Elänkö jossain kuplassa, jos en ole havainnut yhteiskuntaluokkia Suomessa?

Luokat ovat heille jotka tarvitsevat pönkitystä egolleen ja heille jotka väen väkisin tahtovat olla duunareita ja puhua isoista herroista.

Free your mind please!

Vierailija kirjoitti:

Vaalit on tulossa, silloin korostetaan ongelmaa, jotta SDP saa äänensä.

Todellinen ongelma on se, ettei työnteko kiinnosta enää. Valtio edustaa äitiä ja isiä, jonka tulee antaa viikkorahaa.

Ai vaalien jälkeenkö luokkia ei enää olekaan? Juttusi ei liity aiheeseen lainkaan.

Tottakai luokkaeroja on ja ne perustuvat paljon monisyisempiin asioihin kuin rahaan. Luulen että nämä kommentoijat, jotka pitävät tiukasti kiinni siitä, että luokkia ei ole, ovat itse keskiluokkaisia ja luultavasti tehneet luokkanousun keskiluokkaan. He haluavat sitten häivyttää pois sekä oman sukutaustansa, jota jostain syystä häpeävät ja toisaalta häivyttää pois sen, että on olemassa myös yläluokka, johon he eivät kuulu. Yhteiskuntaluokista puhuminen voi varmasti tuntua masentavalta, kun voi tuntua siltä, että ei olisi mahdollisuutta ikinä parantaa omaa asemaa ns oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierail[quote=Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.

Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.

Nämä nimenomaan olivat pörssiyhtiöiden toimareita. Monien vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Useat eläkeikää lähestyvät kertoivat olleensa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.

No näytä se tutkimus sitten, nyt kuulostaa sadulta.

Minusta tuo on uskottavaa. Luen noita johtajien syntymäpäivähaastatteluja, tuttua tarinaa. Pertti Voutilainen ja Matti Rönkä kertoivat taustoistaan, kuinka molemmat olivat sivukylän poikia Outokummussa ja minkä hypyn he tekivät köyhistä oloista toinen pääjohtajaksi toinen kirjailijaksi ja toimittajaksi.

Se oli joskus se, kun ylioppilas oli jo harvinainen ja hieno asia. Nykyisin ei enää ole.

Kyllä ne luokat on olemassa, vaikka sitä ei laarin pohjilta hahmotakaan. Hyvä asia se ei ole, mutta ei se katoa sillä että suljetaan silmät.

Ja toi että pääsee toimariksi ei muuten tarkoita että sinut tosissaan hyväksytään parempiin piireihin ilman sitä oikeaa taustaa.

Kyllä sen huomasi kun opiskeli oikiksessa ja Hankenilla. Toki sinulle oltiin ystävällisiä ja sait olla mukana kaverina, mutta ne puolisot ja läheiset ystävät sitten haettiinkin omasta luokasta, silloin tarvittiin se oikea tausta. Ja ellei sitä ollut (kuten minulla), niin ulkopuolelle jäi ja ihan sama miten älykäs tai ahkera olit.

Mutta joo, lähiöräkälän Penan mielestä tietysti kaikki jotka käy töissä on "rikkaita", eikä mitään luokkia ole.

Parin tällaisen lähiö Penan kanssa olen jutellut ja näille on ollut outo asia miten joku on voinut olla aina töissä. Kävi kyllä myös sääliksi. Jos töissäkäynnin kulttuuri puuttuu on vaikea sopeutua siihen.

Meillä on paikkakuntia, joissa ansiosidonnaisella olevat ovat ajateltuna keskiluokaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai luokkaeroja on ja ne perustuvat paljon monisyisempiin asioihin kuin rahaan. Luulen että nämä kommentoijat, jotka pitävät tiukasti kiinni siitä, että luokkia ei ole, ovat itse keskiluokkaisia ja luultavasti tehneet luokkanousun keskiluokkaan. He haluavat sitten häivyttää pois sekä oman sukutaustansa, jota jostain syystä häpeävät ja toisaalta häivyttää pois sen, että on olemassa myös yläluokka, johon he eivät kuulu. Yhteiskuntaluokista puhuminen voi varmasti tuntua masentavalta, kun voi tuntua siltä, että ei olisi mahdollisuutta ikinä parantaa omaa asemaa ns oikeasti.

Siellä on todennäköisesti joku maaseudulta kotoisin oleva talollisen poika, joka luki itsensä maakunnissa ihan insinööriksi eikä tajua, että jopa siellä maalla oltiin eri lähtökohdista maailmassa. Kaupungissa se inssi ei näe kuin omat kolleegansa ja kuvittelee, että kaikilla on tiilitalo ja kaksi autoa.

Vierailija kirjoitti:

Luokat ovat heille jotka tarvitsevat pönkitystä egolleen ja heille jotka väen väkisin tahtovat olla duunareita ja puhua isoista herroista.

Free your mind please!

Pää pensaaseen ja ongelmaa ei ole? Kyllä se on. Eri asia sitten, mitä asialle voidaan tehdä.

Laadukas perusopetus oli olemassa tasatakseen kotien eroja, jotka tulevat juuri näistä eri luokista. Idea oli, että kaikilla oli mahdollisuus oppia.

Nyt on kouluun tehty digiloikkaa ja avotilaa, lopputuloksella että luokkanousu vaikeutuu entisestään. Nytkin sivistyneen perheen lapset pärjäävät, mutta ne luokkaretket alkaa olla retkeilty niillä joilla kotona on lähinnä monia ongelmia.

Aivan sama onko vai ei. Oli tuomari tai juomari niin kohtelen kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Suurimmat öykkärit ovat yleensä pappa betalar porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa tuntuu kuin osa ihmisistä tunnistaisi lukiessaan kirjaimet. Mutta ei oikeasti ymmärrä mitään lukemastaan. Yhteiskunluokat ovat Suomessakin tosiasia. Luokat ovat viime vuosikymmeninä. Enemmänkin eriytyneet toisistaan. Eliitin ja ylemmän keskiluokan vaurastuessa nopeasti lisää. On myös syntynyt uutta vaurautta. Keskinen keskiluokka on vaurastunut hitusen mutta työväenluokka pysynyt paikallaan eli köyhtynyt. Ero on räikein pk seudulla missä työväenluokkaisella parillakaan ei ole enää. Varaa ostaa edes asuntoa itselleen. Alaluokka elää sossutuilla kuten aina.

Puhutaan yhteiskunnan polarisaatiosta, joka on edennyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Se tarkoittaa sitä, että ääripäissä ei ole mitään kosketusta toiseen päätyyn eikä voida edes ymmärtää miten siellä toisessa päädyssä eletään. Instituutiot, jotka ennen antoivat yhteenkuuluvaisuutta koko kansalle ovat haurastuneet. Peruskoulu ei kykene liittämää yhteen eri taustoilta tulevia lapsia ja nuoria. He eivät liiku vapaalla eivätkä koulussakaan vapaahetkinää yhdessä. Siinä missä keskiluokan lapset kulkevat illat ja viikonloput harrastuksissa, ovat duunareiden lapset kotona pelaamassa tai siellä pihoilla ja kauppakeskuksissa.

Kouluissa pitäisi olla ohjattua maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän jälkeen tai illalla. Omana kouluaikanani oli liikuntakerho koulun liikuntasalissa ajoittain. Jokaisella halukkaalla oli varaa osallistua kun varusteet olivat verkkarit, t-paita. Mutta ei liikunta kiinnosta kaikkia eikä muutenkaan koulu tunnu niin mielekkäältä että siellä haluaisi olla vapaalla. Noille lapsille ja nuorille pitäisi kehittää jotain muuta harrastustoimintaa johon heidät saadaan houkuteltua mukaan. En tarkoita kaiken vapaa-ajan olevan ohjelmoitua mutta ei se ostareilla roikkuminenkaan ole nyt mielenkiintoista loputtomiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti on näitä ihmisiä on ketkä haluaa laittaa ihmisiä eri muottiin. Kaikki me ollaan vain ihmisiä.

Uskotaan, että näin haluatte uskoa. Mutta kyllä ne ihmisten mielenkiinnon kohteet ja asenteet esimerkiksi auktoriteetteja kohtaan ovat erilaisia. Koetko itselläsi olevan mahdollisuuksia vaikuttaa, vai puhutko 'pomoista' joinakin 'tavallisten' ihmisten vastakohtana? Monia esimerkkejä täällä on jo annettu, vanhasta rahasta lähtien. Ei tarvitse listaa jatkaa. Mutta mitä varten täytyy kokea itsensä uhatuksi, jos joku sanoo, että niitä luokkaeroja on havaittavissa? Ettei vain olisi niin, että sen asian mainitseminen on joidenkin ihmisten ideaalejen vastaista, ja defenssit rämähtävät päälle...

No onhan luokkayhteiskunnassa vähän vanhanaikainen klangi. Toimi yhtenäiskulttuurissa, muttei enää tänä päivänä. Kenties parempi olisi vaan sosioekonominen asema tms.

Nykyään taustalla ei ole samalla tavalla kuin aikoinaan, hyppiminen alueelta toiselle on joustavaa.

Kyllä ne yhteiskuntaluokat ovat ihan kaikilla kansoilla. Toki muuttaminen toiseen maahan saattaa vavisuttaa tilannetta. Entinen ylemmän keskiluokan ihminen saattaa meillä Suomessa ajaa vaikka taksia tai kaataa kaljaa baarissa tuoppeihin. Nämä ovat haitallisia kyseisen ihmisen itsetunnolle ja identiteetille.

Yhteiskuntaluokkia on varmasti vielä tiukkojakin etenkin konservatiivisissa kulttuureissa. Onkin tärkeää ottaa huomioon maan ja kulttuurin ero ennen suoraa luokkavertailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua lukiessa tuntuu kuin osa ihmisistä tunnistaisi lukiessaan kirjaimet. Mutta ei oikeasti ymmärrä mitään lukemastaan. Yhteiskunluokat ovat Suomessakin tosiasia. Luokat ovat viime vuosikymmeninä. Enemmänkin eriytyneet toisistaan. Eliitin ja ylemmän keskiluokan vaurastuessa nopeasti lisää. On myös syntynyt uutta vaurautta. Keskinen keskiluokka on vaurastunut hitusen mutta työväenluokka pysynyt paikallaan eli köyhtynyt. Ero on räikein pk seudulla missä työväenluokkaisella parillakaan ei ole enää. Varaa ostaa edes asuntoa itselleen. Alaluokka elää sossutuilla kuten aina.

Puhutaan yhteiskunnan polarisaatiosta, joka on edennyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Se tarkoittaa sitä, että ääripäissä ei ole mitään kosketusta toiseen päätyyn eikä voida edes ymmärtää miten siellä toisessa päädyssä eletään. Instituutiot, jotka ennen antoivat yhteenkuuluvaisuutta koko kansalle ovat haurastuneet. Peruskoulu ei kykene liittämää yhteen eri taustoilta tulevia lapsia ja nuoria. He eivät liiku vapaalla eivätkä koulussakaan vapaahetkinää yhdessä. Siinä missä keskiluokan lapset kulkevat illat ja viikonloput harrastuksissa, ovat duunareiden lapset kotona pelaamassa tai siellä pihoilla ja kauppakeskuksissa.

Kouluissa pitäisi olla ohjattua maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän jälkeen tai illalla. Omana kouluaikanani oli liikuntakerho koulun liikuntasalissa ajoittain. Jokaisella halukkaalla oli varaa osallistua kun varusteet olivat verkkarit, t-paita. Mutta ei liikunta kiinnosta kaikkia eikä muutenkaan koulu tunnu niin mielekkäältä että siellä haluaisi olla vapaalla. Noille lapsille ja nuorille pitäisi kehittää jotain muuta harrastustoimintaa johon heidät saadaan houkuteltua mukaan. En tarkoita kaiken vapaa-ajan olevan ohjelmoitua mutta ei se ostareilla roikkuminenkaan ole nyt mielenkiintoista loputtomiin.

Onhan niitä ja pienimmille on iltapäiväkerhot. Mutta jos siellä on kotona rahapulassa olevat vanhemmat, jotka ovat päivisin kotona, niin eihän se lapsi siellä iipeessä ole saamassa kavereita, joiden kanssa mennä sinne koriskerhoon.

Ite oon puolityötön sairas köyhä ja harrastuskaverit keskiluokkaa. En kerro raha-asioistani ja muista ongelmistani heille, pidän matalaa profiilia niiden suhteen ja korostan niitä asioita, joihin meillä on samanlainen suhtautuminen.

Luokkaero näkyy esim. tekniikan laadussa (mulla 1 halpa läppäri jolla teen kaiken, kavereilla älyjärjestelmät kotona), vaatteissa (mulla reppu prismasta, kaverilla netistä tilattu kalliihkon brändin nahkalaukku), viihteen kulutuksessa (kaverit käy leffassa, lipun hinnalla ei väliä, mä katon leffat Areenasta tai lainaan kirjastosta; kaverit voi ostaa vaikka kuin monta striimauspalvelua, mulla jon joku jos kaverini haluaa ilmaisen jakaa) jne. Kavereilla työterveyshuollot ja sairauslomat, mä yritän selvitä pätkien kanssa olin sairas tai en. Kaverit käy ravintoloissa, mulla tiukka ruokabudjetti kotiruuallekin. Jne. 

Arkemme on siis monin tavoin erilaista, mutta en tee siitä numeroa, kun pelkään että muhun ei suhtauduttaisi enää samalla tavalla "yhtenä porukasta". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuplasta ulostulo on helppoa - katselet ympärillesi, pohdit ihmisten valintoja - mietit, miksi esim. lasten kaverit ovat, keritä he ovat jne. Luokat ovat korostuneet ja selkiytyneet tällä vuosituhannella, mutta kyky tunnistaa ne on heikentynyt - tämän syytäkin kannattaa pohtia.

Sinä näet vain oman alueesi koulun lapsia, jotka ovat siellä samassa kuplassa kuin sinä.

Lähiöpena näkee vain sen oman alueen ostarin ja kelan, ei sillä ole mitään hajua miten ne Adlercretzit ja Franzenit elävät.

Jätkäsaaressa asuu samassa talossa sekä Supercellin multimiljönääri että lähihoitaja. Kun ajattelen lapsuuttani Joensuussa, niin en huomannut mitään luokkaeroja. Samassa Koulukadun talossa asui monenlaisia ihmisiä. Toiset olivat mukavia, toiset eivät. Tulotasosta se ei ollut kiinni.

Joo lapset ei tuollaisia hahmota, mitä olet tehnyt lapsuuden jälkeen?

Kun et edelleenkään hahmota, että samassa talossa asuminen ei tee samaa luokkaa, toisen asuessa vielä vuokralla ja toisen omassa. Äkkirikkaat ei muuten kuulu yläluokkaan, tarvitaan se tausta ja ajatusmaailma myös.

Talouden näkökulmasta kuuluvat. Yhteiskuntaluokka voi olla myös taloudellista.

Yhteiskuntaluokka on monisyisempi asia kuin pelkkä talous. Multimiljonääri jääkiekkoilijat eivät liiku samoissa piireissä kuin yritysjohtajat, vaikka varallisuus olisi sama. Sen sijaan yliopistojen professorit voivat hyvin siellä yritysjohtajan illallisilla istua vaikka tienaavat varsin vaatimattomasti. Heillä on kulttuurista ja sosiaalista pääomaa yllinkyllin kompensoidakseen valtion kapean leivätn.

Professori on hyvätuloinen mutta tietysti on köyhä miljoonatuloiseen verrattuna. Kutsuja yritysjohtajien illallisille tulee tietysti työn vuoksi.

Etkö ole todellakaan huomannut, kuinka helsinkiläisille korkeakoulutetuille (ja puhun nyt oikeista helsinkiläisistä eli Helsingin kantakaupungin alueella varttuneista) pahin haukkumasana on "duunari"? Ja ihmisen arvo riippuu tuloista ja pankkitilin saldosta. Tämän opin maineikkaassa kulttuurialan työpaikassa.

Helsinkiläisissä on sivumennen naurettavinta se kuinka niiden identiteetti pohjautuu täysin siihen, missä ne ovat syntyneet. Vaikka olisi kuinka heikkolahjainen ja kouluttamaton, mutta jos on syntyperäinen helsinkiläinen, on samantien jotain suuruuskuvitelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan luokkayhteiskunnassa vähän vanhanaikainen klangi. Toimi yhtenäiskulttuurissa, muttei enää tänä päivänä. Kenties parempi olisi vaan sosioekonominen asema tms.

Nykyään taustalla ei ole samalla tavalla kuin aikoinaan, hyppiminen alueelta toiselle on joustavaa.

Tämä! Lopetetaan luokkaeroista puhuminen ja puhutaan mieluummin sosioekonomisesta asemasta. T. Ap

Miksi? Pää pensaaseen?

Miten hypitään joustavasti? Pudotaan joo joustavasti, mutta nousu ei onnistukaan yhtä joustavasti. Vaikka ei sitä pohjalta hahmota.

Miltä h*lvetin pohjalta? Käsitätkö siis ihmisen aseman pystysuorana janana jossa liikutaan ylös tai alas?

Minä taas hahmotan sen vaakasuorana, jossa voi liikkua edestakaisin.

Varmaan riippuu rakentuuko elämänkatsomus taloudelliselle menestykselle ja vakaudelle vai seikkailunhalulle ja vaihtelevuudelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti on näitä ihmisiä on ketkä haluaa laittaa ihmisiä eri muottiin. Kaikki me ollaan vain ihmisiä.

Uskotaan, että näin haluatte uskoa. Mutta kyllä ne ihmisten mielenkiinnon kohteet ja asenteet esimerkiksi auktoriteetteja kohtaan ovat erilaisia. Koetko itselläsi olevan mahdollisuuksia vaikuttaa, vai puhutko 'pomoista' joinakin 'tavallisten' ihmisten vastakohtana? Monia esimerkkejä täällä on jo annettu, vanhasta rahasta lähtien. Ei tarvitse listaa jatkaa. Mutta mitä varten täytyy kokea itsensä uhatuksi, jos joku sanoo, että niitä luokkaeroja on havaittavissa? Ettei vain olisi niin, että sen asian mainitseminen on joidenkin ihmisten ideaalejen vastaista, ja defenssit rämähtävät päälle...

No onhan luokkayhteiskunnassa vähän vanhanaikainen klangi. Toimi yhtenäiskulttuurissa, muttei enää tänä päivänä. Kenties parempi olisi vaan sosioekonominen asema tms.

Nykyään taustalla ei ole samalla tavalla kuin aikoinaan, hyppiminen alueelta toiselle on joustavaa.

Kyllä ne yhteiskuntaluokat ovat ihan kaikilla kansoilla. Toki muuttaminen toiseen maahan saattaa vavisuttaa tilannetta. Entinen ylemmän keskiluokan ihminen saattaa meillä Suomessa ajaa vaikka taksia tai kaataa kaljaa baarissa tuoppeihin. Nämä ovat haitallisia kyseisen ihmisen itsetunnolle ja identiteetille.

Yhteiskuntaluokkia on varmasti vielä tiukkojakin etenkin konservatiivisissa kulttuureissa. Onkin tärkeää ottaa huomioon maan ja kulttuurin ero ennen suoraa luokkavertailua.

Kehitysmaalaiset haluavat usein saman lähtömaansa luokkayhteiskunnan Suomeenkin. Eivät he kannata hyvinvointivaltiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.

Olen samaa mieltä. Valitettavasti on näitä ihmisiä on ketkä haluaa laittaa ihmisiä eri muottiin. Kaikki me ollaan vain ihmisiä.

Uskotaan, että näin haluatte uskoa. Mutta kyllä ne ihmisten mielenkiinnon kohteet ja asenteet esimerkiksi auktoriteetteja kohtaan ovat erilaisia. Koetko itselläsi olevan mahdollisuuksia vaikuttaa, vai puhutko 'pomoista' joinakin 'tavallisten' ihmisten vastakohtana? Monia esimerkkejä täällä on jo annettu, vanhasta rahasta lähtien. Ei tarvitse listaa jatkaa. Mutta mitä varten täytyy kokea itsensä uhatuksi, jos joku sanoo, että niitä luokkaeroja on havaittavissa? Ettei vain olisi niin, että sen asian mainitseminen on joidenkin ihmisten ideaalejen vastaista, ja defenssit rämähtävät päälle...

Tavat reagoida ovat myös erilaisia. Kävin tässä taannoin keskustelua koulukiusaamisesta. Lasta kiusattu koulussa. Keskiluokkaisten ystävieni näkemys oli ottaa opettajaan ja kouluun yhteyttä ja ajaa asiaa sitä kautta. Työväenluokkaiset sukulaiseni sen sijaan lähtivät pohdiskelemaan asiaa siltä kannalta, että lapseni käyttäisi tätä kiusaavaa lasta kohtaan tarkasti harkittua väkivaltaa. Oppisi olemaan kiusaamatta tämä toinen. Niin, olen itse luokkaretkellä.

Keskiluokkainen oletus, että kaiken voi selvittää ja "minulla on oikeus", maailma toimii noin lähtökohtaisesti ihan hyvin ja minun tarpeitani kuunnellen. Alemmilla luokilla tylympi ajattelutapa, itse pitää selvitä oman lähiyhteisön avulla, "yhteiskunta" ei ole omalla puolella, vaikka jotain tukea saisikin. 

Täällä myös hyvä ketju monipuolisista eroista. Auttaisiko hahmottamaan: https://www.vauva.fi/keskustelu/4863008/miten-sosiaaliluokka-nakyy-ihmi…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierail[quote=Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.

Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.

Nämä nimenomaan olivat pörssiyhtiöiden toimareita. Monien vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Useat eläkeikää lähestyvät kertoivat olleensa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.

No näytä se tutkimus sitten, nyt kuulostaa sadulta.

Minusta tuo on uskottavaa. Luen noita johtajien syntymäpäivähaastatteluja, tuttua tarinaa. Pertti Voutilainen ja Matti Rönkä kertoivat taustoistaan, kuinka molemmat olivat sivukylän poikia Outokummussa ja minkä hypyn he tekivät köyhistä oloista toinen pääjohtajaksi toinen kirjailijaksi ja toimittajaksi.

Se oli joskus se, kun ylioppilas oli jo harvinainen ja hieno asia. Nykyisin ei enää ole.

Kyllä ne luokat on olemassa, vaikka sitä ei laarin pohjilta hahmotakaan. Hyvä asia se ei ole, mutta ei se katoa sillä että suljetaan silmät.

Ja toi että pääsee toimariksi ei muuten tarkoita että sinut tosissaan hyväksytään parempiin piireihin ilman sitä oikeaa taustaa.

Kyllä sen huomasi kun opiskeli oikiksessa ja Hankenilla. Toki sinulle oltiin ystävällisiä ja sait olla mukana kaverina, mutta ne puolisot ja läheiset ystävät sitten haettiinkin omasta luokasta, silloin tarvittiin se oikea tausta. Ja ellei sitä ollut (kuten minulla), niin ulkopuolelle jäi ja ihan sama miten älykäs tai ahkera olit.

Mutta joo, lähiöräkälän Penan mielestä tietysti kaikki jotka käy töissä on "rikkaita", eikä mitään luokkia ole.

Parin tällaisen lähiö Penan kanssa olen jutellut ja näille on ollut outo asia miten joku on voinut olla aina töissä. Kävi kyllä myös sääliksi. Jos töissäkäynnin kulttuuri puuttuu on vaikea sopeutua siihen.

Meillä on paikkakuntia, joissa ansiosidonnaisella olevat ovat ajateltuna keskiluokaksi.

Informaatiosotaa, hybridivaikuttamista from US of A.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan luokkayhteiskunnassa vähän vanhanaikainen klangi. Toimi yhtenäiskulttuurissa, muttei enää tänä päivänä. Kenties parempi olisi vaan sosioekonominen asema tms.

Nykyään taustalla ei ole samalla tavalla kuin aikoinaan, hyppiminen alueelta toiselle on joustavaa.

Tämä! Lopetetaan luokkaeroista puhuminen ja puhutaan mieluummin sosioekonomisesta asemasta. T. Ap

Miksi? Pää pensaaseen?

Miten hypitään joustavasti? Pudotaan joo joustavasti, mutta nousu ei onnistukaan yhtä joustavasti. Vaikka ei sitä pohjalta hahmota.

Miltä h*lvetin pohjalta? Käsitätkö siis ihmisen aseman pystysuorana janana jossa liikutaan ylös tai alas?

Minä taas hahmotan sen vaakasuorana, jossa voi liikkua edestakaisin.

Varmaan riippuu rakentuuko elämänkatsomus taloudelliselle menestykselle ja vakaudelle vai seikkailunhalulle ja vaihtelevuudelle.

Miten sinä liikut edestakaisin, kun luokkaa määräävät asiat on vanhemmat ja heidän taustansa, ja toisaalta koulutus ja työura?

Siis oletko tänään duunarin lapsi ja huomenna Wahlroos, tänään kouluttamaton työtön vaikka eilen olit juristi/lääkäri? Vai miten se käytännössä menee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet valinnut ympärillesi sellaisen söpön kombon neutraaleja ihmisiä. Se on mahdollista. Ei jokainen sairaseläkeläinen ole pa. reppana ilman elämänhallinnan kykyjä, osa on. Ei jokainen työtön ole juoppo. Osa on. Ei jokainen köyhä ole pikkurikollinen, osa on. Sinulla on jokaisen ryhmän parhaimmisto tai keskiverto elämässäsi. Siksi et huomaa luokkaeroja.

Tämä on varmaankin yksi selittävä tekijä. T.ap

Voisko toinen olla, että haluaisit, että kaikilla menis yhtä kivasti, olis sellainen mukava perusturvallisuus, kuin sulla? Että vaikka jotain ongelmia on, niin kaikesta lopulta selvitään? 

Mulle luokkaerot näyttäytyy suhteessa turvallisuuteen, mukavuuteen ja tyyliin. Alaluokilta puuttuu köyhyyden myötä perusturvallisuus, sitä ei tajua mitä se on, jos ei ole vastaavaa itse kokenut.

Siitä kun mennään vähän ylöspäin, aletaan arvostaa mukavuutta. Voidaan valita mukavia asioita elämään, ei tarvii miettiä kaikkea pelkänselviytymisen kannalta.

Kun mukavuuttakin jo on sopivasti, aletaan panostaa tyyliin (ylempi keskiluokka). Mitä se tyyli kenellekin, jollekin kierrätystä, toisille uusinta uutta hienoa. Tässä voi alempaa luokkaa oleva, jos on kulttuurista ymmärrystä, vähän vedättää keskiluokkaista ja esittää, että tahallaan köyhäilee. Ts. valintoja ei ohjaa pakko vaan maku, vaikka oikeasti se on pakko. 

Ylemmillä luokilla sitten taas perinteet voi olla iso juttu. Ja tyylikin on aidosti erilainen. 

Veikkaan, että AP et ihan hirveen läheinen oo sun moninaisten kavereiden kanssa sillä tasolla, että tietäisit minkälaisia valintoja ne elämässään tekee ja mihin perustuen. 

Vierailija kirjoitti:

Et ymmärrä luokan käsitettä. Siihen liittyy todella paljon muutakin kuin raha. Jos työväenluokainen ihminen rikastuu, ei hän ala harrastaa kirjallisuutta ja oopperaa tai ala uida kuin kala vedessä akateemisissa tai kulttuuripiireissä. Hän on se sama Pertsa, joka nyt ostaa leviksien tilalle ehkäpä Hugo Bossin farkut ja korvaa vanhan moottoripyörän kaikkein kalleimmalla. Hänen taustansa, maailmankuvansa ja arvomaailmansa eivät muutu.

Miksi tämä luokkahomma sitten on joillekuille ongelma? Jos Pertsa on edelleen tyytyväinen (oli rahaa tai ei) ja jalassa on joka tapauksessa farkut. Harrastukset ja vaatteetko oikeasti nykyään määrittää jonkun "luokan" ? Kaikki tavalliset ihmiset pystyvät hankkimaan normaaleja vaatteita ja harrastamaan normaaleja harrastuksia jos niin valitsevat ja tahtovat. Vaatteet ovat todella halpoja ja esim. ulos juoksemaan voi mennä jos on lenkkarit.

Minun isäni ei 1950-luvulla päässyt kouluun, koska oppikoulu oli maksullinen ja perheen vanhimman pojan piti mennä töihin 14-vuotiaana. Sitä ennen isäni teki koko lapsuutensa töitä perheen rintamamies-pientilalla. Muuta mahdollisuutta ei ollut, ei minkäänlaista valintaa. Tätä oli luokkayhteiskunta, joka esti koulutuksen.

Nyt jo vuosikymmeniä on jokaisella Suomessa ollut mahdollisuus valita. Kukaan ei joudu isäni tavalla työhön lapsena. Kaikki voivat kouluttautua, jos tahto ja järki riittää. On mahdollisuuksien tasa-arvo.

Mielenterveys ja päihde ongelmaiset on toki asia erikseen.