Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt
Omalla kohdallani on kyseessä eräs Savolainen ravintolaketju, jossa koin itselleni hyvin epämieluisaa lähentelyä sekä muutoinkin kyseisessä lafkassa oli/on kuulemma nykyäänkin ollut hyvin narsistinen työilmapiiri.
Sijaitsee Mikkelissä tämä firma ja on ihan Suomalaisten pitämä.
Kommentit (1567)
Keskisuomalainen siivousfirma. Lopetettuani vaati mm. takaisin työasuja ja välineitä, joita en ollut koskaan saanut. Kun en niitä pystynyt palauttamaan, tähän vastattiin työtodistuksetta jättämisellä ja p*skapuheilla kaupungilla.
Asiakkaiden edustajatkin kyllä ihan loistavia siellä, paikallisen Seppälän myymäläpäällikkö ihan ääneen toivoi, etten pääsisi hakemaani yliopistoon. Ettei vaan tarvitsisi opastaa uutta siivoojaa.
Sori Minna, pääsin. Seppälää ei enää taida olla? :)
Vierailija kirjoitti:
Yliopistohallinto. Opettajat saattoivat tulla puhumaan sihteerille varautuneella asenteella ja vain jostain yksinkertaisesta tehtävästä, joka sihteerin piti tehdä. Tuli hyvin selväksi, että sihteeribakteeri ei saanut tarttua.
Myös valtava suunnittelijoiden korostaminen ja taustalla työn tekevän mitätöinti kuului asiaan.
Vaikka työntekijöillä ei olisi paljon päätösvaltaa, etenkin töiden välittäminen suunnittelijan kautta ja sitten muiden mitätöinti on sairasta ja kuormittavaa.
Suunnittelijoista: yliopistossa moni voi elää käsityksessä, että palvelijoiden käyttäminen on normaalia. Sitten on muka hienoa, että joku väittää tekevänsä jotain, jota tekevätkin palvelijat. Jos joku on kokouksissa tai kuulee jostain ja ohjeistaa työn jollekin muulle, hän on muka tehnyt paljon työstä. Ikään kuin loppu eli työn konkreettinen tekeminen olisi vain vähäpätöinen pakollinen palvelijan osuus. Saman tien työtä tekevät voisivat saada tietoa suoraan kokouksista.
Toisaalta hahmotan, että usein kokouksissa tai muualla näkemyksiä antavilla ei ehkä ole tietoa säännöistä, joten etenkin mielipiteitä laukomaan tottuneet akateemiset saattaisivat yrittää vedättää työntekijää. Mutta on hölmöläisen valonkantoa väittää, että akateemiselta tai suunnittelukokouksessa jotain kuullut olisi tehnyt työtä. Jos käytännön työn tekee sen jälkeen taustalla joku sääntöjen mukaan ja edes kuulematta, mitä akateeminen tai joku muu on jossain sanonut, ei todellakaan voida väittää, että kokouksessa asiasta puhunut tai näkemyksiä kuullut olisi työn varsinainen tekijä.
Vaihda kauppaa ja maksa käteisellä.joo nimihomma tuttua .en onneksi ole facebookissa,enkä istagramissa.olen yksityishenkilö.tuttavat,kaverit ja ystävät on erikseen.ystävät on tunnettu 10- 30 vuotta.en koskaan kerro tuttavilleni kuin lempinimeni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esihenkilöt.
Voisitko puhua suomea eikä jotain naurettavaa ylhäältäpäin saneltua uuskieltä joka lähinnä sukupuolittaa valmiiksi neutraaleja sanoja aivan turhaan.
Esihenkilö nimikettä käytetään nykyään melkein joka paikassa. Miten nyt et sitä ole kuullut.
Eli ilmeisesti et edes osaa lukea suomea.
Varmaan valitettavasti nykyinen. Seksuaalista häirintää ja viestein tapahtuvaa häirintää, näitä useampi eri tapaus mutta koska ei ole tapahtunut työajalla, työnantaja ei puutu. Johtamiskulttuuri ihan outoa, tai sitä ei ole, sekavaa, epämääräistä viestintää. Miesvaltainen työpaikka.
Eräs isohko vaatekauppa Tukholmassa. Jos valitti jostain sai potkut, esimiehet huusi joskus päin naamaa jos teki virheen. Osa työkavereista kiusasi ja puhui pahaa selän takana, silti instassa läheteltiin jotain sydänkommentteja. 😄 Mulle se olli onneksi vain lisätyö ja tein sitä pelkästään rahan takia.
Eräs valtion kokonaan omistama yhtiö eli entinen valtion laitos. Pelkkää syöpää.
UPM-Kymmene Oyj, tehtailla pahoinvoidaan ja konsernissa on jatkuva pelon ilmapiiri!! Ruskeakieliset ja pomojen mielistelijät veetuttaa!!🤤🤤🤤👹👺👿
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?
Pieni palkka ja huono arvostus vetävät kirjastoihin töihin ja työkokeiluihin ihmisiä, jotka eivät muualle pääse. Ajatellaan, että kirjastotyö on hyvin helppoa ja leppoisaa. Kirjastossahan ei tarvitse kuin istua tiskissä lainaamassa asiakkaille kirjoja ja hyllyttää jokin kirja silloin tällöin. Kun vaatimuksia ja työtehtäviä onkin enemmän, ihmiset peittyvät.
Tosi monissa kirjastoissa on huonoa johtamista. Virkoja on kunnissa yhdistetty ja kirjastoa saattaa johtaa henkilö, jolla ei ole käsitystä siitä, mitä kaikkea hänen tehtäviinsä kuuluu. Pahimmillaan pienipalkkaiset kirjastonhoitajat tai -virkailijat tekevät johtajan töitä, koska jonkun ne on pakko tehdä.
Vanhat työntekijät muistelevat vanhoja hyviä aikoja, kun jokaisessa pikkukirjastossa tehtiin luettelointia ja muita työtehtäviä, jotka nyt on keskitetty valtakunnan ja kirjastokimppojen tasolle. Muistellaan aikaa, kun työntekijöitä oli puolet enemmän ja joka vuosi oli koulutusmatkoja ja retkiä ja muuta virkistystoimintaa. He iskevät kapuloita rattaisiin ja kampittavat nuorempia työntekijöitä, jos nämä kehtaavat olla liian reippaita ja aikaansaavia.
Kirjastoalalle hakeutuu myös paljon huonot sosiaaliset taidot omaavia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä olensa asiakaspalvelutyössä. Jos asiakkaiden palveleminen vie päivän kaiken sosiaalisen energian, saatetaan työkavereille lähinnä tiuskia tai ollaan puhumatta lainkaan.Tämä on kirjasto- arkisto- ja museoalan ongelma ihan yleisesti. Alalle hakeutuu kaikenlaista epäsosiaalista ainesta, koska luullaan ettei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä. Vaikka nuo ovat nimenomaan suurimmaksi osaksi asiakaspalvelualoja, joissa oikeasti tarvitsisi olla reipas ja ulospäinsuuntautunut.
Kirjastossa tämä on varmaan oikein korostunut, koska koulutus on amk. Museo ja arkisto taas vaativat maisterinpaperit, joten tunkua on luonnollisesti vähemmän.
Ja siis täsmennän, että joku informaatikon 3v amk opinnot on uudelleenkouluttautuvalle varmasti kiinnostavampi vaihtoehto, kuin 5v yliopistolla.
Sellaista tutkintoa kuin informaatikon ammattikorkeakoulututkinto ei ole olemassa. Ammattikorkeassa on kirjasto- ja tietopalveluiden tradenomin tutkinto. Tämän lisäksi kirjastoalan opinnot voi suorittaa yliopistossa, ja moniin hommiin (kuten juuri informaatikon tehtävät) vaaditaan tuo yliopistotutkinto, joko informaatiotutkimus pääaineena tai pitkänä sivuaineena.
Olen kirjastossa työskennellessäni törmännyt monenlaisiin työkavereihin, mutta ei ne ammattikorkean käyneet mitenkään erityisen negatiivisesti erotu yliopistossa opiskelleista. Huonoa johtamista on kyllä jonkin verran, veikkaukseni mukaan siksi, että kirjastoalan johtajien palkat varsinkin kunnallisella puolella on surkeat tehtävän raskauteen nähden, joten paikat eivät varsinaisesti ole kovin kilpailtuja. Sen huomaa siitä, että perustason duuneihin voi hakea kymmeniä ihmisiä, kun taas esihenkilötehtäviin tyyliin viisi. Itselllä on hyvä pomo, mikä tuntuu pieneltä lottovoitolta.
Turun amk:ssa on joskus ollut. Toki voi olla ettei enää ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä jo vuosia aikaa, olin nuorena vasta valmistuneena sijaistamassa koulunkäynninavustajana eräässä nykyisin jo loppuneessa kyläkoulussa. Oli kaksi luokkaa, 1.-3. luokkalaiset ja 4.-6. luokkalaiset, ja molemmissa luokassa omat opet sekä keittäjä/siivooja ja vanhempien ryhmässä myös toinen kk-avustaja. Isompien ryhmän ope oli myös rehtorina. Menin sijaistamaan tähän pienempien ryhmään ja minun tehtävä oli avustaa oppilaita tehtävien teossa, rauhoitella tarvittaessa pari nepsylasta yms. Tulin toimeen lapsien kanssa tosi hyvin, myös niiden hieman vaikeiden, leikin pihalla lapsien kanssa välkillä yhtä innokkaana ja muutenkin meni tosi hyvin ja lähtiessä lapsillekin tuli suru puseroon. Rehtori sanoi minun ryhmän opettajan tekevän työtodistukseni, koska hän oli eniten kanssani tekemisissä. Ja asia oli mulle ok, en aavistanut mitään outoa, kuulosti ihan loogiselle.
Jostain syystä opettaja ei kuitenkaan minusta ilmeisesti sitten pitänyt laisinkaan, koska hän antoi sitten työtodistukseen sellaiset kommentit, että olen päättänyt jättää CV:stä kokonaan pois tuon vuoden sijaistamisjakson. Jälkikäteen tullut tästä tosi paha mieli ja nyt vanhemmiten harmittaa, etten asiaa lähtenyt riitauttamaan. Minulla oli kuulema käyttäytymisongelmia, en toimittanut tälle opelle sl-todistuksia eli oli luvattomia poissaoloja (vaikka todistukset annoin aina reksille), minulla oli selkeä motivaation puute työskentelyssä, ja tarvitsin ohjausta alkeellisissakin asioissa. Olin ihan että anteeks mitä, kun luin "arvostelut" myöhemmin kotona, ja itkuhan siinä tuli mulle. Muistan nää kommentit lopun ikääni.
Myöhemmin selvisi, että tää ope ja reksi ei tulleet lainkaan toimeen, koska reksi oli saanut ulkopaikkakuntalaisena reksin paikan pitkän uran tehneen opettajan nenän edestä eivätkä siksi koskaan olleet esim. Opettajan huoneessa yhtä aikaa ja se, ketä tuurasin, oli ollut vuoden saikulla nimenomaan tämän opettajan takia. Ilmeisesti oli todella vaikea työkaveri tämä opettaja, ja puukotti kyllä minuakin selkään rumimmalla mahdollisella tavalla.
Haloo, työtodistukseen EI OLE OIKEUTTA kirjoittaa mitään negatiivista. Oikeusjuttu, olisit voittanut varmasti! S-na.
Tämä on kylläkin vähän kaksiteräinen miekka. Esim. YTY kirjoittaa näin:
"Usein luullaan, ettei työnantaja saa kirjoittaa huonoa työtodistusta. Työnantajalla on oikeus antaa työntekijästä sellainen arvio, jonka työnantajan edustaja kokee perustellusti oikeaksi. Vaikka se olisi työntekijän mielestä väärä, ei työnantajaa voida kanteella velvoittaa muuttamaan käsitystään. Sen sijaan korkeimman oikeuden mukaan työntekijällä on oikeus vahingonkorvaukseen, mikäli objektiivisesti tarkastellen virheellinen työtodistus aiheuttaa hänelle jotakin vahinkoa."
Riippuu varmasti myös vähän sanavalinnoista ja kuinka asiat on ilmaistu. Saa esim. kirjoittaa vaikkapa "työskentely: tyydyttävä (vaatii ohjausta)" , mutta esim. noista luvattomista poissaoloista ei ole oikeutta kirjoittaa.
Juuri näin, että työtodistukseen saa kirjoittaa arvion työstä suoriutumisesta, mikäli työntekijä niin pyytää / haluaa. Sen ei tarvitse olla ylistävä arvio. Perusmuotoisessa työtodistuksessa on mainittu ainoastaan työnteon aika, paikka ja työtehtävät, mutta ei arviointia työtaidoista. Ei ole kiellettyä myöskään kirjoittaa poissaoloista, mutta se pitää olla neutraalia, ei arvostelevaa. Esim. minun entinen työnantajani kirjoitti työajat ja sitten luki poissaolo palkaton ja aika ja toisessa kohtaa oli myös poissaolo palkaton ja ajankohta (3 kk). Kun olen uuteen paikkaan mennyt töihin, olen kertonut, että olen ollut ne palkattomat ajat hoitovapaalla äitiysloman jälkeen. Niiltä ajoilta ei muuten kerry palvelulisään oikeuttavaa aikaa. Minulla ei ole luvattomia poissaoloja, mutta kyllä kaikki palkattomat poissaolot saa työtodistukseen kirjata, vaikka harvemmin yksittäisiä päiviä kirjataan.
Suppean työtodistukset ei kirjata poissaoloja.
Suppeaan työtodistukseen on kirjattava aina työsuhteen kokonaiskesto eli esimerkiksi työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä työtehtävät. Työsuhteen kestosta kerrottaessa ei eritellä mahdollisia poissaoloja (esim. perhevapaat, sairauspoissaolot).
Kyllähän sinne työtodistukseen laitetaan poissaolot, jos joku on ollut vaikka vuorotteluvapaalla 6 kk, sinne merkitään poissaoloaika. Sairauslomia ja perhevapaita ei merkitä. Lapsen hoitovapaa on palkaton poissaolo ja se merkitään. Ei yksittäisiä päiviä, vaan jos on ollut vaikka vuoden vanhempainvapaan jälkeen poissa. Näillä on merkitystä, kun seuraava työnantaja laskee työkokemuksen määrää. Esim. hoitovapaa tai vuorotteluvapaa eivät kartuta palveluslisään/työkokemuslisään oikeuttavaa aikaa. Sairauspoissaoloja ei saa merkitä ja hiukan erikoisesti jos joku on ollut 9 kk poissa hoitovapaalla, siitäkin kerry työkokemusta, mutta jos joku on ollut 9 kk sairauslomalla, siitä kertyy, koska toinen merkitään työtodistuksessa kestoa määritellessä ja toista ei merkitä. Kummassakaan tapauksessa työntekijä ei ole ollut omalla työpaikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä siinä onkin, että sitä täysin flopiksi osoittautunutta toimitusjohtajaa haastatellaan valtakunnan lehtiin ja blogeihin ja vlogeihin, joissa hän täysin pokkana kertoo ylevistä johtamisperiaatteistaan. Samaan aikaan käytävillä kiertää huhuja siitä, että parissa entisessä työpaikassa hänen maineensa on jo ollut kyseenalainen. Nykyiset omat alaiset eivät myöskään tunnista sitä tiuskivaa, asiattomasti käyttäytyvää, kollegoitaan kokouksissa nolaavaa ja muiden työtä epäarvostavaa johtajien johtajaa samaksi artikkeleissa hehkutetuksi tyypiksi. Tulee mieleen, että toimittajienkaan ei pitäisi kaikkea ihan purematta niellä.
Tämä!! Nämä samat tyypit kiertävät johtajapestistä toiseen, heitä hehkutetaan lehdissä ja haastatellaan ja aina nostavat haastatteluissa esiin teemoja, joita itse eivät noudata. Eräskin iso johtaja tuli suurella rytinällä yritykseen, jossa silloin työskelin ja voi sitä henkilöpalvonnan määrää.. Käytännössä tämä henkilö pilkkasi ja vähätteli muita (itseään alempiarvoisia tai sellaisiksi kuvittelemiaan), käyttäytyi todella tökerösti, tuhosi yhteistöitä ja sai ihmisiä irtisanoutumaan. Puolen vuoden kuluttua häipyi vähin äänin jonnekin taustalle ja sen jälkeen pestattiin taas uuteen firmaan toimariksi.
Kertokaapa Turun alueen metallifirmoista, niissä paska suorastaan tursuaa päästäkseen eetteriin.
Avauksia peliin, kiitos.
Kirjastoihin myös siirretään kuntaorganisaation sisällä työntekijöitä, joita ei tarvita muualla. On ollut työkaverina muun muassa entinen johtava lomittaja ja kansalaisopiston sihteeri. Kumpikaan ei ollut kovin motivoitunut oppimaan kirjaston töitä.
Kesärekryssä ei johtaja halunnut palkata sitä nuorta, joka reippaasti kävi itse kysymässä töitä ja CV:ssä oli asiakaspalvelutyökokemusta. Otettiin sitten sellainen nuori, joka ei uskaltanut puhua kellekään mitään ja jonka henkilökohtaisen hygienian haasteet aiheuttivat monenlaisia kiusallisia tilanteita.
Vierailija kirjoitti:
Kirjastoihin myös siirretään kuntaorganisaation sisällä työntekijöitä, joita ei tarvita muualla. On ollut työkaverina muun muassa entinen johtava lomittaja ja kansalaisopiston sihteeri. Kumpikaan ei ollut kovin motivoitunut oppimaan kirjaston töitä.
Kesärekryssä ei johtaja halunnut palkata sitä nuorta, joka reippaasti kävi itse kysymässä töitä ja CV:ssä oli asiakaspalvelutyökokemusta. Otettiin sitten sellainen nuori, joka ei uskaltanut puhua kellekään mitään ja jonka henkilökohtaisen hygienian haasteet aiheuttivat monenlaisia kiusallisia tilanteita.
Sama arkistoissa ja museoissa. Myös kaikki alkkikset siirretään näihin "piiloon". Sitten kun sanot että tyyppi on TAAS sammunut makasiineihin, niin pomo toteaa että eipä siitä siellä mitään haittaa ole. No ei varmaan pomolle, koska hän ei ole sekä joka suojaa kokoelmia siltä juopolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mikä siinä onkin, että sitä täysin flopiksi osoittautunutta toimitusjohtajaa haastatellaan valtakunnan lehtiin ja blogeihin ja vlogeihin, joissa hän täysin pokkana kertoo ylevistä johtamisperiaatteistaan. Samaan aikaan käytävillä kiertää huhuja siitä, että parissa entisessä työpaikassa hänen maineensa on jo ollut kyseenalainen. Nykyiset omat alaiset eivät myöskään tunnista sitä tiuskivaa, asiattomasti käyttäytyvää, kollegoitaan kokouksissa nolaavaa ja muiden työtä epäarvostavaa johtajien johtajaa samaksi artikkeleissa hehkutetuksi tyypiksi. Tulee mieleen, että toimittajienkaan ei pitäisi kaikkea ihan purematta niellä.
Tämä!! Nämä samat tyypit kiertävät johtajapestistä toiseen, heitä hehkutetaan lehdissä ja haastatellaan ja aina nostavat haastatteluissa esiin teemoja, joita itse eivät noudata. Eräskin iso johtaja tuli suurella rytinällä yritykseen, jossa silloin työskelin ja voi sitä henkilöpalvonnan määrää.. Käytännössä tämä henkilö pilkkasi ja vähätteli muita (itseään alempiarvoisia tai sellaisiksi kuvittelemiaan), käyttäytyi todella tökerösti, tuhosi yhteistöitä ja sai ihmisiä irtisanoutumaan. Puolen vuoden kuluttua häipyi vähin äänin jonnekin taustalle ja sen jälkeen pestattiin taas uuteen firmaan toimariksi.
Juu, minäkin tiedän, kun tällaisen johtajan alaisena nykyään työskentelen. Alkeellisemmatkin käytöstavat ikävä kyllä puuttuvat. Arvostelukyky jäänyt myös jonnekin uran varrelle. Ja sieltä jostain vuosikymmenten takaa ovat johtamistaidotkin. Ei jatkoon.
Parillakin psykiatrisen sairaalan osastolla töissä olleena voin sanoa, että joidenkin hoitajista olisi pitänyt olla siellä potilaina, ei töissä. En kovin kauan jaksanut katsella sitä menoa, vaan vaihdoin suoraan alaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanat "savolainen" ja "suomalainen" kirjoitetaan pienellä.
Moi, millä työpaikalla kiusaat?
Heil, grammatik macht frei!
Die Grammatik, senkin viisastelija!
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös miten meillä voi olla niin paljon koulu ja työpaikkakiusaamista. Toki kaikki ulottuu myös nettiin ja someen. Meidän olematon ja epäkohtelias käytöskulttuuriko sen tekee? Kaamosaika, pimeys, kylmyys? Yleisesti ottaen suomalaiset on niin ujoa kansaa mutta kyllä sitten yhteisöissä uskalletaan nälviä ja kiusata..
Ei osata eurooppalaisia käytöstapoja. Sivistyneissä maissa kaikkia ihmisiä, oli näistä mitä mieltä tahansa, tervehditään ja heidän kanssaan voidaan ystävällisesti vaihtaa muutama sana, ilman että se tarkoittaa sitä että halutaan olla toisen paras kaveri tai jotain palveluksia. Suomessa kyräillään ja suhtaudutaan vieraisiin epäluuloisesti, ja se myös näytetään eikä aleta edes feikkaamaan ystävällistä, ettei toiselle vaan tulisi luuloja että tämä olisi jotenkin merkittävä tai tärkeä ihminen. Näytetään uudelle tulokkaalle tämän paikka. Ajatellaan se oma hymy tai huomenen sanominen jonakin arvokkaana omaisuutena, jota jaellaan vain omille sisäpiiriläisille.
Tämän ketjun kokemuksiin sopii hyvin Janten laki:
Älä luule, että sinä olet jotain.
Älä luule, että olet yhtä hyvä kuin me.
Älä luule, että olet viisaampi kuin me.
Älä kuvittele, että olet parempi kuin me.
Älä luule, että tiedät enemmän kuin me.
Älä luule, että olet enemmän kuin me.
Älä luule, että sinä kelpaat johonkin.
Älä naura meille.
Älä luule, että kukaan välittää sinusta.
Älä luule, että voisit opettaa meille jotakin.
Prisma. Pomo epäili jokaista sairaslomaa ja soitteli töihin aina vapaapäivänä, vaikka vapaapäivä olisi ollut ainoa kahteen viikkoon. Raadoin niska limassa huonoilla työajoilla saadakseni jonkun hikisen tonnin käteen ja kohtelu oli orjakohtelua. Onneksi sain opiskelut päätökseen.
Vaateliike, jossa työskentelin yksin kaikki päivät vilkkaassa kauppakeskuksessa ja sain nillitystä siitä, ettei liike ollut aina ihan tiptop. Ilmeisesti rahastaminen kassalla olisi pitänyt jättää vähemmälle? Toisaalta myös huonot päivät myynnissä olivat jotenkin minun syytäni, vaikka asiakkaita ei liikkeessä vain käynyt päivällä 10-15 välillä.
Hyvä pomo on lottovoitto. Oikeasti sellainen asia, että pistää miettimään kannattaako paikkaa vaihtaa.