Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään järkeä haluta vauvaa 46-vuotiaana, kun...
10.02.2023 |
lapset on jo 9 ja 13.
Onko tässä mitään järkeä? Puhumattakaan siitä että onnistuisiko.
Kommentit (129)
Kyllä joillakin teiniäideillä ottaa koville, että toiset saa lapsia yli 30-vuotiaana. Joillekin kovimmille huutajille kun tuon 30v. on maaginen raja, että sen jälkeen ei enää tehdä lapsia. Sitten vasta hermoja kiristääkin, jos joku saa lapsen yli 40-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva lapselle kun valmistuu ylioppilaaksi niin äiti menee hoitokotiin.
Harvemmin sinne 66v. mennään.
Tai no, geeneistähän sekin kai riippuu.
Todellakin on mahdollista. Tunnen monia joilla puhjenjut alzheimeri alle 60 v
Sitten ei kai auta muuta kuin tehdä lapset ennen 30v., ettei parikymppiset lapset päädy tuohon tilanteeseen.
Ei se kovin reilua ole sille lapselle että vanhemmat ovat liki seitsemänkymppisiä hänen aloitellessaan itsenäistä elämää, mutta mitäpä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kovin reilua ole sille lapselle että vanhemmat ovat liki seitsemänkymppisiä hänen aloitellessaan itsenäistä elämää, mutta mitäpä siitä.
Mikä ettei?
70-vuotiaillahan on hyvää aikaa eläkkeellä tukea itsenäistyviä lapsiaan.
Taitaa olla koville täällä joillekin se, että jotkut on hedelmällisiä vielä yli neljäkymppisinäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kovin reilua ole sille lapselle että vanhemmat ovat liki seitsemänkymppisiä hänen aloitellessaan itsenäistä elämää, mutta mitäpä siitä.
Mikä ettei?
70-vuotiaillahan on hyvää aikaa eläkkeellä tukea itsenäistyviä lapsiaan.
Joopajoo. Tosielämässä seitsemänkymppiset kääntyvät pikkuhiljaa sille saamapuolelle, eikä parikymppisenä kaipaa vanhojen vanhempien asioita hoidettavaksi.
Jos pystytte pitämään lapsesta huolen niin antakaa tulla vain. Tosin taitaa olla aika pieni mahdollisuus että raskaus alkaisi ihan luonnollisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun vanhemmat oli 42 ja 44 kun synnyin. Oli rankkaa teini-iässä, häpesin vanhempien ikää ja ehkä eniten se etteivät olleet mitään nuorekkaita ikäisikseen. Etenkin äidin kanssa oli hankalaa kun sen vaihdevuodet alkoi oman esiteini-iän kanssa suunnilleen samaan aikaan. Siitä toivuttiin ja rakkaita ovat vanhempani toki, mutta kun kolmikymppisenä sain omat lapseni niin täytyy sanoa että kateellisena seurasin miten paljon joidenkin kaverien 15 v nuoremmat vanhemmat jaksoi auttaa lapsenlasten hoitamisessa. Omani olivat yli 70-vuotiaina jo liian fyysisesti raihnaisia että olisivat jaksaneet esim. yökylää koskaan. Yksilöllisiä nuo vanhenemiset toki, mutta tässä yksi lapsen näkökulma.
Mielenkiintoinen keskustelu. Isäni on 71v. ja nuorin siskoni on 26v. Ei kyllä ole iskä vielä palvelutaloon muuttamassa. Vastahan pappa muutti sinne 95-vuotiaana joitain vuosia sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiva lapselle kun valmistuu ylioppilaaksi niin äiti menee hoitokotiin.
Kyllä sinne hoitokotiin nuorempanakin voi päätyä.
T. Aivoinfarkti 35 v.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla koville täällä joillekin se, että jotkut on hedelmällisiä vielä yli neljäkymppisinäkin.
Eihän siinä hedelmällisyydestä mitään ongelmaa ole, vaan siinä, että millainen hedelmä sieltä tulee ulos, osittain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äiti oli 43, kun synnyin. Lapsen näkökulmasta en suosittele.
Lapsuutta varjosti vanhemman sairaus ja häpeä vanhasta vanhemmasta. Jäin nuorena orvoksi. Nykyään lapsillani ei ole isovanhempia.
Kyllä se on ihan tarkotuksenmukaista, että hedelmällisyys laskee iän myötä. On kiistaton fakta, että sairaudet lisääntyy iän myötä. Tietysti aina on niitä yksilöitä, jotka pysyvät terveinä.
Orvoksi voi päätyä myös nuorena. Itse jäin 4v, vaikka vanhemmat oli kolmekymppisiä kun synnyin. Sen sijaan kaverillani, nyt 32v., on hänet 45v. saaneet vanhemmat vielä elossa ja hyvässä kunnossa molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Antaa mennä jos siltä tuntuu. Tietoa saa neuvolasta ja muualta terveydenhuollosta, jos joku asia mietityttää.
Olen nyt 44v. ja odotan neljättä lastamme. Siskoni sai viime vuonna kuopuksensa ollessaan 47v. Nuorin sisaruksemme syntyi kun äiti oli 46v.
Mummon nuorin biologinen lapsi syntyi mummon ollessa 50v. ja vielä muutama sen jälkeen adoptoivat muutaman kuukauden ikäisen lapsen.
Hyvin on kaikki lapset jaksettu hoitaa.
Teillä voi olla pitkään hedelmällinen suku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kovin reilua ole sille lapselle että vanhemmat ovat liki seitsemänkymppisiä hänen aloitellessaan itsenäistä elämää, mutta mitäpä siitä.
Mikä ettei?
70-vuotiaillahan on hyvää aikaa eläkkeellä tukea itsenäistyviä lapsiaan.
Joopajoo. Tosielämässä seitsemänkymppiset kääntyvät pikkuhiljaa sille saamapuolelle, eikä parikymppisenä kaipaa vanhojen vanhempien asioita hoidettavaksi.
No mun ikäpolvi (46 vuotiaana) on kuule vielä työelämässä 68 vuotiaana, joten tuskin siitä suoraan siirtyy autettavaksi muutamassa vuodessa....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kovin reilua ole sille lapselle että vanhemmat ovat liki seitsemänkymppisiä hänen aloitellessaan itsenäistä elämää, mutta mitäpä siitä.
Mikä ettei?
70-vuotiaillahan on hyvää aikaa eläkkeellä tukea itsenäistyviä lapsiaan.
Joopajoo. Tosielämässä seitsemänkymppiset kääntyvät pikkuhiljaa sille saamapuolelle, eikä parikymppisenä kaipaa vanhojen vanhempien asioita hoidettavaksi.
No mun ikäpolvi (46 vuotiaana) on kuule vielä työelämässä 68 vuotiaana, joten tuskin siitä suoraan siirtyy autettavaksi muutamassa vuodessa....
Mä (43) en aio olla. Sitä varten on tietysti tehdävä järjestelyjä.
Nykyisessä työssä törmään ajokorttiaan uusiviin seitsemänkymppisiin, isolla osalla heistä on varsin hyvä syy miksi ajo-oikeutta syynätään tarkemmin, ja se on kuitenkin ihan perusasia. Parikymppisellä on muutakin mietittävää.
Pelkkä ikäriski downin oireyhtymälle on 1:18 ja yli 90% raskauksista päättyy keskenmenoon. Myös synnytys- ja raskauskomplikaatioiden riskit on suuria. Jos otat tietoiset riskit, voit vielä kokeilla, mutta esimerkiksi kromosomipoikkeavuudet on tuossa iässä jo todella yleisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se kovin reilua ole sille lapselle että vanhemmat ovat liki seitsemänkymppisiä hänen aloitellessaan itsenäistä elämää, mutta mitäpä siitä.
Mikä ettei?
70-vuotiaillahan on hyvää aikaa eläkkeellä tukea itsenäistyviä lapsiaan.
Joopajoo. Tosielämässä seitsemänkymppiset kääntyvät pikkuhiljaa sille saamapuolelle, eikä parikymppisenä kaipaa vanhojen vanhempien asioita hoidettavaksi.
No mun ikäpolvi (46 vuotiaana) on kuule vielä työelämässä 68 vuotiaana, joten tuskin siitä suoraan siirtyy autettavaksi muutamassa vuodessa....
Mä (43) en aio olla. Sitä varten on tietysti tehdävä järjestelyjä.
Nykyisessä työssä törmään ajokorttiaan uusiviin seitsemänkymppisiin, isolla osalla heistä on varsin hyvä syy miksi ajo-oikeutta syynätään tarkemmin, ja se on kuitenkin ihan perusasia. Parikymppisellä on muutakin mietittävää.
Missä työssä?
Ajokortti uusitaan nykyään netissä ennen kuin täytetään 70v., kun kyseessä normaali B-kortti. Tehdään uusimispyyntö ja uusi kortti saapuu postitse.
Tytär sai vauvan (ensimmäisen ja ilmeisesti ainoan) 40- vuotiaana. Ei meinaa millään jaksaa yöheräämisiä. Sanoi, että ymmärtää nyt, miksi lapset pitäisi hankkia nuorena.