Onko lupa luovuttaa ja ns. hylätä lapsi tässä tilanteessa?

Vierailija kirjoitti:

Olemme tehneet äidistä niin monta lastensuojeluilmoitusta että se kortti on käytetty. Mitään vikaa ei kuulemma ole, mutta uskomme että johtuu äidin erittäin manipuloivasta luonteesta. Tyhmä hän ei ole.

Ap

Siis mistä syystä olette tehneet lasuja? Jos olisitte edes 2 tehneet eiköhän viranomaiset olisi jo ohjanneet sopivampien toimenpiteiden pariin.

Paska provo.

Jospa isä pitäisi huolta tapaamisoikeuksistaan toistaiseksi. ajan kuluessa voi tilanne muuttua. Isä ei saa lastaan hylätä.

Tottakai ex on katkera, jos eron jälkeen miehellä pian uusi vaimo ja lapsiakin.

Kostoa voi olla ilmassa.

Väisty sinä nyt vähän ja pidä huolta omista lapsistasi ja tue miestäsi ekan lapsensa yhteydenpitoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hemmetin vaikea tilanne.

Itse seurasin luullakseni samantyylistä taistelua vierestä, ja jo pelkkä sivustaseuraaminen väänsi mahaa.

Eräs (entinen) kaverini heitti itse miehensä pihalle, kun lapsensa olivat ihan pieniä, oltuaan ensin pitkään tätä miestään kohtaan itse todella törkeä ja hankala, ja uhriutui sen jälkeen täydellisesti. Miehensä oli (ja on) sellainen ihan tavallinen suomalainen jäyhä mies, ei kovin hyvä puhumaan, ja kaverini taas on erittäin, erittäin taitava verbaalisesti ja osaa kyllä selittää mustankin vitivalkoiseksi, jos haluaa.

Mies löysi kuitenkin rehtinä ja mukavana hetimiten uuden "lapsellisen" naisen (jonka kanssa on edelleen.)

Alkuun kaverini ei antanut lapsia isälle, koska "lapset olivat niin pieniä" mutta isäkään ei ollut tervetullut heille. Oikea syy oli, että kaveria kismitti että ex oli löytänyt nopeasti uuden, kauniin naisystävän.

Sen jälkeen kun isä haki oikeuksiaan lastenvalvojan tms tahon kautta, kaveri "muka" antoi isän tavata lapsiaan, mutta oli sokea vaatimuksilleen. Isän luona ollessaan lasten ja tämän toisen kodin rytmi ja tavat olisi pitänyt muuttaa aivan identtiseksi kaverin rytmin kanssa, ja esim. karkkia ei olisi saanut tarjota lainkaan edes näinä viikonloppuina kun lapset isällään olivat, välipalatkin isän luona oli huonoja, kun kerrankin oli "vaan jogurttia ja leipää" eikä pilkottuja omenanpalasia jne. Äiti alkoi kiristää, ettei enää lapset saa enää isän luokse tulla, kun oireilevat paikanvaihdoksesta (kummasti kaikki lasten normaalit kiukuttelut oli aina isän luona olosta johtuvaa, ihan sama kiukuttelivatko vaihtopäivänä vai oltuaan jo monta päivää taas kaverin luona, eikä kaverilla yhtään soita kelloja vieläkään, että tapaamisten ollessa tauolla, lapset kiukuttelevat ihan yhtä paljon, nyt vaan syyt ja selitykset olivat sitten muita... )

Vuosia kestänyt hirveä sättiminen, haukkuminen, mustamaalaaminen isää ja tämän uutta vaimoa kohtaan. Lastenvalvojille ja -suojeluun ja tuomarille äiti sai käännettyä kaiken isän viaksi.

Minä yritin varovasti puhua kaverille järkeä ja tuoda isänkin näkökulman asioihin, mutta kaveri on niin jääräpäinen, sokea, ja erittäin taitava kääntämään kaikki asiat sekä mielessään että puhuessaan niin, että vaikuttaa itse uhrilta joka ei ole tehnyt mitään väärää ikinä, ja lasten isä on pahis, ja tietenkin "narsisti". Minuunkin kaveri katkaisi välit, tuon kuulemma negatiivista energiaa enkä ole oikea ystävä, kun en ole tässä kyseenalaistamatta hänen puolellaan. (en voinut olla, kun osan omin silmin näin ja kuulin mitä tapahtui ja miten kaveri väänsi nämä asiat)

Lapset eivät ole nähneet isäänsä enää pitkään aikaan. Isä haki apua ensin lastenvalvojan ja lasun kautta ja lopulta oikeusavustajan kanssa, mutta äiti ja tämän lakiavustaja saivat silti läpi kaiken mitä äiti tahtoi. Eli ei isää ollenkaan lasten elämään. Ts. tapaamisista tuli aina niin hankalaa ja isä ja isän perhe saivat niin hirveän paskamyrskyn joka vierailun jälkeen päällensä, että en ihmettele yhtään, että isä lopulta luovutti.

Harmittaa vaan, että kaveri puhuu lapsilleen tarinaa, että "isä hylkäsi teidät" vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Isänsä taisteli heistä kaikin keinoin.

Oikeus ei todellakaan aina tapahdu.

Tsemppiä, ap. En osaa auttaa, mutta ajattelin kertoa tämän tarinan, sanoakseni että ymmärrän.

Minusta tämä keissi ei vaikuta "samantyyliseltä taistelulta". Ap ei ole kertonut, että eksä olisi ollut avioliitossa törkeä ja hankala. Vasta eron jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä ei kannata kysyä mitään. Saa pa....niskaan.

Ihminen on julma ihmiselle.

Kaikista pahin!!!!!!!

No, näillä tiedoilla asia kyllä antaa ap:n miehen toiminnasta kelvottoman kuvan. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, mies olisi voinut odottaa ainakin vuoden, pari, ennen kuin ryhtyy uutta onneaan rakentamaan eksän silmien edessä. Tuon ajan hän olisi voinut auttaa eksäänsä ja tutustua lapseensa, vaikka ero olisi tullutkin. Mikä tässä on pas kan heittoa?

Jos hän näin olisi tehnyt, hänellä olisi suhde lapseensa. En tiedä, tykkäisikö ap siitä.

Minun täytyy sanoa, että jos mieheni olisi jättänyt minut yksin esikoisen kanssa, olisi tuntunut hirmu raskaalta lähettää oma lapsi sen mieheni vieneen naisen hoiviin viikonlopuksi tms. Kyllä se vaatii paljon joustoa, noin varhaisessa vaiheessa.

Mies voi järjestää tapaamiset muuallakin; tärkeää kuitenkin on yhteys lapseen. 

Itselläni on myös ystävä kuka ei isän anna tavata lapsia..on niin katkera, että mies halusi eron. On käyty oikeudet yms, mutta keksii milloin mitäkin syytä ettei lapset pääse isälleen ja jos pääsee pommittaa puhelimella isää ja lapsia. Manipuloi myös lapsia isää vastaan. On toki tehty ilmoituksia ja yritetty vaikka sun mitä, mutta henkisesti ihan jumalattoman raskasta..varsinkin niille lapsille ketkä elää tuon kaiken keskellä.

Vierailija kirjoitti:

Jospa isä pitäisi huolta tapaamisoikeuksistaan toistaiseksi. ajan kuluessa voi tilanne muuttua. Isä ei saa lastaan hylätä.

Tottakai ex on katkera, jos eron jälkeen miehellä pian uusi vaimo ja lapsiakin.

Kostoa voi olla ilmassa.

Väisty sinä nyt vähän ja pidä huolta omista lapsistasi ja tue miestäsi ekan lapsensa yhteydenpitoihin.

Niin, tukeminen voisi tarkoittaa esim. sitä, että teette kaikkenne että eksän ehdottamat tapaamisajat sopisivat teille. Antakaa hänen määrätä nyt mahdollisimman paljon, koska eettiseltä ja tunnenäkökannalta te olette tehneet väärin kiirehtimällä suhdettanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai on ap ja mies yrittäneet alusta asti olla "ystävällisiä". En tajua mitä ystävällistä on siinä, että menette rikkomaan perheen pikkuvauvavaiheessa, kun äiti on haavoittuvaisimmillaan.

Ap vissiin tarkoittaa, että kun hymyilee ja juttelee mukavia samalla, kun vetää pikkuvauvan äidin raskaimman kautta kölin ali, niin se on ystävällistä. Ihan sama, mitä ne teot on, kunhan vain muistaa hymyillä ja puhua kohteliaita pinnallisuuksia samalla...

Niin, ja sitten hylätty saa määreen "hankala"! Eksän kannalta ap on ollut tosi "hankala"...

Monet lastensuojeluilmoitukset kuulostavat myös tosi "ystävälliseltä".

Kiusantekoa ne ovat eivätkä mitään ystävällisyyttä.

Vierailija kirjoitti:

Äijä jättää pienen vauvansa ja tämän äidin pärjäämään yksin, kun itse huoripukkeilee ympäri kyliä. Ja löytyy vielä nainen, jolle tilanne on ok. En antaisi minäkään ikinä anteeksi.

Noin ulkopuolisena ei kyllä tiedetä tarpeeksi, että voisi tuolla tavalla syyttää. Naisetkin voi olla syypäitä tuohon eikä miehenkään tarvitse kaikkea sietää. Minulla on esimerkki ihan lähipiirissä. Siskoni on narsistipiirteinen ja yritti nalkittaa jo eroa suunnitettelevan miehensä jättämällä salaa pillerit pois. Tuli raskaaksi, piti lapsen ja mies lähti silti. Teki miehen ja tämän uuden vaimon elämästä täyttä helvettiä vuosia kunnes löysi itselleen uuden miehen uhriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä ei kannata kysyä mitään. Saa pa....niskaan.

Ihminen on julma ihmiselle.

Kaikista pahin!!!!!!!

No, näillä tiedoilla asia kyllä antaa ap:n miehen toiminnasta kelvottoman kuvan. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, mies olisi voinut odottaa ainakin vuoden, pari, ennen kuin ryhtyy uutta onneaan rakentamaan eksän silmien edessä. Tuon ajan hän olisi voinut auttaa eksäänsä ja tutustua lapseensa, vaikka ero olisi tullutkin. Mikä tässä on pas kan heittoa?

Jos hän näin olisi tehnyt, hänellä olisi suhde lapseensa. En tiedä, tykkäisikö ap siitä.

Minun täytyy sanoa, että jos mieheni olisi jättänyt minut yksin esikoisen kanssa, olisi tuntunut hirmu raskaalta lähettää oma lapsi sen mieheni vieneen naisen hoiviin viikonlopuksi tms. Kyllä se vaatii paljon joustoa, noin varhaisessa vaiheessa.

Mies voi järjestää tapaamiset muuallakin; tärkeää kuitenkin on yhteys lapseen. 

Ai käydä lapsen kanssa hoplopissa ja jäätelöllä, ja sitten äidin kotiin? Vai hotellissa yön yli? Miten käytännössä ajattelit tämän? Kyllähän siinä kiinteät suhteet lapseen syntyykin tuollaisilla tapaamisilla! Sarkasmivaroitus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä ei kannata kysyä mitään. Saa pa....niskaan.

Ihminen on julma ihmiselle.

Kaikista pahin!!!!!!!

No, näillä tiedoilla asia kyllä antaa ap:n miehen toiminnasta kelvottoman kuvan. Kuten täällä on moneen kertaan todettu, mies olisi voinut odottaa ainakin vuoden, pari, ennen kuin ryhtyy uutta onneaan rakentamaan eksän silmien edessä. Tuon ajan hän olisi voinut auttaa eksäänsä ja tutustua lapseensa, vaikka ero olisi tullutkin. Mikä tässä on pas kan heittoa?

Jos hän näin olisi tehnyt, hänellä olisi suhde lapseensa. En tiedä, tykkäisikö ap siitä.

Minun täytyy sanoa, että jos mieheni olisi jättänyt minut yksin esikoisen kanssa, olisi tuntunut hirmu raskaalta lähettää oma lapsi sen mieheni vieneen naisen hoiviin viikonlopuksi tms. Kyllä se vaatii paljon joustoa, noin varhaisessa vaiheessa.

Tuollaisen tilanteen läpieläneenä voin kertoa että tuon kestäminen kunnialla oli isoimpia asioita mitä olen henkisesti käsitellyt.

Alusta asti päätin että lapseen on mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia.

Paljon sain niellä ja pitää fokuksen tavoitteessa. Jossain vaiheessa lapsi "ihastui" tuohon uuteen naiseen, niin kuin lapset tekee, ja otti se sydämestä kuunnella lapsen kehuja tuosta naisesta ja itse myötäillä. Hoin vaan itselleni että mitä useampi aikuinen lasta rakastaa, sen parempi. Olipahan sekin aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme tehneet äidistä niin monta lastensuojeluilmoitusta että se kortti on käytetty. Mitään vikaa ei kuulemma ole, mutta uskomme että johtuu äidin erittäin manipuloivasta luonteesta. Tyhmä hän ei ole.

Ap

A.p. On trolli. Valehtelee,keksinyt koko jutun taas. Nyky sosiali virasto ei huostaan ota lasta,lapsia. Jos koti tarkistetaan kuten väitää ja valehtelee.Perhesen nyky yhteisunta soiali virasto. Järjestää kaiken tuen.Kuin avuksi kodin hoitajan tuki henkilön ongelma vanhemalle. Jopa siloin kun nuori perhelinen on menetänyt puolison. Ihan turha väitää muta.Rakentavassa mielessä soialivirasto lähestyy perhe.Ei hajottamalla.Joten hiton huono valhelinen aloitus taas. Sama henkilö vässä joka päivä valheellisia Pitkiä Aloituksia.Kirjotus tyylistä hänet tunistaa.

Sinutkin tunnistaa jatkossa kirjoitustyylistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olemme tehneet äidistä niin monta lastensuojeluilmoitusta että se kortti on käytetty. Mitään vikaa ei kuulemma ole, mutta uskomme että johtuu äidin erittäin manipuloivasta luonteesta. Tyhmä hän ei ole.

Ap

Olet sairas 🤮

Millä perusteella lastensuojeluilmoitukset on tehty? Onko miehesi ollut yhtä aktiivinen asiassa kuin ap?

Vierailija kirjoitti:

En tajua, mitä se isän uusi vaimo ottaa jonkin roolin koko asiassa. Isän ja äidin pitäisi sopia lastaan koskevat asiat, eikä sotkea siihen päsmäröimään ulkopuolisia.

Enkä hyväksy sitä että uusi lapsikin on hankittu, vaikkei edellistäkään ole hoidettu kuntoon.

Miten lapsi "hoidetaan kuntoon"?

Vierailija kirjoitti:

Todella outoa, jos on valmis hylkäämään oman lapsensa, koska lapsen äiti on jotenkin "sekopää". Eikö juuri sellaisessa tilanteessa pitäisi varmistaa, että lapsi saa myös terveen kasvattajan elämäänsä, eikä jättää omaa lasta sekopäään armoille?!

Näin tuttu mies teki, kun uusi kumppani tuli vahingossa raskaaksi. Hän jäi naisen luo, koska naisen epävakaisuus paljastui, eikä mies halunnut jättää vauvaa naisen kanssa kahdestaan. Uhrasi elämänsä tämän naisen kanssa elämiseen, tuli sitten uusiakin lapsia. Mutta miehen oma vika, olisi huolehtinut ehkäisystä kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajua, mitä se isän uusi vaimo ottaa jonkin roolin koko asiassa. Isän ja äidin pitäisi sopia lastaan koskevat asiat, eikä sotkea siihen päsmäröimään ulkopuolisia.

Enkä hyväksy sitä että uusi lapsikin on hankittu, vaikkei edellistäkään ole hoidettu kuntoon.

Miten lapsi "hoidetaan kuntoon"?

Siihen asti että lapsi nukkuu ehjiä öitä, ei ole koliikkia, äitinsä on saanut toipua synnytyksestä, äidin työkuviot on selvät, hoitopaikka ja tukiverkko hoidettu jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äijä jättää pienen vauvansa ja tämän äidin pärjäämään yksin, kun itse huoripukkeilee ympäri kyliä. Ja löytyy vielä nainen, jolle tilanne on ok. En antaisi minäkään ikinä anteeksi.

Naisen komentti, miehen vika aina.

-Nainen oli varmaan täydellinen prrinsessa ja mies tarinan susi, tämä on naisille aina niin helppoa, miesvihaa, jota ette itse edes tiedosta, mutta sitä tämä on.

Samaa mieltä että selvää miesvihaa, koska mies automaattisesti syyllinen.

T:Mies.

Täällä on todettu, että mies on toiminut erossaan liian nopeasti tuossa tilanteessa. Hän ei ehkä tajunnut, millainen henkinen ja tunnemullistus vauvan saaminen on naiselle, ja siksi asteli ulos kuviosta tuolla mahdollisimman julmalla tavalla.

Hän olisi voinut pitää suhteen salassa eksältään ja asua yksin ekat kaksi vuotta. Veikkaan että asiat olisivat nyt toisin, jos hän olisi näin tehnyt.

Mihin AP katosi? Ei ilmeisesti ollut vastaanotto sitä mitä tuli hakemaan..

Minä annoin aikoinaan periksi lapseni äidille. En jaksanut sitä mustamaalausta ja asioiden hankaloittamista. Nykyään lapsi on täysi-ikäinen ja kun otin yhteyttä ensimmäiset sanat olivat ettei ikinä anna anteeksi sitä mitä tein äidille. Kysyin että mitä olin tehnyt niin ei osannut kertoa. Kerroin vain että rakkaudesta hänetkin on aikoinaan tähän maailmaan tehty ja lopetin itse yhteydenpidon. Ajattelin vain että ei minun tarvitse uudestaan käydä läpi sitä tuskaa jonka aikoinaan kävin. Mutta näitä tarinoita on varmasti Suomi pullollaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä annoin aikoinaan periksi lapseni äidille. En jaksanut sitä mustamaalausta ja asioiden hankaloittamista. Nykyään lapsi on täysi-ikäinen ja kun otin yhteyttä ensimmäiset sanat olivat ettei ikinä anna anteeksi sitä mitä tein äidille. Kysyin että mitä olin tehnyt niin ei osannut kertoa. Kerroin vain että rakkaudesta hänetkin on aikoinaan tähän maailmaan tehty ja lopetin itse yhteydenpidon. Ajattelin vain että ei minun tarvitse uudestaan käydä läpi sitä tuskaa jonka aikoinaan kävin. Mutta näitä tarinoita on varmasti Suomi pullollaan.

Minäminäminäminä, viaton uhriparka, syytön kaikkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä annoin aikoinaan periksi lapseni äidille. En jaksanut sitä mustamaalausta ja asioiden hankaloittamista. Nykyään lapsi on täysi-ikäinen ja kun otin yhteyttä ensimmäiset sanat olivat ettei ikinä anna anteeksi sitä mitä tein äidille. Kysyin että mitä olin tehnyt niin ei osannut kertoa. Kerroin vain että rakkaudesta hänetkin on aikoinaan tähän maailmaan tehty ja lopetin itse yhteydenpidon. Ajattelin vain että ei minun tarvitse uudestaan käydä läpi sitä tuskaa jonka aikoinaan kävin. Mutta näitä tarinoita on varmasti Suomi pullollaan.

Minäminäminäminä, viaton uhriparka, syytön kaikkeen.

Siis minäkö syytön kaikkeen? En ole niin sanonut. Enkä korostanut itseäni tai mitä on tapahtunut vaan kerroin hyvin lyhyesti ilman omia mielipiteitä mitä on tapahtunut.