HS Vain kolmannes lukiolaisista enää poikia

Mua ainakin kiinnostaa miehenä ihan muut asiat kuin lukeminen joten siksi ei lukio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syrjäytyvät, mutta en usko että kyse on siitä etteivät pääsisi lukioon tai muualle jatko-opiskelemaan, eivät vain viitsi/jaksa/halua. Parin vuoden päästä pleikkarin pelaaminen kiinnostaa yhä enemmän kuin mikään muu, mutta myös harmittaa kun töitä ei ole tai palkka on pieni, irl kaverisuhteet jäi sinne yläasteelle ja koostuu nykyään vain muista online pelaajista jotka vain haukkuu homoksi jos yrität luoda syvempää ystävyyttä, eikä tytötkään tule kotoa hakemaan. Pahimmillaan sekoavat uusnasujen, Antero Taatelin tms. aivopesusta siellä netin syövereissä.

Miehuus on kriisissä, mutta siihen ei auta oikein muu kuin se että miehet ns. keksivät sen uudelleen. Sellaiseksi mikä on kestävää heidän jaksamisen kannalta, eikä sodi todellisuuden realiteetteja vastaan.

Moni poika paskoo mahdollisuutensa jo peruskoulussa. Mitä alemmista yhteiskuntaluokista on lähtöisin sen varmimmin. Lähes luku- ja laskutaidottomia typeryyksiä viedään kuin kuoriämpäriä.

Aika rankkaa sanoa että mahdollisuutensa voi itse pascoa jo peruskouluikäisenä. Lukutaidottomana ei pitäisi voida edes päästä peruskoulua läpi, siinä on mennyt jokin täysin pieleen opetuksen osalta. Itse näen asian ennemmin niin että miehet eivät osaa ottaa vastuuta itsestään sitten kun he ovat siitä oikeasti vastuussa eli aikuisina, ja koska nuoruus on menty riman ali niin on helpompi vain lyödä hanskat tiskiin ja pistää loppuelämäkin plörinäksi.

Eli miten korjata poikien ja miesten velttous, miten tehdä se ryhtiliike. Se on varmaa että sen pitää lähteä heistä itsestään ja heidän halustaan, kukaan ei voi sitä ulkopuolelta korjata.

Jännä, miten alaikäisten poikien on itse korjattava tilanne, mutta aikuiset naiset kiljuvat, miten yhteiskunnan on päästettävä kiintiöillä heidät pörssiyhtiöiden hallituksiin.

No enpä ole ikinä kuullut kenenkään vaatineen tuollaista. Olkinukke.

Ihan oikein että sortavia yhteiskunnallisia rakenteita rikotaan. Mutta tässä poikien ja miesten kohdalla ei ole kyse sellaisesta. Lukioon pääsee jos hakee, mutta ongelma on poikien viitsimisessä ja sen kulttuurin muuttaminen on pääasiassa miesten vastuulla.

Tätähän miehet eivät tosiaan halua kuulla. Kyse on koko nykyisestä nuorten ja nuorehkojen miesten kulttuurista, jossa esikuvat ovat sellaisia, että se ei kannusta poikia koulunkäyntiin, ei lukiossa eikä amiksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Kertoa vielä opettajien sukupuoli. Ai ovat naisia, kuten n. 80 % opettajista on? Olipa yllätys, etteivät he välitä pojista.

Vaikeapa niitä miehiä on opettajiksi pakottaa, kun eivät niihin hommiin halua.

Varmaan löytyisi miesopettajia jos ihan ensiksi erotettaisiin kouluhallitus ja annettaisiin opettajille valta toimia oppilaiden parhaaksi eduksi.

Vähän kryptistä. Miesopettajia ei löydy, koska miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Keksivät muuta työtä itselleen. Eivät ole kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Miksi olivat ennen? Onko ongelmana lapset, vai naisten tunkeminen alalle joka tuhoaa työilmapiirin? Siihen päälle naisten keksimät rajoitukset esim. kurinpidollisesti.

Naisten keksimät rajoitukset ja kurinpito??? Tajuatko sinä, että meillä on ollut sellainenkin aika, jolloin kouluissa todella oli rautainen kuri ja opettajat saattoivat vaikka pamauttaa karttakepillä sormille perseilevää oppilasta? Silloin oli miesopettajiakin ja näistä asioista päättivät miehet. Siinä koulussa ei oltaisi pojilta sekuntiakaan katseltu sitä törkykäytöstä mitä nykyään katsellaan. Ikinä ei ole koulussa ollut yhtä vähän kuria kuin nykyään.

Eri

Ja se oikea kuri sopii pojille hyvin. Siksi naisia ei velvoiteta inttiin, koska kuri ei heille sovi.

Eipä intissäkään enää saa mielinmäärin höykyttää alokkaita, vaan yhdessä sovittujen inhimillisten sääntöjen mukaan sielläkin toimitaan.

Pelottavaa. Jos Suomeen tulisi sota niin miten kävisi pehmosotilaille.

Osaisivat ehkä keskittyä olennaiseen kun intissä olisi opetettu sekin aika mikä ennen meni simputtamiseen.

Perheet hajoavat liian usein ja isä roolimallina on yhä harvemman oikeus. Jos usko elämään ja omiin taitoihin puuttuu, mennään siitä mistä aita on matalin. Sitten on lahjattomat ja laiskat ihan erikseen, jotka eivät pystykään opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Kertoa vielä opettajien sukupuoli. Ai ovat naisia, kuten n. 80 % opettajista on? Olipa yllätys, etteivät he välitä pojista.

Vaikeapa niitä miehiä on opettajiksi pakottaa, kun eivät niihin hommiin halua.

Varmaan löytyisi miesopettajia jos ihan ensiksi erotettaisiin kouluhallitus ja annettaisiin opettajille valta toimia oppilaiden parhaaksi eduksi.

Vähän kryptistä. Miesopettajia ei löydy, koska miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Keksivät muuta työtä itselleen. Eivät ole kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Miksi olivat ennen? Onko ongelmana lapset, vai naisten tunkeminen alalle joka tuhoaa työilmapiirin? Siihen päälle naisten keksimät rajoitukset esim. kurinpidollisesti.

Naisten keksimät rajoitukset ja kurinpito??? Tajuatko sinä, että meillä on ollut sellainenkin aika, jolloin kouluissa todella oli rautainen kuri ja opettajat saattoivat vaikka pamauttaa karttakepillä sormille perseilevää oppilasta? Silloin oli miesopettajiakin ja näistä asioista päättivät miehet. Siinä koulussa ei oltaisi pojilta sekuntiakaan katseltu sitä törkykäytöstä mitä nykyään katsellaan. Ikinä ei ole koulussa ollut yhtä vähän kuria kuin nykyään.

Eri

Jep. Oma mummo sai elinikäiset traumat kun joutui ekalla luokalla kusemaan housuihin, kun opettaja ei päästänyt vessaan. Se nöyryytys oli valtavaa! Ei toipunut täysin koskaan. Se saattoi olla normaalia: väkivalta, nöyryyttäminen, alistaminen....

Sellaista sadistista monenmuotoista väkivaltaa ei tarvita ns "kurinpitona". Täytyy olla todella pimahtanut päästään, että sellaista kannattaa.

Ja samalla kampanjoidaan väkivaltaa vastaan..

Ensin pakotetaan laskemaan alleen ja sitten rangaistaan tuhmana ja pahana, seisotetaan häpeämään nurkkaan teostaan. Ikään kuin ei olisi tarpeeksi rangaistusta siinä että kaikki tuijottaa ja nauraa ja puhuu asiasta aina... Ja aivan kuin pientä koululaista olisi mitään syytä ylipäätään rangaista siitä, ettei päässyt open vuoksi vessaan ajoissa.

Ja tuota pidettiin ihan normaalina. Eihän opettajan tai vanhemman auktoriteettia saanut kyseenalaistaa.

Ei ihme, että tämä maa on täynnä mielenterveysongelmista kärsiviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ei konkretisoidu uramenestykseen. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat edelleen pääasiassa miehillä ja miehet ansaitsevat edelleen enemmän.

Tuossa on pari asiaa.

Otetaan juristit tai siis oikeustieteellinen.

Naisia valmistuu enemmän, kyllä.

Sinne hallitukseen ei tosin valita vastavalmistunutta, vaan sinne pääsee todella hyvät joilla on riittävästi kokemusta.

Miehistä tuppaa edelleen löytymään se huonoin desiili joka ei kelpaa kenellekään, mutta niissä on myös se paras. Naiset ovat tasaisia suorittajia keskikastissa.

Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta ne ovat yksilöitä ja poikkeuksia. Ei yrityksillä ole mitään valvollisuutta palkata naista hallitukseen vain sen takia että se on nainen.

Juristimaailmassa tämä näkyy myös voimakkaasti asianajotoimistojen sukupuolirakenteessa. Naisia on osakkaina vähemmistö!! Ulíulí. No mitäs jos perustaisitte niitä toimistoja? Tai odottaisitte että ne kymmenet työkokemusvuodet täyttyvät, ja vielä olisitte oikeasti parempia kuin samasta paikasta kisaavat miehet?

Tuo "miehissä on enemmän ääripäitä"-myytti on huuhaata eikä sille ole mitään tieteellistä perustetta, sillä erot tasoittuvat välittömästi yhteiskunnissa joissa naisilla on paremmat oikeudet ja saavat tasavertaista kohtelua. Miehet vain tykkäävät käyttää sitä tekosyynä sille että miksi ei tarvitse panostaa, kun miehillä ilmeisesti jonkin synnynnäisen lahjakkuuden puuttuessa on turha edes yrittää. Juristiala on erityisen naisvihamielinen ja seksuaalinen ahdistelu on todella yleistä, Lakimiesliiton omien lukujen mukaan jopa kolmas naistyöntekijöistä on kohdannut seksuaalista häirintää, ei tuo hirveän hedelmällinen ala ole perustaa niitä omia naisvetoisia toimistoja kun asiakkaat luottavat vanhojen stereotypioiden puitteissa vain miesjuristiin ja hyvävelikerho auttaa vain toisiaan. 

Aloitus on pötyä. Luku koskee helsinkiläisiä lukioita, ei kaikkia. Kaikissa lukioissa noin 40 prosenttia opiskelijoista on poikia. Luku on ollut samankaltainen jo kymmeniä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ei konkretisoidu uramenestykseen. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat edelleen pääasiassa miehillä ja miehet ansaitsevat edelleen enemmän.

Tuossa on pari asiaa.

Otetaan juristit tai siis oikeustieteellinen.

Naisia valmistuu enemmän, kyllä.

Sinne hallitukseen ei tosin valita vastavalmistunutta, vaan sinne pääsee todella hyvät joilla on riittävästi kokemusta.

Miehistä tuppaa edelleen löytymään se huonoin desiili joka ei kelpaa kenellekään, mutta niissä on myös se paras. Naiset ovat tasaisia suorittajia keskikastissa.

Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta ne ovat yksilöitä ja poikkeuksia. Ei yrityksillä ole mitään valvollisuutta palkata naista hallitukseen vain sen takia että se on nainen.

Juristimaailmassa tämä näkyy myös voimakkaasti asianajotoimistojen sukupuolirakenteessa. Naisia on osakkaina vähemmistö!! Ulíulí. No mitäs jos perustaisitte niitä toimistoja? Tai odottaisitte että ne kymmenet työkokemusvuodet täyttyvät, ja vielä olisitte oikeasti parempia kuin samasta paikasta kisaavat miehet?

Kävin lounaalla pari vuotta sitten firmamme käyttämän lakitoimiston naisoletetun juristin kanssa. Keskustelusta jäi mm mieleen hänen tokaisunsa "naisjuristin euro on 25 senttiä".

Kummeksuttuani asiaa hän selitti, että naisjuristit päätyvät joko julkisen sektorin "perheasian" juristeiksi (halveksivan hymähdyksen kera) tai jos ovat liike-elämän palveluksessa, eivät ota hoitaakseen vaativia/aikaa vieviä (ja samalla rahakkaita) juttuja.

Ts halutaan helpot hommat mutta sitten valitetaan ettei makseta "samasta hommasta".

Voi myös olla ettei tehtäviä jakavat MIEHET anna vaativampia ja rahakkaampia juttuja naisille vaan kaltaisille en miehille.

TEK on tätä tutkinut.

https://www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/tutkimus/tek-tutkii-yhdenvertais…

Tutkimukseen perustuva lehtijuttu.

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007414056.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Toinen on käytännönläheinen ja toinen mahdollisimman kaukana käytännöstä, täysin teoreettista tutkimusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen palannut juuri Aasiasta. Yllätyksekseni olen huomannut minkälainen pellekoulu suomalainen koulu on aasialaiseen verrattuna. Matematiikassa ollaan yläasteella valehtelematta 2 vuotta perässä siellä kysymykset on järjestään vaativampia todistustehtäviä. Biologiassa opiskellaan luokitteluja latinalaisilla nimillä ja kemiassa mennään Suomen lukiotasolla. Turreaskartelut loistavat poissaolollaan ja kotitaloutta opettavat äidit lapsilleen kotona.

Mitään häiriöitä ei luokissa ole koskaan koska siitä ilmoitetaan kotiin (remmistä tulee) ja jos ei se auta potkaistaan ulos koulusta.

Pojat menestyvät koulussa vähän paremmin kuin tytöt, ilmeisesti luonnontieteellisestä painotuksesta johtuen.

Tulevaisuuden globaali kilpailu on näiden vaatimusyhteiskuntien ja päänsilitysyhteiskuntien välinen. Mitä veikkaatte kumpi voittaa. Vaatimusyhteiskunnat nähdään täältä meiltäpäin hirveinä yksilö alistavina sadistamoina. No mitenkäs nämä päänsilitysyhteiskunnan onnekkaat kasvatit; voivat vuosi vuodelta paremmin? Lisää halausta, kun jo päivähoito taitaa kohta uuvuttaa?

Ei tietääkseni myöskään esim. japanilaiset tai kiinalaiset voi mitenkään erityisen hyvin. Miljoonat japanilaisnuoret on eristäytyneet kotiin. Ja kiinalaisilta nyt ei kysytä ovatko onnellisia. Ovat robotteja.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2015070920006426

Vierailija kirjoitti:

Mua ainakin kiinnostaa miehenä ihan muut asiat kuin lukeminen joten siksi ei lukio.

Mut saisko tosta kuitenkin naisten syyn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ei konkretisoidu uramenestykseen. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat edelleen pääasiassa miehillä ja miehet ansaitsevat edelleen enemmän.

Tuossa on pari asiaa.

Otetaan juristit tai siis oikeustieteellinen.

Naisia valmistuu enemmän, kyllä.

Sinne hallitukseen ei tosin valita vastavalmistunutta, vaan sinne pääsee todella hyvät joilla on riittävästi kokemusta.

Miehistä tuppaa edelleen löytymään se huonoin desiili joka ei kelpaa kenellekään, mutta niissä on myös se paras. Naiset ovat tasaisia suorittajia keskikastissa.

Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta ne ovat yksilöitä ja poikkeuksia. Ei yrityksillä ole mitään valvollisuutta palkata naista hallitukseen vain sen takia että se on nainen.

Juristimaailmassa tämä näkyy myös voimakkaasti asianajotoimistojen sukupuolirakenteessa. Naisia on osakkaina vähemmistö!! Ulíulí. No mitäs jos perustaisitte niitä toimistoja? Tai odottaisitte että ne kymmenet työkokemusvuodet täyttyvät, ja vielä olisitte oikeasti parempia kuin samasta paikasta kisaavat miehet?

Kävin lounaalla pari vuotta sitten firmamme käyttämän lakitoimiston naisoletetun juristin kanssa. Keskustelusta jäi mm mieleen hänen tokaisunsa "naisjuristin euro on 25 senttiä".

Kummeksuttuani asiaa hän selitti, että naisjuristit päätyvät joko julkisen sektorin "perheasian" juristeiksi (halveksivan hymähdyksen kera) tai jos ovat liike-elämän palveluksessa, eivät ota hoitaakseen vaativia/aikaa vieviä (ja samalla rahakkaita) juttuja.

Ts halutaan helpot hommat mutta sitten valitetaan ettei makseta "samasta hommasta".

Voi myös olla ettei tehtäviä jakavat MIEHET anna vaativampia ja rahakkaampia juttuja naisille vaan kaltaisille en miehille.

TEK on tätä tutkinut.

https://www.tek.fi/fi/palvelut-ja-edut/tutkimus/tek-tutkii-yhdenvertais…

Tutkimukseen perustuva lehtijuttu.

https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007414056.html

"Voi olla" on aina hieno argumentti.

Jos siinä on 9 miestä ja 1 nainen niin on todennököistä että joku niistä 9 miehestä on sitä naista pätevämpi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Toinen on käytännönläheinen ja toinen mahdollisimman kaukana käytännöstä, täysin teoreettista tutkimusta.

Niin on, mutta MIKSI _pärjääminen_ on sinusta vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisten koulumenestys ei konkretisoidu uramenestykseen. Pörssiyhtiöiden hallituspaikat ovat edelleen pääasiassa miehillä ja miehet ansaitsevat edelleen enemmän.

Tuossa on pari asiaa.

Otetaan juristit tai siis oikeustieteellinen.

Naisia valmistuu enemmän, kyllä.

Sinne hallitukseen ei tosin valita vastavalmistunutta, vaan sinne pääsee todella hyvät joilla on riittävästi kokemusta.

Miehistä tuppaa edelleen löytymään se huonoin desiili joka ei kelpaa kenellekään, mutta niissä on myös se paras. Naiset ovat tasaisia suorittajia keskikastissa.

Poikkeuksia tietysti löytyy, mutta ne ovat yksilöitä ja poikkeuksia. Ei yrityksillä ole mitään valvollisuutta palkata naista hallitukseen vain sen takia että se on nainen.

Juristimaailmassa tämä näkyy myös voimakkaasti asianajotoimistojen sukupuolirakenteessa. Naisia on osakkaina vähemmistö!! Ulíulí. No mitäs jos perustaisitte niitä toimistoja? Tai odottaisitte että ne kymmenet työkokemusvuodet täyttyvät, ja vielä olisitte oikeasti parempia kuin samasta paikasta kisaavat miehet?

Tuo "miehissä on enemmän ääripäitä"-myytti on huuhaata eikä sille ole mitään tieteellistä perustetta, sillä erot tasoittuvat välittömästi yhteiskunnissa joissa naisilla on paremmat oikeudet ja saavat tasavertaista kohtelua. Miehet vain tykkäävät käyttää sitä tekosyynä sille että miksi ei tarvitse panostaa, kun miehillä ilmeisesti jonkin synnynnäisen lahjakkuuden puuttuessa on turha edes yrittää. Juristiala on erityisen naisvihamielinen ja seksuaalinen ahdistelu on todella yleistä, Lakimiesliiton omien lukujen mukaan jopa kolmas naistyöntekijöistä on kohdannut seksuaalista häirintää, ei tuo hirveän hedelmällinen ala ole perustaa niitä omia naisvetoisia toimistoja kun asiakkaat luottavat vanhojen stereotypioiden puitteissa vain miesjuristiin ja hyvävelikerho auttaa vain toisiaan. 

Tekosyitä on helppo keksiä. Riittää kun sanoo että miesten syy niin mitään ei tarvitse tehdä  :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tulevaisuudentutkimus on jo vuosia ennakoinut, että koulutuksen arvo häviää. Sama osaaminen tietty pitää olla, mutta siihen ei tutkintoa tarvita.

Tämä kehitys osoittaa, että ennakointi on ollut oikeassa.

Minulla on kaksi aikuista poikaa. Kumpikaan ei ole käynyt lukiota, vaikka minä itse olen kolmannen polven akateeminen.

Toinen valitsi ammattikoulun, ja hän sanoo menevänsä sieltä samalle alalle yliopistoon.

Toinen vain koodaa ja tietää tekoälystä kaiken.

Korjattu Amiksesta yliopistoon on mahdollista päästä, mutta eipä ole helppo tie pärjätä. Vaikka amiksessa jauhetaan niitä yto-aineita niin kyllä se tietotaso jää ohueksi lukiopohjaan verrattuna. Jos siellä amiksessa sattuu jotain käytännöntaitoja oppimaan, niin niistä ei ole amkissa ja yliopistossa mitään hyötyä.korjattu

Miksi amispohjalta ei ole helppoa pärjätä yliopistossa?

Eri

Koska amiksessa on hyvin vähän ns. yleissivistäviä aineita kuten äidinkieltä, vieraita kieliä, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Vaatimustaso niissä on alhainen. Läksyjä ei käytännössä tule juuri ikinä.

Lukio antaa paljon paremman pohjan yliopisto-opintoihin.

miehyyden sovittaminen nykyaikaan siinä on savottaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutus mitään takaa todellisuudessa. Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Bill Gatesilla ja edesmenneellä Steve Jobsilla ei ollut mitään korkeakoulututkintoa suoritettuna. 

Nykyään teknologissa nörtit ovat itseoppineita eli autodidaktiivisia guruja, esim. softa-alalla alle kolmanneksella on tutkinto suoritettuna. 

Koulutus kertoo työnantajalle että tässä on työläinen joka on ahkera ja tunnollinen. Nuo kolme herraa eivät olleet työläisiä eikä tunnollisia vaan menivät suoraan omistajiksi.

Menivät? Taisivat kuitenkin luoda yrityksensä itse... Aloille joista joku oli valmis maksamaan heidän ideoistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koulutus mitään takaa todellisuudessa. Elon Muskilla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa. Bill Gatesilla ja edesmenneellä Steve Jobsilla ei ollut mitään korkeakoulututkintoa suoritettuna. 

Nykyään teknologissa nörtit ovat itseoppineita eli autodidaktiivisia guruja, esim. softa-alalla alle kolmanneksella on tutkinto suoritettuna. 

Ok, esim. Elon Muskin kohdalla hyvä huomioida rikas perhetausta, josta ponnahti. Siinäpä aika moni ovi on valmiiksi auki rikkaiden ja suuryritysten bisneskekkereihin. Ei hän mikään self made miljonääri ole.

Ei kysymys ole perhetaustasta, eikä koulutuksesta, vaan synnynnäisestä kyvykkyydestä. Esim. Bill Gates, joka konkreettisesti ohjelmoi Windows-järjestelmää alkuvaiheessa itse, sai aikoinaan SAT:sta täydet pisteet. Ei mikään koulutus, perhetausta tms. auta, jos ei ole älyllistä terävyyttä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut oman pojan kohdalla että pojilta ei koulussa oikein odoteta mitään. Hän on kolmannella luokalla ja juuri tehtiin valintoja nelosella alkavista kieliryhmistä. Opettajat olivat sitä mieltä että koska poikani ei ole aivan erityisen innoissaan koulusta, ei kannata lisätä taakkaa sillä että tulee kaksi tuntia kielten opetusta nelosella. Minusta tuo on omituinen ja väärä viesti. Että tässä kohtaa alkaisin viestittää pojalle että hän ei varmaankaan pysty nyt tuohon. Miksi ihmeessä en vaatisi häneltä samaa mitä isosiskoltaan? Eli että ottaa paremman asenteen koulua kohtaan. Jos vaadin häneltä jo nyt vähemmän kuin mihin tiedän hänen pystyvän, niin tottakai hän alisuorittaa.

Kertoa vielä opettajien sukupuoli. Ai ovat naisia, kuten n. 80 % opettajista on? Olipa yllätys, etteivät he välitä pojista.

Vaikeapa niitä miehiä on opettajiksi pakottaa, kun eivät niihin hommiin halua.

Varmaan löytyisi miesopettajia jos ihan ensiksi erotettaisiin kouluhallitus ja annettaisiin opettajille valta toimia oppilaiden parhaaksi eduksi.

Vähän kryptistä. Miesopettajia ei löydy, koska miehiä ei hakeudu opettajakoulutukseen. Keksivät muuta työtä itselleen. Eivät ole kiinnostuneita toimimaan lasten kanssa.

Miksi olivat ennen? Onko ongelmana lapset, vai naisten tunkeminen alalle joka tuhoaa työilmapiirin? Siihen päälle naisten keksimät rajoitukset esim. kurinpidollisesti.

Mikä naisten tunkeminen alalle? Jos hakijoissa ei ole miehiä ja tietty määrä opettajia täytyy kuitenkin kouluttaa koska heitä tarvitaan. Pitäisikö sinne ottaa joku kouluttamaton Reino opettamaan ohi opettajakoulutuksen?

Aikoinaan naiset eivät liiemmin olleet yliopistolla kouluttamassa. Sitten aloitte tunkea sinne ja peruskouluun ja muualle. Ala koki inflaation miesten suunnasta katsottuna.

Kukaan ei vaatinut Reinoa sinne, miksi keksit noita olkiukkoja?

Se on tosiaan ikävä ilmiö, että aina kun naisetkin alkavat pärjätä jollakin alalla (olisivat toki pärjänneet ennenkin jos olisivat saaneet niille aloille hakeutua), alkavat miehet halveksia kyseistä alaa. Pitäisiköhän tälle miesten asenteelle tehdä jotain?

Eri

Ette pärjänneet vaan sääntöjä ja vaatimuksia piti muokata jotta alkaisitte pärjäämään. Se johtaa siihen että alan arvostus laskee.

Voi verrata 90-luvun teknikkojen muuttamista yhdessä yössä "insinööreiksi"

Tiedätkös, että suurimman osa historiasta naisia on ihan suoraan kielletty esimerkiksi opiskelemasta yliopistossa? Ei ole ollut niin, että naiset olisivat yrittäneet opiskella mutta eivät pärjänneet, vaan naiset eivät ole edes saaneet opiskella. Niin suuri uhka naisten kouluttautuminen on miehille ollut.

Vielä silloinkin kun naiset jo saivat opiskella, oli pitkään niin, että naisten odotettiin ensisijaisesti jäävän kotiäideiksi kun menivät naimisiin. Yhteiskunta oli ylipäänsä sellainen, että naisen oli hyvin vaikea sovittaa yhteen perhettä ja uraa.

Mutta turha tätä on yrittää selittää teille, tuo teidän ideologianne on kuin joku uskonlahko.