastuuta.

Lapsen äitiä syyttävät hei: kyllä, te olette tiukkoja. Pidätte lapsenne puolta. Tiedätte heti, milloin tulee tehdä mitäkin. Uskon tämän kaiken, ihan oikeasti, koska olen itse samanlainen (tämä on ihmistyyppi). Mutta: kaikki eivät ole.

Jokaisella meistä on läheinen, oli se sitten sukulainen, naapuri tai vaikka lapsen kaverin vanhempi, joka ei käy ihan täysillä. Tai sitten hän on hidas. Tai luottaa liikaakin siihen, että kaikki järjestyy. Oletteko te, muut tulisieluiset kanssasisareni, oikeasti sitä mieltä, että jos joku näistä meidän hölmöläisistämme ei tajua, ettei (aiemmin ehkä hyvin toimineeseen) julkiseen hoitoon voi (enää) luottaa, niin syy on hänessä? Että on ihan ok ettei koulutettu lääkäri toisensa perään osaa tehdä diagnoosia, tai sitten myöntää, että voisi sittenkin olla hyvä kysyä toinen mielipide konsultoimalla kollegaa (eikä lähettää pientä lasta kotiin)? Koska minusta ei ole.

Suomessa on aiemmin voinut luottaa siihen, että jokainen hölmöläinen, tavis sekä tulisielu saa tarvitsemansa hoidon. Lapset eivät ole ennen olleet vaarassa samaan tapaan kuin nyt, eikä vanhuksilla ole ruuhkautettu päivystyspoleja. Tilanne on aivan uusi maassamme, eivätkä kaikki ole vielä rekisteröineet miten surkeassa jamassa terveydenhuoltomme on. Minä en silti halua, että kukaan kuolee, kaikista vähiten lapsi- vain siksi että hänen vanhemmakseen ei osunut sitä tulisielua. 

Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa. 

Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.

Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.

Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä äitiä joka menee julkiseen terveydenhoitoon lapsensa kanssa.

Siinä tapauksessa olet ollut jonon hännillä, kun älyä jaettiin. Olet yksi niistä, jotka sai vain rippeet. Se näkyy juuri näin.

Ei mun lapseni ole koskaan olleet hengenvaarassa tuolla lailla. Yksikään.

Joo, se onkin ihan sun ansiotasi, ettei lapsesi ole saaneet mitään ärhäköitä viruksia tai bakteereja. Ihan kaikki ei ole äitienkään päätäntävallassa. Varmaan ne sunkin muksut liikkuu myös sun kodin ulkopuolella. Että ihan hyvää tuuria vain ollut.

Niinhän en sanonut vaan että en ole tuollaiseen tilanteeseen aiautunut. Vaan aina huolehtinut wttä lapseni saavat kunnollista hoitoa.

Kerran olen itse joutunut onnettomuuden takia Malmin päivystykseen. Kueltäydyin poistumasta kun käskettiin ja vaadin röntgenin. En vaan totellut kuten tuo äiti.

Siis ihan tottakin syytät tuota äitiä? Nuorta ihmistä.. joka kuitenkin oli loppujen lopuksi tiukka ja suorasanainen.

Kyllä oli hänen syynsä ettei vienyt lasta sen ekan turhan julkisen käynnin jälkeen kunnon lääkärille.

Minunkin lapselleni terkkalääkäri vain sössötti miten lapset nyt sairastaa ja köhii eikä kuunnellut mitään. Soitin astmaliittoon, kysyin lääkärisuosituksia, napsahti astmadiagnoosi ja sama lääkäri on nyt hoitanut 16 vuotta.

Aika pitkälti ne samat terveyskeskuksessa tai sairaalassa työskentelevät lääkärit toimivat myös siellä yksityisvastaanotolla lääkärikeskuksissa. Harva toimii pelkästään yksityisellä.

Tähän toki liittyy myös se, että jossain terveyskeskuksessa ei ole ajateltu lääkäreiden jaksamista lainkaan. Vastaanottoajat ovat 15 minuutin mittaisia monisairaille vanhuksillekin kontrollikäynnillä ja päivystyksessä siinä samalla 15 minuutin ajalla voi olla 3-4 potilastakin. Ei siinä kertakaikkiaan ole aikaa perehtyä potilaaseen, kun pelkkä vastaanottokäynnin kirjausten tekokin vie aikaa vähintään 5 min.

Vierailija kirjoitti:

Viimeksi kun olin menossa päivystykseen terveyskeskukseen, en edes päässyt lääkärille vaan hoitajan vastaanotolle. En sitten saanut tietenkään mitään apua siihen minkä takia olin sinne mennyt. 

Minulle kävi samoin. Hoitaja katsoi vammaa ja sanoi että ei kait hän voi tuolle mitään tehdä. Metsästi sitten lääkäriä varmaan puoli tuntia, odottelin huoneessa. Lääkäri tuli ja lähetti minut yksityiselle lääkäriasemalle toiseen kaupunkiin.

En valitettavasti ole yhtään yllättynyt. Kauheaa kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Aivan kauheata. Itse olen lapseton mutta karmealta tuntuu lukea jonkun/joidenkin kommentoijien ylimielisiä kehuja omasta äitiydestään ja syyttelyä ko jutun äitiä (ja joitakin muitakin ilmeisesti). Ongelma on nyt ihan muualla kuin vanhemmuudessa. 

Miksi joku ei osaa/uskalla/ymmärrä kyseenalaistaa lääkäriä, hoitajaa yms niin siihen on monia syitä. Osa luottaa ammattitaitoon, osa voi olla lapsuudessa kasvanut auktoriteetin alla ettei pysty väittämään vastaan ja vaatimaan vaikka kokisi että syytä on.

Hirveätä tuollainen tuomitseminen ja vertaaminen itseen; jokaisella meillä on oma persoona ja omat lähtökohdat ja taustat joiden perusteella toimimme, jokainen luultavasti rakastaa omaa lastaan ja haluaa parasta, sitä on turha lähteä muiden vähättelemään.

Ja älytön ajatus tuo ennakointi "myy huonekalusi etukäteen jos tulee tilanne että akuutisti tarvitset yksityisen lääkäriaseman palveluita".

Ei pidä hankkia lapsia jos on tyhmä ja tai avuton.