Onko lupa luovuttaa ja ns. hylätä lapsi tässä tilanteessa?
Mieheni kanssa tavattiin aika pian kun miehelle ja exälleen tuli ero. Heillä vauva oli vielä ihan pieni. Menimme naimisiin ja perustimme perheen. Olemme alusta asti koittaneet ottaa lasta meille, sopia asioista äidin kanssa, olla ystävällisiä jne.
Tämä ei kuitenkaan ole auttanut, vaan äiti on niin vihainen ja katkera kaikesta että on tehnyt elämästämme suoranaista hel..ttiä. Hänelle ei sovi ehdottamamme tapaamispäivät, mutta ei hänenkään aina meille. Hän haukkuu ja on suoraan sanoen törkeä. Minä pelkään tuota ihmistä. Mies on yrittänyt nyt kolme vuotta saada asioita eteenpäin tuloksetta. Oman perheemme hyvinvoinnin takia olemme puhuneet että jos luovuttaisimme. Emme ala taistelemaan koska se ei auta mitään. Äiti vain on mikä on. Kysyn siis, onko tässä vaiheessa lupa luovuttaa? Lapsi voi kuitenkin ottaa isompana yhteyttä kun ei tarvitse enää asioida äitinsä kanssa.
Kommentit (351)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ei ole tapaamissopimusta?
Kenellä "teillä"? Ei uudella vaimolla ole koskaan miehensä lapsiin mitään tapaamisoikeutta.
Ei laillisesti, mutta ovat jo perustaneet perheen eli ovat yksikkö, ja heidän oma lapsi varmasti haluaisi tutustua sisareensa.
Olkoon vaikka nelikkö, mutta aplla ole mitään oikeutta hääriä mitään sopimuksia.
Vierailija kirjoitti:
Olemme tehneet äidistä niin monta lastensuojeluilmoitusta että se kortti on käytetty. Mitään vikaa ei kuulemma ole, mutta uskomme että johtuu äidin erittäin manipuloivasta luonteesta. Tyhmä hän ei ole.
Ap
A.p. On trolli. Valehtelee,keksinyt koko jutun taas. Nyky sosiali virasto ei huostaan ota lasta,lapsia. Jos koti tarkistetaan kuten väitää ja valehtelee.Perhesen nyky yhteisunta soiali virasto. Järjestää kaiken tuen.Kuin avuksi kodin hoitajan tuki henkilön ongelma vanhemalle. Jopa siloin kun nuori perhelinen on menetänyt puolison. Ihan turha väitää muta.Rakentavassa mielessä soialivirasto lähestyy perhe.Ei hajottamalla.Joten hiton huono valhelinen aloitus taas. Sama henkilö vässä joka päivä valheellisia Pitkiä Aloituksia.Kirjotus tyylistä hänet tunistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ei ole tapaamissopimusta?
Kenellä "teillä"? Ei uudella vaimolla ole koskaan miehensä lapsiin mitään tapaamisoikeutta.
Ei laillisesti, mutta ovat jo perustaneet perheen eli ovat yksikkö, ja heidän oma lapsi varmasti haluaisi tutustua sisareensa.
Olkoon vaikka nelikkö, mutta aplla ole mitään oikeutta hääriä mitään sopimuksia.
Jos miehensä on onneton uivelo, niin hyvä jos joku patistaa häntä olemaan isä.
Siis lapsen äiti ehdottaa aikoja tapaamiselle ja yksikään eivät sovi isälle.
Ap kusetetaan pitkän kaavan kautta ja hän on seuraava kun mies pettää.
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä epäilen että olette tapailleet jo salaa ennen varsinaista eroa?! Mutta joo. Ei kuulosta hyvältä isä joka jättää perheensä kun on vauva talossa. Jos äiti ei ole väkivaltaan taipuvainen juoppo tms. Niin yleensä pitäisi jaksaa yrittää olla yhdessä edes tuo vauva-aika. Ihan kaikkien parasta ajatellen. Eikä juosta naisten perässä ja aloittaa heti uutta suhdetta!
Jos äiti olisi väkivaltainen juoppo (mitä en usko, koska on tehty paljon lasuja, mutta mitään perustavanlaatuista ei ole löydetty äitiä vastaan), niin kyllähän isän olisi pitänyt hakeutua turvakotiin vauvan kanssa! Oikeasti, kuka edes harkitsee pienen lapsen hylkäämistä turvattomiin oloihin? Provolta haisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ei ole tapaamissopimusta?
Kenellä "teillä"? Ei uudella vaimolla ole koskaan miehensä lapsiin mitään tapaamisoikeutta.
Ei laillisesti, mutta ovat jo perustaneet perheen eli ovat yksikkö, ja heidän oma lapsi varmasti haluaisi tutustua sisareensa.
Olkoon vaikka nelikkö, mutta aplla ole mitään oikeutta hääriä mitään sopimuksia.
Jos miehensä on onneton uivelo, niin hyvä jos joku patistaa häntä olemaan isä.
Eihän ap miestään patista vaan tekee eksän elämästä helvettiä.
Täältä ei kannata kysyä mitään. Saa pa....niskaan.
Ihminen on julma ihmiselle.
Kaikista pahin!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä jättää pienen vauvansa ja tämän äidin pärjäämään yksin, kun itse huoripukkeilee ympäri kyliä. Ja löytyy vielä nainen, jolle tilanne on ok. En antaisi minäkään ikinä anteeksi.
Naisen komentti, miehen vika aina.
-Nainen oli varmaan täydellinen prrinsessa ja mies tarinan susi, tämä on naisille aina niin helppoa, miesvihaa, jota ette itse edes tiedosta, mutta sitä tämä on.
A.p. On trolli!
Todella outoa, jos on valmis hylkäämään oman lapsensa, koska lapsen äiti on jotenkin "sekopää". Eikö juuri sellaisessa tilanteessa pitäisi varmistaa, että lapsi saa myös terveen kasvattajan elämäänsä, eikä jättää omaa lasta sekopäään armoille?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ei ole tapaamissopimusta?
Kenellä "teillä"? Ei uudella vaimolla ole koskaan miehensä lapsiin mitään tapaamisoikeutta.
Ei laillisesti, mutta ovat jo perustaneet perheen eli ovat yksikkö, ja heidän oma lapsi varmasti haluaisi tutustua sisareensa.
Olkoon vaikka nelikkö, mutta aplla ole mitään oikeutta hääriä mitään sopimuksia.
Jos miehensä on onneton uivelo, niin hyvä jos joku patistaa häntä olemaan isä.
Eihän ap miestään patista vaan tekee eksän elämästä helvettiä.
Jokainen lapsi tarvitsee isän ja äidin. Lapsen etu.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, mitä se isän uusi vaimo ottaa jonkin roolin koko asiassa. Isän ja äidin pitäisi sopia lastaan koskevat asiat, eikä sotkea siihen päsmäröimään ulkopuolisia.
Enkä hyväksy sitä että uusi lapsikin on hankittu, vaikkei edellistäkään ole hoidettu kuntoon.
Joo, vaikka tuo nainen käyttäytyy kuvauksen perusteella epäkypsästi ja huonosti niin en suoraan sanottuna yhtään ihmettele, että pää sekoaa tuommoisessa tilanteessa. Isä lähtee vauva-aikana, ottaa lennosta uuden ja sitten se uusi vielä tunkee nokkansa tapaamisasioihin. Juu ei, ap:n ois paras vetäytyä ja antaa miehen sopia lapsensa äidin kanssa tapaamiset keskenään. Äiti varmaan toki tarvis jonkin sortin terapiaa. Hyvin vaikea kyllä ymmärtää naista joka viitsii tuommoiseen soppaan itsensä tunkea, eronnut pikkuvauvan isä ja siihen saman tien uutta perhettä perustamaan, mitä hemmettiä? Selvähän se että ongelmia on tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä ei ole tapaamissopimusta?
Kenellä "teillä"? Ei uudella vaimolla ole koskaan miehensä lapsiin mitään tapaamisoikeutta.
Ei laillisesti, mutta ovat jo perustaneet perheen eli ovat yksikkö, ja heidän oma lapsi varmasti haluaisi tutustua sisareensa.
Olkoon vaikka nelikkö, mutta aplla ole mitään oikeutta hääriä mitään sopimuksia.
Jos miehensä on onneton uivelo, niin hyvä jos joku patistaa häntä olemaan isä.
Eihän ap miestään patista vaan tekee eksän elämästä helvettiä.
Jokainen lapsi tarvitsee isän ja äidin. Lapsen etu.
Mutta ei isän uutta naista vainoamaan äitiä. Koska sitähän nuo lasut ja muu häirintä on.
Vierailija kirjoitti:
Todella outoa, jos on valmis hylkäämään oman lapsensa, koska lapsen äiti on jotenkin "sekopää". Eikö juuri sellaisessa tilanteessa pitäisi varmistaa, että lapsi saa myös terveen kasvattajan elämäänsä, eikä jättää omaa lasta sekopäään armoille?!
No tää tuntuu olevan miehinen tapa toimia. Tiedän tyypin joka lähti väkivaltaisesta suhteesta ja jätti pienen lapsen sen epävakaan ja sekä henkiseen että fyysiseen väkivaltaan taipuvaisen äidin armoille, oikeasti käsittämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä jättää pienen vauvansa ja tämän äidin pärjäämään yksin, kun itse huoripukkeilee ympäri kyliä. Ja löytyy vielä nainen, jolle tilanne on ok. En antaisi minäkään ikinä anteeksi.
On kyllä sopiva pari, H u ora ap ja H u o r i pu k k i ukkonsa. Ap löytää edestään tuon víelä, kun gullikka vie miestä uuden reiän luo.
On kyllä lievästi sanottuna kovaa tekstiä. Ap kirjoittaa: "Mieheni kanssa tavattiin aika pian kun miehelle ja exälleen tuli ero. Heillä vauva oli vielä ihan pieni."
Ei mitään pettämisestä, eikä edes siitä, kuka jätti kenet. Itse en tiennyt, että eronneen miehen kanssa suhteen aloittaminen tekee maksulliseksi naiseksi. Onko olemassa joku eroa seuraava yleinen karenssiaika, jonka puitteissa ei saa koskea?
Sittemmin ap ja miehensä ovat perustaneet perheen, ja ilmeisesti ovat ihan sopuisasti ja normaalisti yhdessä. Exä taas vahingoittaa omaa lastaan pilaamalla tämän suhdetta isään. Mikä ei ole tasapainoisen ja mieleltään terveen merkki, vaikka kuinka itseä kiristäisi.
Itse en suhtaudu mitenkään kevyesti pettämiseen ja esimerkiksi eräänkin bloggaavan Minkkisen seikkailut sai kyllä verenpaineen tappiin. Mutta näin pienellä tiedolla ei kyllä kannata lähteä ketään julkisesti solvaamaan oletuspäissään.
Ihan hemmetin vaikea tilanne.
Itse seurasin luullakseni samantyylistä taistelua vierestä, ja jo pelkkä sivustaseuraaminen väänsi mahaa.
Eräs (entinen) kaverini heitti itse miehensä pihalle, kun lapsensa olivat ihan pieniä, oltuaan ensin pitkään tätä miestään kohtaan itse todella törkeä ja hankala, ja uhriutui sen jälkeen täydellisesti. Miehensä oli (ja on) sellainen ihan tavallinen suomalainen jäyhä mies, ei kovin hyvä puhumaan, ja kaverini taas on erittäin, erittäin taitava verbaalisesti ja osaa kyllä selittää mustankin vitivalkoiseksi, jos haluaa.
Mies löysi kuitenkin rehtinä ja mukavana hetimiten uuden "lapsellisen" naisen (jonka kanssa on edelleen.)
Alkuun kaverini ei antanut lapsia isälle, koska "lapset olivat niin pieniä" mutta isäkään ei ollut tervetullut heille. Oikea syy oli, että kaveria kismitti että ex oli löytänyt nopeasti uuden, kauniin naisystävän.
Sen jälkeen kun isä haki oikeuksiaan lastenvalvojan tms tahon kautta, kaveri "muka" antoi isän tavata lapsiaan, mutta oli sokea vaatimuksilleen. Isän luona ollessaan lasten ja tämän toisen kodin rytmi ja tavat olisi pitänyt muuttaa aivan identtiseksi kaverin rytmin kanssa, ja esim. karkkia ei olisi saanut tarjota lainkaan edes näinä viikonloppuina kun lapset isällään olivat, välipalatkin isän luona oli huonoja, kun kerrankin oli "vaan jogurttia ja leipää" eikä pilkottuja omenanpalasia jne. Äiti alkoi kiristää, ettei enää lapset saa enää isän luokse tulla, kun oireilevat paikanvaihdoksesta (kummasti kaikki lasten normaalit kiukuttelut oli aina isän luona olosta johtuvaa, ihan sama kiukuttelivatko vaihtopäivänä vai oltuaan jo monta päivää taas kaverin luona, eikä kaverilla yhtään soita kelloja vieläkään, että tapaamisten ollessa tauolla, lapset kiukuttelevat ihan yhtä paljon, nyt vaan syyt ja selitykset olivat sitten muita... )
Vuosia kestänyt hirveä sättiminen, haukkuminen, mustamaalaaminen isää ja tämän uutta vaimoa kohtaan. Lastenvalvojille ja -suojeluun ja tuomarille äiti sai käännettyä kaiken isän viaksi.
Minä yritin varovasti puhua kaverille järkeä ja tuoda isänkin näkökulman asioihin, mutta kaveri on niin jääräpäinen, sokea, ja erittäin taitava kääntämään kaikki asiat sekä mielessään että puhuessaan niin, että vaikuttaa itse uhrilta joka ei ole tehnyt mitään väärää ikinä, ja lasten isä on pahis, ja tietenkin "narsisti". Minuunkin kaveri katkaisi välit, tuon kuulemma negatiivista energiaa enkä ole oikea ystävä, kun en ole tässä kyseenalaistamatta hänen puolellaan. (en voinut olla, kun osan omin silmin näin ja kuulin mitä tapahtui ja miten kaveri väänsi nämä asiat)
Lapset eivät ole nähneet isäänsä enää pitkään aikaan. Isä haki apua ensin lastenvalvojan ja lasun kautta ja lopulta oikeusavustajan kanssa, mutta äiti ja tämän lakiavustaja saivat silti läpi kaiken mitä äiti tahtoi. Eli ei isää ollenkaan lasten elämään. Ts. tapaamisista tuli aina niin hankalaa ja isä ja isän perhe saivat niin hirveän paskamyrskyn joka vierailun jälkeen päällensä, että en ihmettele yhtään, että isä lopulta luovutti.
Harmittaa vaan, että kaveri puhuu lapsilleen tarinaa, että "isä hylkäsi teidät" vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Isänsä taisteli heistä kaikin keinoin.
Oikeus ei todellakaan aina tapahdu.
Tsemppiä, ap. En osaa auttaa, mutta ajattelin kertoa tämän tarinan, sanoakseni että ymmärrän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä jättää pienen vauvansa ja tämän äidin pärjäämään yksin, kun itse huoripukkeilee ympäri kyliä. Ja löytyy vielä nainen, jolle tilanne on ok. En antaisi minäkään ikinä anteeksi.
On kyllä sopiva pari, H u ora ap ja H u o r i pu k k i ukkonsa. Ap löytää edestään tuon víelä, kun gullikka vie miestä uuden reiän luo.
On kyllä lievästi sanottuna kovaa tekstiä. Ap kirjoittaa: "Mieheni kanssa tavattiin aika pian kun miehelle ja exälleen tuli ero. Heillä vauva oli vielä ihan pieni."
Ei mitään pettämisestä, eikä edes siitä, kuka jätti kenet. Itse en tiennyt, että eronneen miehen kanssa suhteen aloittaminen tekee maksulliseksi naiseksi. Onko olemassa joku eroa seuraava yleinen karenssiaika, jonka puitteissa ei saa koskea?
Sittemmin ap ja miehensä ovat perustaneet perheen, ja ilmeisesti ovat ihan sopuisasti ja normaalisti yhdessä. Exä taas vahingoittaa omaa lastaan pilaamalla tämän suhdetta isään. Mikä ei ole tasapainoisen ja mieleltään terveen merkki, vaikka kuinka itseä kiristäisi.
Itse en suhtaudu mitenkään kevyesti pettämiseen ja esimerkiksi eräänkin bloggaavan Minkkisen seikkailut sai kyllä verenpaineen tappiin. Mutta näin pienellä tiedolla ei kyllä kannata lähteä ketään julkisesti solvaamaan oletuspäissään.
Isä on käyttäytynyt törkeästi lapsensa äitiä kohtaan.
Ja hommannut vielä kaamean luuskan äidin kiusaksi sotkemaan ja mesoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hemmetin vaikea tilanne.
Itse seurasin luullakseni samantyylistä taistelua vierestä, ja jo pelkkä sivustaseuraaminen väänsi mahaa.
Eräs (entinen) kaverini heitti itse miehensä pihalle, kun lapsensa olivat ihan pieniä, oltuaan ensin pitkään tätä miestään kohtaan itse todella törkeä ja hankala, ja uhriutui sen jälkeen täydellisesti. Miehensä oli (ja on) sellainen ihan tavallinen suomalainen jäyhä mies, ei kovin hyvä puhumaan, ja kaverini taas on erittäin, erittäin taitava verbaalisesti ja osaa kyllä selittää mustankin vitivalkoiseksi, jos haluaa.
Mies löysi kuitenkin rehtinä ja mukavana hetimiten uuden "lapsellisen" naisen (jonka kanssa on edelleen.)
Alkuun kaverini ei antanut lapsia isälle, koska "lapset olivat niin pieniä" mutta isäkään ei ollut tervetullut heille. Oikea syy oli, että kaveria kismitti että ex oli löytänyt nopeasti uuden, kauniin naisystävän.
Sen jälkeen kun isä haki oikeuksiaan lastenvalvojan tms tahon kautta, kaveri "muka" antoi isän tavata lapsiaan, mutta oli sokea vaatimuksilleen. Isän luona ollessaan lasten ja tämän toisen kodin rytmi ja tavat olisi pitänyt muuttaa aivan identtiseksi kaverin rytmin kanssa, ja esim. karkkia ei olisi saanut tarjota lainkaan edes näinä viikonloppuina kun lapset isällään olivat, välipalatkin isän luona oli huonoja, kun kerrankin oli "vaan jogurttia ja leipää" eikä pilkottuja omenanpalasia jne. Äiti alkoi kiristää, ettei enää lapset saa enää isän luokse tulla, kun oireilevat paikanvaihdoksesta (kummasti kaikki lasten normaalit kiukuttelut oli aina isän luona olosta johtuvaa, ihan sama kiukuttelivatko vaihtopäivänä vai oltuaan jo monta päivää taas kaverin luona, eikä kaverilla yhtään soita kelloja vieläkään, että tapaamisten ollessa tauolla, lapset kiukuttelevat ihan yhtä paljon, nyt vaan syyt ja selitykset olivat sitten muita... )
Vuosia kestänyt hirveä sättiminen, haukkuminen, mustamaalaaminen isää ja tämän uutta vaimoa kohtaan. Lastenvalvojille ja -suojeluun ja tuomarille äiti sai käännettyä kaiken isän viaksi.
Minä yritin varovasti puhua kaverille järkeä ja tuoda isänkin näkökulman asioihin, mutta kaveri on niin jääräpäinen, sokea, ja erittäin taitava kääntämään kaikki asiat sekä mielessään että puhuessaan niin, että vaikuttaa itse uhrilta joka ei ole tehnyt mitään väärää ikinä, ja lasten isä on pahis, ja tietenkin "narsisti". Minuunkin kaveri katkaisi välit, tuon kuulemma negatiivista energiaa enkä ole oikea ystävä, kun en ole tässä kyseenalaistamatta hänen puolellaan. (en voinut olla, kun osan omin silmin näin ja kuulin mitä tapahtui ja miten kaveri väänsi nämä asiat)
Lapset eivät ole nähneet isäänsä enää pitkään aikaan. Isä haki apua ensin lastenvalvojan ja lasun kautta ja lopulta oikeusavustajan kanssa, mutta äiti ja tämän lakiavustaja saivat silti läpi kaiken mitä äiti tahtoi. Eli ei isää ollenkaan lasten elämään. Ts. tapaamisista tuli aina niin hankalaa ja isä ja isän perhe saivat niin hirveän paskamyrskyn joka vierailun jälkeen päällensä, että en ihmettele yhtään, että isä lopulta luovutti.
Harmittaa vaan, että kaveri puhuu lapsilleen tarinaa, että "isä hylkäsi teidät" vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Isänsä taisteli heistä kaikin keinoin.
Oikeus ei todellakaan aina tapahdu.
Tsemppiä, ap. En osaa auttaa, mutta ajattelin kertoa tämän tarinan, sanoakseni että ymmärrän.
Semmonen satu kaverista siellä.
Ehkäpä se mies kyllästyy sinuunkin AP, ja etsii jälleen uuden. Katsotaan sitten kuinka katkera ja vihainen sinä olet.
Älä sekaannu lastenhuoltoasioihin, etenkään kun lapsi ei ole sinun.
Vain idiootti ehdottaa pienen lapsen hylkäämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millainen piru se eka nainen sitte? sitähän täällä puolustellaan vaan ja syytellään muita.
Voi olla vaikka itse Piru, mutta tässä on kyse siitä, että onko isällä oikeus hylätä lapsensa. Jos ajatellaan, että äiti on oikeasti hirveä ja aivan sekaisin, mitä se lasta auttaa jos isäkin hänet hylkää?
Suuremmalla syyllä isän tulisi tehdä kaikkensa.
Niinpä. Hirvittävän julmaa isältä edes harkita lapsensa hylkäämistä hullun sekopään armoille. Ja täyden ää liön käytöstä mennä perustamaan uutta perhettä kun on pieni vauva jonka asioita ei ole vielä selvitetty. Ap:lle voisi sanoa että sitä saa mitä tilaa kun on tuommoiseen mennyt sekaantumaan.
Ap vissiin tarkoittaa, että kun hymyilee ja juttelee mukavia samalla, kun vetää pikkuvauvan äidin raskaimman kautta kölin ali, niin se on ystävällistä. Ihan sama, mitä ne teot on, kunhan vain muistaa hymyillä ja puhua kohteliaita pinnallisuuksia samalla...