Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt
Omalla kohdallani on kyseessä eräs Savolainen ravintolaketju, jossa koin itselleni hyvin epämieluisaa lähentelyä sekä muutoinkin kyseisessä lafkassa oli/on kuulemma nykyäänkin ollut hyvin narsistinen työilmapiiri.
Sijaitsee Mikkelissä tämä firma ja on ihan Suomalaisten pitämä.
Kommentit (1567)
Kauhavan Työ- ja elinkeinotoimisto. Huh, mitä satani smia harrasti apulaistoimistonjohtaja. Oksettava paikka ja tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Tokmanni Porttipuisto, kilpailu kuka on nopein ja siitä tuloslista seinällä, heikoimmin pärjännyt saa kirjoittaa esseen joka kerta esimiehelle miksi ei ollut tarpeeksi nopea ja tehokas purkamaan rullakkoja ja hyllyttämään. Tekoiloisuus ja paskan puhuminen seläntakana. Heikko perehdytys, itse saa pohtia miten talossa on tapana tehdä kun kukaan ei halunnut auttaa ja jos auttoi niin ärsyyntyneisyys paistoi läpi. Asiakkaille ei saanut ikinä sanoa "En tiedä" eli jos joku kysyy jotain etkä tiedä vastausta niin pitää vaan keksiä jokin vastaus tai valehdella. Potkitaan ulos jos ei heti pärjää yhtä hyvin kuin vuosikausia tehneet konkarit :D oli aika surkuhupaisa kokemus. Työntekijöiden vaihtuvuus on kova.
Palkka työn vaativuuteen nähden surkea. En tajua miksi pitää selkänahat repiä tuollaisen työn takia, etsitään robottia joka tekee ja tietää jo kaiken tarvittavan kuin taikaiskusta nolla kokemuksella.
No ihmekös että hakevat vähän väliä 30h tekijää. Meinasin itsekin hakea mutta tämän luettuani taidampa jättää suosiolla väliin..
En jaksa lukea koko ketjua, mutta joko on E-alkuinen kangaskauppaketju mainittu monta kertaa?
Oulun kaupunki terveyskeskus 1980-90 luvuilla. Erään määräaikaisen työntekijän työsopimusta ei jatkettu, koska hän oli raskaana. Tilalle otettiin toinen työntekijä. . Myöhemmin tätä raskaana olevaa sitten äitiysloman jälkeen pyydettiin töihin. No hän ei mennyt vaan sai paremman tarjouksen. Miksiköhän ei mennyt sinne töihin??
S-ryhmä, heidän "lehtensä" "toimitus"
Yleishyödyllinen yhdistys Hakaniemessä.
Heseva-koti, liekö olemassakaan enää
Postin lajittelukeskus Helsingin Ilmalassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin eräs hyvin vanha ja tunnettu feministinen järjestö Suomessa. Ehkä siellä nykyään on paremmin asiat.
Marttaliitto?
Ei. En edes pidä Marttaliittoa feministisenä.
Vierailija kirjoitti:
L-fashion Group, todella omituinen työkulttuuri. Kiusaamista ja kyttäämistä. Vapaalla häirittiin kokoajan työasioihin liittyen.
Ääni paskalle johtamiselle L-Fashion Groupissa täältäkin. Kollegaani kiellettiin minua perehdyttämästä ensimmäisen viikon jälkeen ja kun lapseni oli menossa (ennalta sovittuun) leikkaukseen, tuli nillitystä, että onkohan lapsi alle 10 v??! Ihan sama vaikka olisi ollut 30 v, olisin mennyt häneen mukaansa! Minua syytettiin jonkun edeltävän työntekijän tekemistä asioista, mikä oli aivan käsittämätöntä! Kollegat eivät uskaltaneet puhua minulle, ettei esinainen luulisi että perehdytetään, joten istuin yksin hiljaisuudessa. En ole koskaan ollut yhtä ilkeän ja taidottoman esinaisen alaisena - en ennen tuota enkä tuon jälkeen. Myöskään kahvia ei tullut talon puolesta, vaan se oli maksullista ja kahvitaukoja kytättiin huolella.
Vierailija kirjoitti:
Espoon kaupunki ja sen timanttinen Espoo "tarina" on todella vain tarinaa.
Inhimillinen, vastuullinen, arvostava, oikeudenmukainen... Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän nostaessa esiin työyhteisössä vallitsevia epäkohtia, kyse onkin siitä, että rikkoo "yhteisesti sovittuja" sääntöjä. Ei kunnioita työpaikkaansa ja esihenkilöitään, joten siitähän voi antaa vaikka kirjallisen varoituksen. Työsuojelu kehottaa olemaan hiljaa ja olemaan viemättä asioita eteenpäin, koska se on kuulemma nähty, ettei työntekijä voi voittaa, vaan jostain syystä esihenkilöpuoli on aina vahvemmalla näissä tapauksissa.
Työhyvinvointikyselyitä täytellään joka kuukausi vuodesta toiseen, mutta miksi, kun mikään ei muutu?
Kaupungeilla on oltava joku yhtenevä "pelikirja", jota noudattavat. Niin tutulta tämä kuulostaa! Yksi oudoimmista esimiehen vallankäytön kohteista oli kysymys, että tarvitaanko kopiokoneen viereen pöytä papereiden lajittelua varten vai ei. Esimies (toiseksi ylin) oli sitä mieltä, että ei tarvita. Joku työntekjä sitten lajitteli kiukuissaan kyykyssä lattialla papereitaan. Kyykyttämistähän tuo oli, ihan sananmukaisesti. Päätin, etten nyt mene anomaan, rukoilemaan pöytää, vaan kiristelin hampaitani. Olin jo huomannut, että kun en ole suosikkityöntekijöitä, minun "pöytäpyyntöni" voi vain pahentaa asiaa. Aikaa myöten erään osaston lopettamisesta oli jäänyt ylimääräinen pöytä! Huraa! Se sitten kerran ilmestyi ilmeisesti esimiehen käskystä viimein kopiokoneen viereen. Siis mikä tallaista esimiestä vaivaa? Tulee mieleen joku diktaattori, joka halutessaan vaikeuttaa työntekijöiden töitä, tekee niin. Koska voi.
S-ryhmän kaupat. En käy nykyisin edes asiakkaana.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että mielenterveys parani kun ollut hetken työttömänä, on tullut jo monenmonta paikkaa käytyä. Kiitos kuitenkin muutamalle sydämmelliselle esimiehelle, harvinaisia taidatte olla. SPR kontissa olin 2kk orjatyössä, osa kohteli kuin pskaa koska satuin nyt olemaan se porukan ujoin ja tiedostan että ujouskin voidaan tulkita väärin eikä semmoinen kannata olla koska jäät jalkoihin, tervehdin silti ja pidin käytöstavat enkä lähtenyt kenenkään paskanjauhaamiseen mukaan, olin vain yksin. Eipä enää viitsitty edes huomenta takaisin sanoa ja katseltiin ohi jos jotain kysyin. :D Mutta kyllä ilmainen työ kelpasi ja olisi kuulemma kelvannut puoleksi vuodeksi.
Eri ala, mutta voin yhtyä tuohon mielenterveyden paranemiseen; sairastuin syöpään ja olihan se alkuun järkytys. Mutta jonkin aikaa hoidoissa kuljettuani huomasin, että koska saan olla poissa töistä (tosin en ollut koko hoitojaksoa sairaslomalla, mutta sekin auttoi), olin oikeastaan onnellisempi, vaikka vakava sairaus oli kyseessä! Kun kukaan ei latistanut minua, epäillyt teenkö työt oikein, olenko tarpeeksi tai ollenkaan sosiaalinen eli juoruilen kuningattaren seurassa kahvilla. Mieltäni rasittava taakka tekemättömistä töistä oli poissa, hetkellisesti ainakin. Kaikki tuo oli vähemmän tärkeää, päämääränä oli pysyä vielä hengissä.
Eräs isohko kotimainen pankki.
Hommat tehdään yllättävän manuaalisesti.
Tulin harjoittelijaksi siivoojan sopimuksella kun iso luuta lakaisi edelliskerran. Huomasin nopeasti että ainakin minun osastollani homma oli hyvin manuaalista eikä työmääriä seurattu lainkaan. Toisten työmääristä kuitenkin juoruttiin paljon.
Oli helppo oppia näyttämään kiireiseltä.
Toinen jännä juttu: osa porukasta biletti pomon kanssa. Vanhemmat eivät bilettäneet. Oli helppo arvata ketkä saivat kenkää yt-neuvotteluissa: kaikki olivat 40-60v. Bileporukasta kukaan, edes laiskin - ei saanut kenkää.
Minut vakinaistettiin pian sen jälkeen kun pari viiskymppistä leidiä saatiin pihalle. Toki olin nuori ja pirteä ja halpa.
Lähdin kun sain vakipaikan muualta.
Vierailija kirjoitti:
Ikea
Kuis? Kesätöitä ajattelin hakea niin kiinnostaisi tietää onko joku tietty myymälä.
Vierailija kirjoitti:
Toimistotarvikefirma joskus kauan sitten nuoruudessani, elämäni ensimmäinen työpaikka (90-luvun lopussa). Työ sinänsä oli mukavan leppoisaa ja palkka kohtuullinen, mutta varaston pomona oli vanha, 62-vuotias parin vuoden kuluttua eläkkeelle jäävä akka, jonka vaatimustaso oli suorastaan epäinhimillinen. Hirveä huuto joka kerta jos joku ei tullut esimerkiksi lounaalta ajoissa takaisin, esimerkiksi naurettavan minuutin verran myöhästymisen vuoksi. Virheistä huudettiin suurin piirtein koko varastotiimille ja sen tekijälle motkotettiin pahimmillaan minkä kurkusta lähti. Pomolla oli myös naurettava tapa: jos kello oli jo 8.00, niin "huomenta" ei enää kelvannut, vaan piti sanoa "päivää". Minuuttia ennen kahdeksaa "huomenta" vielä kelpasi.
Yllättäen kaikkein leppoisin jatko koko puolen vuoden pestini aikana oli munaa saamattoman vanhapiika-akan kesäloma-aika. Ei yhtään virhettä, todella leppoisa työilmapiiri ja lomittava pomo oli hyvää pataa kaikkien kanssa. Siinä huomasi eron, mikä on hyvän pomon ja paskan pomon ero.
Todistinpa myös joskus tilannetta, jossa varastossa pitempään olleet keski-ikäiset naiset (3 kpl) kutsuttiin puhutteluun tämän akan pieneen toimistoon. En ole eläissäni kuullut millään työpaikalla moista huutoa, väittelyä, kinastelua ja tappelua useamman minuutin ajan. Ties mistä oli kyse, mutta yksi varaston nuorista miehistä totesi, että "jos tuolla ei ilma puhdistu, niin ei sitten millään".
Em. nuori mies oli varsin usein varastopomon hampaissa, kun hän tykkäsi heittää vitsiä ja jutella mukavia työn lomassa. Edes muutaman sekunnin pätkä ilman käsien liikettä ja akka oli heti huomauttelemassa. Mutta tälle jantterille hän ei uskaltanut yllättäen sanoa niin pahasti kuin muille, ja ihmettelin moista. Syy selvisi loma-ajalla: ylemmässä kerroksessa "pukumiesten ja jakkupukunaisten osastolla" oli töissä tämän hepun äiti, paljon korkeammassa asemassa kuin varastopomoni. Akka kuulemma pelkäsi "Teroa" (nimi muutettu) äidin aseman vuoksi.
Oli helpotus saada opiskelupaikka ja sain syyn lähteä pois.
Jälkikäteen olen ajatellut, että duuni oli niin perustyötä kuin olla ja voi, eli kuka tahansa oli korvattavissa. Perehdytykseksi riitti, että "tuolta otat tilauslistan ja tuolta etsit kylttien avulla oikeat tuotteet ja olet huolellinen" ja sitten vain osoitetiedot paketin päälle + pantakoneella remmit ympärille.
Samantapainen kokemus kun ärsyttävä, kaiken tietävä, perseiden nuolija akka, oli kesälomalla, työpaikka oli aivan mahtava paikka. Kahvitauolla kaikki puhuivat, vuorotellen, mitä erilaisimmista asioista ja jokainen sai suunvuoron. Sitten loppui akan kesäloma ja kahvitauolla kuunneltiin taas hänen perheensä tarinoita ja lasten ruokailumieltymyksiä. Kaikki olivat hiljaa. Ihan hirveä paikka. Kuinkahan monta vuotta olivat olleet tuossa tilassa, yhden akan showssa. Verenpaine oli koholla, sanan varsinaisessa merkityksessä, kun olin tuolla töissä. Onneksi työpesti ja vitutus olivat määräaikaisia.
Kemira. Ja siellä on vielä aivan kamala naapurikin, Ruskon kaatopaikka. Oulussa siis nämä hyvin toksiset paikat.
Muutin sitten Tampereelle ja olen käynyt siellä aamuisin juomassa kahvit eräällä huoltoasemalla mutta se on jo toinen juttu. Valokuituyhteyttä nyt hankkimassa ja sitä kyllä suosittelen kaikille ok-taloon ja tutustumista DNA:n superedullisiin liittymiin
Jostain syystä seurakunnissa ja muissa uskonnollisissa yhteisöissä on aika usein "toksinen" työilmapiiri.