Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt

Villanuttu Oy

Vierailija kirjoitti:

Vanhainkoti. Jatkuvaa p****n puhumista selän takana, kyräilyä, kuppikuntia ja todella sisäänpäin lämpiävää meininkiä.

Naisvaltainen ala. Myös varhaiskasvatus on samaa sarjaa. Vanhemmista puhutaan pas kaa selän takana, haukutaan harjoittelijat ettei ne osaa ja tee mitään, työpaikkakiusaamista. Lopetin työt siellä alkuunsa. Never again.

Kaikki hoitoalat ja sen suuntaiset ovat vihoviimeisiä työpaikkoja. Ei ihme ettei työntekijöitä saada.

Se on mielenkiintoista, miten eri tavalla ihmiset voivat käyttäytyä ja kohdella muita ihmisiä eri tilanteissa.

Esimerkiksi tunsin vuosia erään rakennusfirman esimiehen ja aluksi pidin häntä hyvänä tyyppinä. Olimme töiden puolesta tekemisissä, vaikkakin eri firmoissa ja eri toimenkuvalla. Hän oli minulle erittäin ystävällinen, asiallinen ja mukava. Pienet kun on piirit, niin sittemmin tutustuin hänen alaisiinsakin ja mielikuva muuttui. Tämä esimies ei esimerkiksi suostunut myöntämään kesällä työntekijälle lainmukaista kesälomaa koska "eihän sinkkumies tarvitse kesälomaa, voit pitää sitten marraskuussa lomas". Työntekijöiden kanssa kommunikointi oli huutamista ja tiuskimista. Työhönopastus puutteellista. Loppujen lopuksi työntekijöitä otti lopputilin ja liiton avulla peräsi muun muassa maksamattomia ylityökorvauksia yms. Pyöröovi alkoi käydä aika tiuhaan. Että sellainen mukava kaveri tämä esimies. On muuten vaihtanut kokonaan alaa, wonder why..

Vierailija kirjoitti:

Avarn. En uskalla "avautua" tämän enempää. Pitää varoa mitä näkee ja unohtaa näkemänsä. Kamalat vuorot ja kurja pohjapalkka. Ja siis kiusaaminen.

Kuulostaa siltä, että jos pitää mm unohtaa näkemänsä kysymyksessä taitaa olla jotain vakavampaakin. Pakko on olla taho, johon ilmoittaa. Ko putiikin kotisivuilla kerrotaan, miten hyvä on porukka ja tiimihenki ja reilut tavat

toimia. Jees. Voi että.

Vierailija kirjoitti:

Myrkytyskeskus.

Anteeksi, mutta nauratti. Sattuva nimi firmalla.

Asialle en todellakaan naura.

Vierailija kirjoitti:

Steinerkoulu, olin opettaja.

Olen itsekin ollut Steiner-koulussa töissä (en ole Snellman-korkeakoulusta valmistunut enkä ns.steinerilaisia: onhan koulussa muitakin kuin luokanopettajia) ja voi sitä juoruilun määrää. Steiner-koulussahan on tapana tai oli ainakin aikoinaan tapana että opettajat käyvät kotivierailulla oppilaidensa kotona. Ihan vaan tiedoksi kaikille Steiner-vanhemmille: esim.kotienne siisteystaso on mitä mainioin juoruilun kohde opehuoneessa.

Ai niin, unohtamatta sitä että varakkaat perheet olivat niitä toivotumpia perheitä koska voivat mahdollisesti tukea koulua rahallisesti.

Perheet myös jaoteltiin parempiin ja ei niin hyviin sen mukaan, kuinka steinerilaisia olivat. Lue: kuinka hörhöjä.

Myös koulukiusaaminen rehottaa Steiner-kouluissa eikä sille välttämättä tehdä mitään. Selitetään asioita karmalla ja edellisellä elämällä ynnä muuta humppaa. Samaa liibalaabaa on se että toiset ovat (muka) henkisesti korkeammalla tasolla kuin toiset. Monessa mielessä Steiner muistuttaa jonkinlaista lahkoa. Kuvaavaa on se, että Steinerin päämaja, Goetheanum, on School of spiritual science.

Steiner jos mikä on todella sisäänlämpiävä ja piiri pieni pyörii.

Perheyritys sanaa käytetään innolla mainonnassa. Jatkossa vältän todellakin ko. yrityksiä työnhaussa. Työpaikkana sisustusalan yritys. Todella toksinen ilmapiiri, jämähtäneet työtavat ja kiusaaminen. Yrittäjillä heikot itsetunnot, joita pönkitetään asiakkaita ja perheen ulkopuolisia työntekijöitä mollaamalla.

Ostin kilpailevan firman ja siellä lähes kaikki työntekijät naisia. Kun paljastui millainen käärmeenpesä koko lafka oli, ajoin sen nurin ihan tahallani, että pääsin eroon paskoista työntekijöistä.

Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?

Eräs pieni kyläkoulu. Olin koulunkäynnin ohjaajana siellä.

Vierailija kirjoitti:

Jyväskylän sokos hotel Alexandran hotellisiivoojana olin opiskeluaikana. Ei saatu kesäviikonloppuja vapaaksi ikinä, jos tuli pientäkin kriittistä palautetta huoneista, esihenkilö ja muut tekivät siitä hirveän numeron ja kahvihuoneen pöydälle lappu kenen siivoama huone oli kyseessä. Ikinä ei tietääkseni kuitenkaan puhuttu tilanteesta kahdenkesken rakentavasti. Ei puhtaita juomalaseja ikinä missään. Ja tietysti surkea palkka vielä päälle.

Täällä Sokos Hotel Vaakuna, Helsingissä. Pomo (nainen) osoitti suoranaisen inhonsa minua kohtaan heti kättelyssä. Mitään en tehnyt oikein, läksytti ja nälvi muiden edessä. Lähdin kahdessa viikossa. Koska olin nuori, en osannut viedä asiaa eteenpäin.

Evertaste Oy Vantaalla. Valmistaa salaatteja ja täytettyjä leipiä kauppoihin ja kioskeille.

OSAO

Vierailija kirjoitti:

Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?

Naisvaltaisuus.

Tokmanni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?

Naisvaltaisuus.

Se on nimenomaan se. Kaikki alat, joissa on lähinnä naisia töissä on aika kaameita paikkoja. Varsinkin jos on paljon vanhempia naisia. Nuoremmat ei oman kokemukseni mukaan ole, ainakaan vielä, niin pahoja.

Olen itse naisvaltaisella osastolla töissä virastossa ja kyllä tämä on järkyttävää välillä. Juurikin vanhemmat vs nuoremmat.

Hulluinta on, että meillä on osastolla nuoremmilla pidempi virkaikä. Nyt on vain palkattu paljon yli 55v ihmisiä eläköitymisten takia. Silti ne vanhemmat yrittää päteä ja kävellä yli, vaikka heillä ei meidän tilanteessa ole se paras tietotaito asioista. Jotenkin eivät yhtään siedä tätä asetelmaa, että nuoremmat osaavat paremmin. Yhdestä oli jo pakko sanoa pomolle, että on kyllä täysin mahdoton ilmapiirin myrkyttäjä, eikä lisäksi suostu olemaan meidän opetettavana aka ei osaa töitään, eikä suostu opettelemaan.

Paras olisi palkata miehiä ja naisia aika 50/50 suhteella. Silloin säilyy rauha parhaiten maassa. Jos kaikki on naisia, niin alkaa heti se p*skan jauhaminen ja piikittely. Tai vähintään jos on paljon naisia, pitäisi olla miesesimies. Se yleensä saa nuo pahimmatkin vähän rauhoittumaan jostain syystä.

Yksi arvostettu ja palkittu ompelimo Helsingissä. Kun menin sinne, tiesin osaavani vaikka mitä ja olevani todella hyvä työssäni. Muutama viikko myöhemmin en osannut enää yhtään mitään. Otin loparit.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?

Pieni palkka ja huono arvostus vetävät kirjastoihin töihin ja työkokeiluihin ihmisiä, jotka eivät muualle pääse. Ajatellaan, että kirjastotyö on hyvin helppoa ja leppoisaa. Kirjastossahan ei tarvitse kuin istua tiskissä lainaamassa asiakkaille kirjoja ja hyllyttää jokin kirja silloin tällöin. Kun vaatimuksia ja työtehtäviä onkin enemmän, ihmiset peittyvät.

Tosi monissa kirjastoissa on huonoa johtamista. Virkoja on kunnissa yhdistetty ja kirjastoa saattaa johtaa henkilö, jolla ei ole käsitystä siitä, mitä kaikkea hänen tehtäviinsä kuuluu. Pahimmillaan pienipalkkaiset kirjastonhoitajat tai -virkailijat tekevät johtajan töitä, koska jonkun ne on pakko tehdä.

Vanhat työntekijät muistelevat vanhoja hyviä aikoja, kun jokaisessa pikkukirjastossa tehtiin luettelointia ja muita työtehtäviä, jotka nyt on keskitetty valtakunnan ja kirjastokimppojen tasolle. Muistellaan aikaa, kun työntekijöitä oli puolet enemmän ja joka vuosi oli koulutusmatkoja ja retkiä ja muuta virkistystoimintaa. He iskevät kapuloita rattaisiin ja kampittavat nuorempia työntekijöitä, jos nämä kehtaavat olla liian reippaita ja aikaansaavia.

Kirjastoalalle hakeutuu myös paljon huonot sosiaaliset taidot omaavia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä olensa asiakaspalvelutyössä. Jos asiakkaiden palveleminen vie päivän kaiken sosiaalisen energian, saatetaan työkavereille lähinnä tiuskia tai ollaan puhumatta lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?

Ainakin Tampereella on eräs kirjasto, jonka henkilökunta näyttää monivärisine hiuksineen, räikeine tatuointeineen, naamakilluttimineen ja reiluine ylipainoineen kaikki mielenterveyskuntoutujilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs kirjastoissa mättää näin pahasti, tosi monta kirjastoa mainittu?

Pieni palkka ja huono arvostus vetävät kirjastoihin töihin ja työkokeiluihin ihmisiä, jotka eivät muualle pääse. Ajatellaan, että kirjastotyö on hyvin helppoa ja leppoisaa. Kirjastossahan ei tarvitse kuin istua tiskissä lainaamassa asiakkaille kirjoja ja hyllyttää jokin kirja silloin tällöin. Kun vaatimuksia ja työtehtäviä onkin enemmän, ihmiset peittyvät.

Tosi monissa kirjastoissa on huonoa johtamista. Virkoja on kunnissa yhdistetty ja kirjastoa saattaa johtaa henkilö, jolla ei ole käsitystä siitä, mitä kaikkea hänen tehtäviinsä kuuluu. Pahimmillaan pienipalkkaiset kirjastonhoitajat tai -virkailijat tekevät johtajan töitä, koska jonkun ne on pakko tehdä.

Vanhat työntekijät muistelevat vanhoja hyviä aikoja, kun jokaisessa pikkukirjastossa tehtiin luettelointia ja muita työtehtäviä, jotka nyt on keskitetty valtakunnan ja kirjastokimppojen tasolle. Muistellaan aikaa, kun työntekijöitä oli puolet enemmän ja joka vuosi oli koulutusmatkoja ja retkiä ja muuta virkistystoimintaa. He iskevät kapuloita rattaisiin ja kampittavat nuorempia työntekijöitä, jos nämä kehtaavat olla liian reippaita ja aikaansaavia.

Kirjastoalalle hakeutuu myös paljon huonot sosiaaliset taidot omaavia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä olensa asiakaspalvelutyössä. Jos asiakkaiden palveleminen vie päivän kaiken sosiaalisen energian, saatetaan työkavereille lähinnä tiuskia tai ollaan puhumatta lainkaan.

Tämä on kirjasto- arkisto- ja museoalan ongelma ihan yleisesti. Alalle hakeutuu kaikenlaista epäsosiaalista ainesta, koska luullaan ettei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä. Vaikka nuo ovat nimenomaan suurimmaksi osaksi asiakaspalvelualoja, joissa oikeasti tarvitsisi olla reipas ja ulospäinsuuntautunut.

Kirjastossa tämä on varmaan oikein korostunut, koska koulutus on amk. Museo ja arkisto taas vaativat maisterinpaperit, joten tunkua on luonnollisesti vähemmän.