Lue keskustelun säännöt.
Elänkö jossain kuplassa, jos en ole havainnut yhteiskuntaluokkia Suomessa?
12.02.2023 |
Ihmettelen sitä, että Hesarissa on ollut viime vuosina usein juttua luokkanoususta ja Suomen yhteiskuntaluokista.
Olen syntynyt 70-luvulla pienellä paikkakunnalla ja nyt asun pääkaupunkiseudulla ja olen asiantuntijatyössä. Tuttavapiiriini kuuluu kaikenlaisia ihmisiä sairaseläkeläisistä ja tehdastyöläisistä yritysjohtajiin ja kulttuuri-ihmisiin, ja loppupelissä aika samanlaista elämää kaikki elävät. Kenelläkään ei ole mitään kartanoita, eikä palvelijoita. Kertokaa mulle esimerkkejä näistä luokkaeroista, joita en ole itse havainnut.
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.
Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.
Tämä. Lähibaarillakin on toimari.
Tai kolmen työntekijän lvi-asennusrirmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.
Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.
Nämä nimenomaan olivat pörssiyhtiöiden toimareita. Monien vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Useat eläkeikää lähestyvät kertoivat olleensa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuplasta ulostulo on helppoa - katselet ympärillesi, pohdit ihmisten valintoja - mietit, miksi esim. lasten kaverit ovat, keritä he ovat jne. Luokat ovat korostuneet ja selkiytyneet tällä vuosituhannella, mutta kyky tunnistaa ne on heikentynyt - tämän syytäkin kannattaa pohtia.
Sinä näet vain oman alueesi koulun lapsia, jotka ovat siellä samassa kuplassa kuin sinä.
Lähiöpena näkee vain sen oman alueen ostarin ja kelan, ei sillä ole mitään hajua miten ne Adlercretzit ja Franzenit elävät.
Jätkäsaaressa asuu samassa talossa sekä Supercellin multimiljönääri että lähihoitaja. Kun ajattelen lapsuuttani Joensuussa, niin en huomannut mitään luokkaeroja. Samassa Koulukadun talossa asui monenlaisia ihmisiä. Toiset olivat mukavia, toiset eivät. Tulotasosta se ei ollut kiinni.
Sitten sopii miettiä mitä muuta siellä Jätkäsaaressa tapahtuu kuin se talo. Omistaako lähihoitaja asuntonsa kuten Supercellin tyyppi? Jos omistaa, niin onko perinyt omaisuuden ja on vain valinnut työväenluokkaisen ammatin. Miltä näyttää lähärin ja Supercellin habitus, pukudutaanko saman tyyppisesti, harrastetaanko samoja asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minun tuntemani rikkaat elää ihan normaalia elämää, tehneet omaisuutensa vaimon pörssipelillä, harrastuksesta huvikseen. Aloitti joskus 1970 luvun alkupuolella leikkimään niilä osakkeilla ja huomasi niillä tekevänsä rahaa kunnolla. Nykyisin on useita kymmeniä miljoonia. Pääomatulot näytti viimevuonna olleen yli 350 000e vaikka ova jo valtaosan osakkeistaan luopuneet, kun jo yli 80-ikäisiä ovat.
Nuo on rikkaimmat tuntemani, sitten on vähemmän rikkaita mutta sama tyyli, ilman mitään pröystäilyä, jota sensijaan esittää sellaiset jotka velaksi elää.
Et ymmärrä luokan käsitettä. Siihen liittyy todella paljon muutakin kuin raha. Jos työväenluokainen ihminen rikastuu, ei hän ala harrastaa kirjallisuutta ja oopperaa tai ala uida kuin kala vedessä akateemisissa tai kulttuuripiireissä. Hän on se sama Pertsa, joka nyt ostaa leviksien tilalle ehkäpä Hugo Bossin farkut ja korvaa vanhan moottoripyörän kaikkein kalleimmalla. Hänen taustansa, maailmankuvansa ja arvomaailmansa eivät muutu.
Mikä kuvitelma sinulla on että ylemmillä luokilla oltaisiin kiinnostuneita kulttuurista ja alemmilla ei?
Minä, lähtöisin työväenluokasta, olen aina ollut kiinnostunut kulttuurista. Kuvataiteesta, baletista jne.
Akateemisesta suvusta ja perheestä lähtöisin olevaa miestäni ei voisi kulttuuri vähempää kiinnostaa.
Esimerkkejä on lukuisia lähipiirissäni. Jättäkää ne ennakkoluulot pois. Vauvapalstalla on jokin ihme kuvitelma yläluokkaisista ja ylemmästä keskiluokasta. Tutustukaa heihin niin näette että ihan tavallista porukkaa sieltäkin löytyy. Ihan samalla tavalla sielläkin ollaan kiinnostuneita vaikka formuloista ja olen kuullut erään tohtorin katsovan temppareitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.
Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.
Nämä nimenomaan olivat pörssiyhtiöiden toimareita. Monien vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Useat eläkeikää lähestyvät kertoivat olleensa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.
No näytä se tutkimus sitten, nyt kuulostaa sadulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minun tuntemani rikkaat elää ihan normaalia elämää, tehneet omaisuutensa vaimon pörssipelillä, harrastuksesta huvikseen. Aloitti joskus 1970 luvun alkupuolella leikkimään niilä osakkeilla ja huomasi niillä tekevänsä rahaa kunnolla. Nykyisin on useita kymmeniä miljoonia. Pääomatulot näytti viimevuonna olleen yli 350 000e vaikka ova jo valtaosan osakkeistaan luopuneet, kun jo yli 80-ikäisiä ovat.
Nuo on rikkaimmat tuntemani, sitten on vähemmän rikkaita mutta sama tyyli, ilman mitään pröystäilyä, jota sensijaan esittää sellaiset jotka velaksi elää.
Et ymmärrä luokan käsitettä. Siihen liittyy todella paljon muutakin kuin raha. Jos työväenluokainen ihminen rikastuu, ei hän ala harrastaa kirjallisuutta ja oopperaa tai ala uida kuin kala vedessä akateemisissa tai kulttuuripiireissä. Hän on se sama Pertsa, joka nyt ostaa leviksien tilalle ehkäpä Hugo Bossin farkut ja korvaa vanhan moottoripyörän kaikkein kalleimmalla. Hänen taustansa, maailmankuvansa ja arvomaailmansa eivät muutu.
Mikä kuvitelma sinulla on että ylemmillä luokilla oltaisiin kiinnostuneita kulttuurista ja alemmilla ei?
Minä, lähtöisin työväenluokasta, olen aina ollut kiinnostunut kulttuurista. Kuvataiteesta, baletista jne.
Akateemisesta suvusta ja perheestä lähtöisin olevaa miestäni ei voisi kulttuuri vähempää kiinnostaa.
Esimerkkejä on lukuisia lähipiirissäni. Jättäkää ne ennakkoluulot pois. Vauvapalstalla on jokin ihme kuvitelma yläluokkaisista ja ylemmästä keskiluokasta. Tutustukaa heihin niin näette että ihan tavallista porukkaa sieltäkin löytyy. Ihan samalla tavalla sielläkin ollaan kiinnostuneita vaikka formuloista ja olen kuullut erään tohtorin katsovan temppareitakin.
Nythän ei puhuta yksilöistä vaan yhteiskuntaluokista yleisemmin. Aina on poikkeuksia. Jo Pohjantähdessä oli räätäli Halme, joka oli itseoppinut sosialisti ja sivistynyt mies, kasvissyöjä ja naisasiamies. Sinne montunpohjalle kuitenkin meni ihan samanlailla kuin mökinpojatkin, koska talollisten silmissä eroa ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuplasta ulostulo on helppoa - katselet ympärillesi, pohdit ihmisten valintoja - mietit, miksi esim. lasten kaverit ovat, keritä he ovat jne. Luokat ovat korostuneet ja selkiytyneet tällä vuosituhannella, mutta kyky tunnistaa ne on heikentynyt - tämän syytäkin kannattaa pohtia.
Sinä näet vain oman alueesi koulun lapsia, jotka ovat siellä samassa kuplassa kuin sinä.
Lähiöpena näkee vain sen oman alueen ostarin ja kelan, ei sillä ole mitään hajua miten ne Adlercretzit ja Franzenit elävät.
Jätkäsaaressa asuu samassa talossa sekä Supercellin multimiljönääri että lähihoitaja. Kun ajattelen lapsuuttani Joensuussa, niin en huomannut mitään luokkaeroja. Samassa Koulukadun talossa asui monenlaisia ihmisiä. Toiset olivat mukavia, toiset eivät. Tulotasosta se ei ollut kiinni.
Sitten sopii miettiä mitä muuta siellä Jätkäsaaressa tapahtuu kuin se talo. Omistaako lähihoitaja asuntonsa kuten Supercellin tyyppi? Jos omistaa, niin onko perinyt omaisuuden ja on vain valinnut työväenluokkaisen ammatin. Miltä näyttää lähärin ja Supercellin habitus, pukudutaanko saman tyyppisesti, harrastetaanko samoja asioita.
Joo varmasti se siivooja ja Supercellin toimari viettää vapaa-ajat ja lomatkin samassa paikassa Karibialla. Eiku....
Siis jos puhutaan siivoojasta siivoojan taustalla, ei mistään asunnon perineestä siivoojasta joka oikeasti elää perityillä pääomatuloilla, eikä siis edes kuulu työväenluokkaan.
Mutta kuten joku sanoi, pohjalla olevan näkökulmasta nämä nyanssit on näkymättömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkiudu yliopistolle töihin, niin näet pian, mitä merkitsee urakehitykselle se, jos ainakin jompikumpi vanhemmista on professori tai on ollut sellainen tai jos tausta on perheessä, jossa isä on esimerkiksi tehdastyöläinen ja äiti siivooja tai kaupan kassa.
Tämä riippuu alasta. Itse huomasin luonnontieteissä ettei kukaan ollut kiinnostunut toisten taustoista. Sitten taas oikiksessa ja lääkiksessä tietyt sukunimet tunnistettiin heti.
Luonnontiedetausta selittää varmaan paljon. Luonnontieteilijän näkökulmasta jako on karkeasti "me nörtit" ja "sitten ne muut" :).
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierail[quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.
Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.
Nämä nimenomaan olivat pörssiyhtiöiden toimareita. Monien vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Useat eläkeikää lähestyvät kertoivat olleensa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.
No näytä se tutkimus sitten, nyt kuulostaa sadulta.
Minusta tuo on uskottavaa. Luen noita johtajien syntymäpäivähaastatteluja, tuttua tarinaa. Pertti Voutilainen ja Matti Rönkä kertoivat taustoistaan, kuinka molemmat olivat sivukylän poikia Outokummussa ja minkä hypyn he tekivät köyhistä oloista toinen pääjohtajaksi toinen kirjailijaksi ja toimittajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.
Olen samaa mieltä. Valitettavasti on näitä ihmisiä on ketkä haluaa laittaa ihmisiä eri muottiin. Kaikki me ollaan vain ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierail[quote=Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin tutkielmaa yli 50-vuotiaiden toimitusjohtajien taustoista. Lähes kaikki olivat ihan tavallisten perheiden lapsia. Eläkeikää lähestyvien vanhemmat olivat olleet tyypillisesti vähän koulutettuja, maanviljelijöitä tai palkkatöissä duunariammateissa.
Tolmitusjohtajaksi pääsee jokainen perustamalla pöytälaatikkofirman. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista saataisiin oikeaa infoa, kuinka moni heistä on kaupan kassan ja siivoojan lapsia.
Nämä nimenomaan olivat pörssiyhtiöiden toimareita. Monien vanhemmat olivat maanviljelijöitä. Useat eläkeikää lähestyvät kertoivat olleensa sukunsa ensimmäisiä ylioppilaita.
No näytä se tutkimus sitten, nyt kuulostaa sadulta.
Minusta tuo on uskottavaa. Luen noita johtajien syntymäpäivähaastatteluja, tuttua tarinaa. Pertti Voutilainen ja Matti Rönkä kertoivat taustoistaan, kuinka molemmat olivat sivukylän poikia Outokummussa ja minkä hypyn he tekivät köyhistä oloista toinen pääjohtajaksi toinen kirjailijaksi ja toimittajaksi.
Sammon Nalle Wahlroos, Kari Stadigh, Koneen Herlinit, Hartwallin Hartwallit, Rettigit jne eivät todellakaan ole mitään böndejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.
Olen samaa mieltä. Valitettavasti on näitä ihmisiä on ketkä haluaa laittaa ihmisiä eri muottiin. Kaikki me ollaan vain ihmisiä.
Nyt tulee painavaa asiaa. Ihmisyys on toki ihan eri asia kuin yhteiskuntaluokka. Eikun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet rajoittunut ja vähän tyhmän puoleinen ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan helvetin hankala alkaa selittämään kaltaisellesi amatöörille yhteiskuntaluokista, jos peruskäsite itsessään on jo vieras. Suosittelen sosiologian peruskurssia, niin saat termit haltuun ja sen jälkeen ymmärrät mistä kaikista eri asioista yhteiskuntaluokka muodostuu.
Erään nobel fyysikon sanoin: jos et osaa selittää alan tutkijana/asiantuntijana jotain niin että vaikka mummosi sen ymmärtää niin silloin et ymmärrä sitä itsekään.
Olen eri, mutta tartun haasteeseen.
Yhteiskuntaluokka muodostuu paitsi taloudellisesta varallisuudesta, myös esimerkiksi sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta, joihin esim koulutustaso vaikuttaa. Hyvinvointivaltio mahdollisti yhä useammalle ns luokkanousun, eli mm kouluttautumisen kautta vaurastumisen vaikka vanhemmat olisivat olleet pienituloisia duunareita. Hyvinvointivaltion purkaminen ja koulutuksen inflaatio puolestaan on pudottanut vastaavasti ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon korkeasta koulutuksesta huolimatta. Suomessa luokka on siten useamman osatekijän summa.
Ihminen voi olla sairaseläkkeellä, mutta esim perityn varallisuuden ansiosta pärjätä ihan hyvin. Tai hänellä voi olla edelleen koulutuksen ja sosiaalisten suhteiden luomaa pääomaa, minkä ansiosta hän puhuu yhä ylemmän keskiluokan "kieltä".
Huomauttaisin kuitenkin, että taloudellisessa niukkuudessa elävät ovat tietoisempia luokasta kuin keskiluokkaiset. Ihmiset eivät yleensä mainosta oma rahattomuuttaan ollessaan itseään varakkaampien seurassa. Silloin vain on aina kätevästi muuta menoa, kun muut illallistavat ulkona tai humputtelevat kaupungilla.
Lisättäköön vielä, että nykyisin keskiluokkaisetkin ostavat käytettynä ja kierrättävät sekä välttävät liiallista kulutusta ympäristösyistä. On kuitenkin ihan eri asia, venyttääkö penniä ja ostaa käytettyä siksi, että se on oma arvovalinta vai siksi ettei muuhun kerta kaikkiaan ole varaa.
Ympäristötietoinen keskiluokkainen ei ehkä ajattele, että itsen kanssa "samanlaiselta" vaikuttava tuttava on tohtoriksi opiskelustaan huolimatta siivoja, koska muuta työtä ei saanut. Tutun kirpparivaatteet ja roskisdyykkaus eivät olekaan trendikästä ympäristötietoisuutta, vaan seurausta siitä, että tilillä on enää vitonen loppukuuksi. Tuttu ei "pidä" shoppailusta, ei "ehdi" leffoihin tai teatteriin ja urheilee mieluiten pyöräilemällä tai luonnossa liikkumalla. Taidemuseossa hän käy vapaan pääsyn päivinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole yhteiskuntaluokkia, vaikka kuinka niin toivoisitte ja haluaisitte.
Olen samaa mieltä. Valitettavasti on näitä ihmisiä on ketkä haluaa laittaa ihmisiä eri muottiin. Kaikki me ollaan vain ihmisiä.
Luulen, että tätä luokkamouhotusta lietsoo joku mielestään "luokkanousun" tehnyt. Ihmisillä nyt on vaan erilaisia elämänpiirejä. Samalla tavalla voisi mouhottaa siitä, että on päässyt jonkun pikkukylän sisäpiiriin sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nähneet naisia, jotka pukeutuvat kuin Kikka ja toisaalta naisia, jotka pukeutuvat hillitysti ja meikkaavat vain korostaen luonnollisuutta, ei tatuointeja, rakennekynsiä tai irtoripsiä? Siinä näkee selvästi kahden eri yhteiskuntaluokan eron. Toinen on duunari, toinen keskiluokkaa.
Minä olen duunari. Ei tatuointeja, ei rakennekynsiä, ei irtoripsiä. Naimisissa, kaksi lasta, koira, omakotitalo, uusi auto, ulkomaanmatkoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitäisi havaita? En halua kantaa koko maan huolia olkapäilläni. Elän omaa elämääni piittaamatta mistään muusta. Tiedostan että eri yhteiskuntaluokkia on, se on normaalia - ei epänormaalia.
Mitä sitten? Ei kiinnosta muut.
Juurikin näin. Kaikilla ei mene huonosti, vaikka näin annetaan ymmärtää. Ei mennyt 90-luvun lamankaan aikaan kaikilla huonosti.
Suomessa vain harva sai korkeampaa koulutusta aiemmin. Hyvin kuvaavaa on, kuinka suurista suurin ikäluokka eli 1947-syntyneistä 108.000 lapsesta vain. N.15.000 eli alle 15% suoritti ylioppilastutkinnon.
Minun isoisoäitini oli yksi 1700 ylioppilaasta v.1931.
Joo lapset ei tuollaisia hahmota, mitä olet tehnyt lapsuuden jälkeen?
Kun et edelleenkään hahmota, että samassa talossa asuminen ei tee samaa luokkaa, toisen asuessa vielä vuokralla ja toisen omassa. Äkkirikkaat ei muuten kuulu yläluokkaan, tarvitaan se tausta ja ajatusmaailma myös.