Toksisin työpaikka, jossa olet työkennellyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa isoissa IT-alan firmoissa joka vuosi vähintään yhdet yt:t. Pomojen p nuolentaa ja muutenkin häiriintynyttä menoa. Vaihdoin aikanaan keskikokoiseen yritykseen, jossa on suht täysipäistä menoa.

Todellakin tämä.

Mitä isompi on talo, sitä järkyttävämmin väkeä kohdellaan. Ei ne enää ole ihmisiä vaan numeroita ja summia excelissä ja jokainen rivi on liikaa paitsi ne parhaat golf kaverit.

Ne jää. Ja yksi tällänen firma mukamas yritti nostaa naisten osuutta firmassa ja laittoi tavoitteeksi saavuttaa tietyn prosentin väestä naisina. Se koskikin vain uusia palkkauksia (eli niitä opiskelijoita joita haalitaan halvalla sisään) ja samalla yt:ssä heitettiin kaikki kokeneet ja vanhat pois, ne vähät naisetkin.

Söikö vähän uskottavuutta koko firmaan. Ihan naurettavaa menoa tuo kaveripelleily, kun johtajat vaihtuu niin vaihtuu kaikki heidän alaisetkin ja kummasti ne on kaikki niitä golf kavereita.

Oksettavaa.

Karttakaa isoja taloja viimeseen asti.

Itselläkin sama kokemus ja esimies sysäsi omat hommansa alaisille sanomalla että kaikkien pitää itse etsiä lomittaja koska mitään ei saa jäädä tekemättä lomien takia, että ne pitää pitää siten ettei työ häiriinny vaikka osissa. Oikeasti tuo on esimiehen työ tuo sijaisen hankinta.

Ja sitten komento oli ettei ylitöitä saanut tehdä mutta hommia oli niin paljon että kaikkien oli käytännössä silti pakko tehdä, eli ilmaiseksi töitä ja lomiakaan ei saanut pidellä kuin työn ehdoilla.

Kyse ei edes ollut vuorotyöstä, vaan ihan toimistotyöstä.

Suuri talo mutta ihmisiä poljetaan mennen tullen. Edelleen. Yt:t joka kevät.

Isossa talossa kyllä löytyy helpommin tuuraaja kuin jossain pikkuputiikissa ja isolla talolla on myös enemmän resursseja palkata se tuuraaja vaikka vuokratyöfirmasta.

Kyllä. Pointti oli tässä se kenen työtä se tuuraajan etsimisen oikeasti on, sen tekijän, vai sen esimiehen?

Esimiehet vaan niin kusentärkeitä että ei sovi heidän arvolleen tollasessa firmassa, sekin delegoidaan alemmas. Tekis edes ne omat työnsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkokeilut työttömänä. Jännä kyllä se vaikuttaa kohteluun, kun olet ilmaistyöläisenä (viestinnän ala). Pistetään samoihin hommiin kuin palkkaa saavat, ilman ohjausta ja vakityöläisten kohdellessa kuin ilmaa (eivät tervehdi, istuvat & lounastavat keskenään). Nakitetaan kaikenlaista ja oletetaan - vaikka olet tutustumassa alaan! - että osaat tai opettelet hetkessä. Minkäänlaista oikeaa ohjausta, perehdytystä toimeen jne. on turha odottaa. Mitään ei jää käteen, paitsi 6 kk pompottelu & toisten hanttihommien tekeminen - valtion piikkiin. Samassa paikassa oli tuolloin koko ajan 3-5 työkokeilijaa/-harjoittelijaa pyörityksessä.

Tästä sitten takaisin työttömäksi entistä lannistuneempana ja työkkäri tivaamassa, mites se työllistyminen (ketään ei tuolla paikassa palkattu, vaan uudet ilmaisorjat tilalle). Mitään vastuuta ei tokikaan firmoille, jotka häikäilemättömästi opiskelijoita/työttömiä hyödyntävät.

Tuo on ihan totta. Vaikka tekisit kaiken reippaasti mitä kuuluu ja pyydetään ja vähän ylikin, sinuun suhtaudutaan kuin maan matoseen ja alinpaan kansalaiseen.. Siis herranen aika, teet siellä ilmaiseksi orjatyötä ja tässä kiitos! Aivan uskomatonta.

Joo yhes paikkaa yks tyyppi ei ikinä sanonut aamulla huomenta mulle, mulkoili vaan. Sit kädet puuskassa vahtas et osaanko nyt tehdä oikein. Mulle puhuttiin alentavasti. Kun yritin sanoa ohjaajalle jotain, minut ignoorattiin. Sanoin 4 kertaa hänen nimensä, hän vaan katseli muualle, kuuli varmasti ja sitten naurahti kollegalleen. En enää ikinä suostu työkokeiluun.

Oulunkylän kirjasto.

Alma Media.

Näitä teidän tarinoita lukiessa tulee jotenkin niin surullinen olo. Meidän työelämä Suomessa on ihan rikki. Miten ihmeessä tällaisten toksisten esihenkilöidenkin vaan annetaan jatkaa vuodesta toiseen? Tai työpaikkakiusaamisen? Mulla on sellainen kutina, että osa ihmisistä on työttömänä vaan koska eivät enää jaksa tätä työelämää. Saataisiinko työllisyys nousuun jos ihmiset kokisivat enemmän että sinne työpaikalle on oikeasti ihan kiva tulla? Jopa niin että vaikka työ itsessään olisi raskasta tai tylsää, mutta kivat työkaverit ja hyvä työyhteisö paikkaisivat sitä.

Tuntuu, että aivan liian monessa paikassa nimenomaan se ilmapiiri on niin huono ettei ihmiset vaan yksinkertaisesti jaksa. Mielenterveyshäiriöt siinä vaan lisääntyy. Miksi ylipäätään ihmisten pitää olla niin paskoja toisilleen?

Jotain tälle asialle pitäisi tehdä ja työpaikoista tehdä reilummat ja kiusaamisvapaat alueet. Usein se vaan jää sanahelinäksi johdon tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen myös miten meillä voi olla niin paljon koulu ja työpaikkakiusaamista. Toki kaikki ulottuu myös nettiin ja someen. Meidän olematon ja epäkohtelias käytöskulttuuriko sen tekee? Kaamosaika, pimeys, kylmyys? Yleisesti ottaen suomalaiset on niin ujoa kansaa mutta kyllä sitten yhteisöissä uskalletaan nälviä ja kiusata..

En allekirjoita pitkän työurani (useissa eri yrityksissä) perusteella väitettä, että työpaikkakiusaaminen olisi erityisen yleistä. Yhdessäkään työpaikassa jossa olen ollut, ei sellaista ole esiintynyt. Omat kehitystä kaipaavat asiansa toki jokaisessa paikassa silti. En tosin ole ollut alemman tason duunaripaikoissa, joten niistä en osaa sanoa.

Pari sellaista tapausta on tullut vastaan, jossa joku työntekijä on syyttänyt jotakin toista/toisia kiusaamisesta tai epäasiallisesta kohtelusta. Nuo tapaukset ovat olleet suorastaan absurdeja eivätkä siksi johtaneet mihinkään. Kyseiset valituksen tehneet henkilöt ovat olleet sellaisia, että jostain syystä heitä muka aina vainotaan ja kiusataan, riippumatta mihin menevät tai mitä tekevät. HR:ssä hyvin tunnettuja jo ennestään aiemmista vastaavista syytöksistä eri osastoilla/yksiköissä/tiimeissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkokeilut työttömänä. Jännä kyllä se vaikuttaa kohteluun, kun olet ilmaistyöläisenä (viestinnän ala). Pistetään samoihin hommiin kuin palkkaa saavat, ilman ohjausta ja vakityöläisten kohdellessa kuin ilmaa (eivät tervehdi, istuvat & lounastavat keskenään). Nakitetaan kaikenlaista ja oletetaan - vaikka olet tutustumassa alaan! - että osaat tai opettelet hetkessä. Minkäänlaista oikeaa ohjausta, perehdytystä toimeen jne. on turha odottaa. Mitään ei jää käteen, paitsi 6 kk pompottelu & toisten hanttihommien tekeminen - valtion piikkiin. Samassa paikassa oli tuolloin koko ajan 3-5 työkokeilijaa/-harjoittelijaa pyörityksessä.

Tästä sitten takaisin työttömäksi entistä lannistuneempana ja työkkäri tivaamassa, mites se työllistyminen (ketään ei tuolla paikassa palkattu, vaan uudet ilmaisorjat tilalle). Mitään vastuuta ei tokikaan firmoille, jotka häikäilemättömästi opiskelijoita/työttömiä hyödyntävät.

Tuo on ihan totta. Vaikka tekisit kaiken reippaasti mitä kuuluu ja pyydetään ja vähän ylikin, sinuun suhtaudutaan kuin maan matoseen ja alinpaan kansalaiseen.. Siis herranen aika, teet siellä ilmaiseksi orjatyötä ja tässä kiitos! Aivan uskomatonta.

Joo yhes paikkaa yks tyyppi ei ikinä sanonut aamulla huomenta mulle, mulkoili vaan. Sit kädet puuskassa vahtas et osaanko nyt tehdä oikein. Mulle puhuttiin alentavasti. Kun yritin sanoa ohjaajalle jotain, minut ignoorattiin. Sanoin 4 kertaa hänen nimensä, hän vaan katseli muualle, kuuli varmasti ja sitten naurahti kollegalleen. En enää ikinä suostu työkokeiluun.

Ei niihin kukaan vapaaehtoisesti menekään, ovat mielenterveysvammasten pätemispaikkoja jossa pääsevät kurmottamaan työttömiä, jotka ovat olleet alalla valmiiksi kymmeniä vuosia.

Vierailija kirjoitti:

Näitä teidän tarinoita lukiessa tulee jotenkin niin surullinen olo. Meidän työelämä Suomessa on ihan rikki. Miten ihmeessä tällaisten toksisten esihenkilöidenkin vaan annetaan jatkaa vuodesta toiseen? Tai työpaikkakiusaamisen? Mulla on sellainen kutina, että osa ihmisistä on työttömänä vaan koska eivät enää jaksa tätä työelämää. Saataisiinko työllisyys nousuun jos ihmiset kokisivat enemmän että sinne työpaikalle on oikeasti ihan kiva tulla? Jopa niin että vaikka työ itsessään olisi raskasta tai tylsää, mutta kivat työkaverit ja hyvä työyhteisö paikkaisivat sitä.

Tuntuu, että aivan liian monessa paikassa nimenomaan se ilmapiiri on niin huono ettei ihmiset vaan yksinkertaisesti jaksa. Mielenterveyshäiriöt siinä vaan lisääntyy. Miksi ylipäätään ihmisten pitää olla niin paskoja toisilleen?

Jotain tälle asialle pitäisi tehdä ja työpaikoista tehdä reilummat ja kiusaamisvapaat alueet. Usein se vaan jää sanahelinäksi johdon tasolla.

Kyse voi olla suurelta osin myös siitä, ettei monet vain kestä työelämää eikä edes ihan normaalia työhön liittyvää (myös sosiaalista) kuormaa. Tällainen herkkähipiäisyys vaikuttaa olevan kovasti yleistymään päin.

Kohta on ihmebantut kiusaajina ja kiusattuina.

Vierailija kirjoitti:

Tutkimusavustaja yliopistolla. Esihenkilöproffa teki ilmapiiristä ja työstä yhtä helvettiä.

Ollaankohan oltu samassa työpaikassa? Oliko Helsingin yliopistolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkokeilut työttömänä. Jännä kyllä se vaikuttaa kohteluun, kun olet ilmaistyöläisenä (viestinnän ala). Pistetään samoihin hommiin kuin palkkaa saavat, ilman ohjausta ja vakityöläisten kohdellessa kuin ilmaa (eivät tervehdi, istuvat & lounastavat keskenään). Nakitetaan kaikenlaista ja oletetaan - vaikka olet tutustumassa alaan! - että osaat tai opettelet hetkessä. Minkäänlaista oikeaa ohjausta, perehdytystä toimeen jne. on turha odottaa. Mitään ei jää käteen, paitsi 6 kk pompottelu & toisten hanttihommien tekeminen - valtion piikkiin. Samassa paikassa oli tuolloin koko ajan 3-5 työkokeilijaa/-harjoittelijaa pyörityksessä.

Tästä sitten takaisin työttömäksi entistä lannistuneempana ja työkkäri tivaamassa, mites se työllistyminen (ketään ei tuolla paikassa palkattu, vaan uudet ilmaisorjat tilalle). Mitään vastuuta ei tokikaan firmoille, jotka häikäilemättömästi opiskelijoita/työttömiä hyödyntävät.

Tuo on ihan totta. Vaikka tekisit kaiken reippaasti mitä kuuluu ja pyydetään ja vähän ylikin, sinuun suhtaudutaan kuin maan matoseen ja alinpaan kansalaiseen.. Siis herranen aika, teet siellä ilmaiseksi orjatyötä ja tässä kiitos! Aivan uskomatonta.

Joo yhes paikkaa yks tyyppi ei ikinä sanonut aamulla huomenta mulle, mulkoili vaan. Sit kädet puuskassa vahtas et osaanko nyt tehdä oikein. Mulle puhuttiin alentavasti. Kun yritin sanoa ohjaajalle jotain, minut ignoorattiin. Sanoin 4 kertaa hänen nimensä, hän vaan katseli muualle, kuuli varmasti ja sitten naurahti kollegalleen. En enää ikinä suostu työkokeiluun.

Kuulostaa tutulta. Julkinen sektori, pohjois-Suomi.

Erään vanhusten hoitokodin keittiö, jossa tehtiin ruokaa hoitokodin asukkaille ja erittäin paljon ruokaa lähettäväksi sen talon ulkopuolelle. Minua jostain syystä selvästi inhottiin siellä alusta asti heti ensimmäisestä päivästä asti kun olin päässyt sinne. Muut työntekijät pistivät minut heti alusta asti tekemään hirveästi töitä hirveällä vauhdilla. Mitään taukoja en olisi heidän mielestään saanut pitää tai edes käydä vessassa. Koko ajan olisi pitänyt esimerkiksi esipestä astioita valtavalla vauhdilla, pistää ne tiskikoneeseen ja sitten heti paikoilleen. Siinä olisi tarvinnut minusta vähintään 2 ihmistä tekemään töitä, mutta minut pistettiin tekemään se kaikki yksin kun muut usein vain seisoskelivat, joivat kahvia ja juorusivat keskenään kun minä tein hiki päässä töitä. Minulle oltiin todella töykeitä, mihinkään mitä sanoin tai kysyttiin ei vastattu kunnolla tai ystävällisesti ja he selvästi nauttivat kun näkivät kuinka minä raadoin heidän tekemättä mitään. Muutaman viikon päästä jouduin lopettamaan, mikä heitä selvästi huvitti kun en pärjännyt siellä mutta ei siitä mitään tullut kun joka ilta itkin ahdistustani ja väsymystäni. No, he sitten joutuivat tekemään itse ne kaikki työt mitkä minä tein. Silloin nuorena ja tyhmänä en osannut puolustaa itseäni tai tehdä ilmoitusta ylemmälle taholle epäasiallisesta kohtelusta, koska koko lapsuuteni kiusatuksi tulleena en osaa puolustaa itseäni kunnolla.

Hgin yliopiston kirjasto.

HUS

Espoon sairaala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa isoissa IT-alan firmoissa joka vuosi vähintään yhdet yt:t. Pomojen p nuolentaa ja muutenkin häiriintynyttä menoa. Vaihdoin aikanaan keskikokoiseen yritykseen, jossa on suht täysipäistä menoa.

Todellakin tämä.

Mitä isompi on talo, sitä järkyttävämmin väkeä kohdellaan. Ei ne enää ole ihmisiä vaan numeroita ja summia excelissä ja jokainen rivi on liikaa paitsi ne parhaat golf kaverit.

Ne jää. Ja yksi tällänen firma mukamas yritti nostaa naisten osuutta firmassa ja laittoi tavoitteeksi saavuttaa tietyn prosentin väestä naisina. Se koskikin vain uusia palkkauksia (eli niitä opiskelijoita joita haalitaan halvalla sisään) ja samalla yt:ssä heitettiin kaikki kokeneet ja vanhat pois, ne vähät naisetkin.

Söikö vähän uskottavuutta koko firmaan. Ihan naurettavaa menoa tuo kaveripelleily, kun johtajat vaihtuu niin vaihtuu kaikki heidän alaisetkin ja kummasti ne on kaikki niitä golf kavereita.

Oksettavaa.

Nämä firmat, joissa palkataan naisia, koska halutaan taloon enemmän naisia, ovat todella oksettavia. Osaamisella ei ole mitään väliä, riittää, että jalkojen välissä on oikea sukupuolielin. Sedät hymisevät tyytyväisinä kuinka ajan hermolla meillä ollaan ja todella tasa-arvoisia, kun on näin paljon otettu naisia sisään. Viihdykkeeksi setiä varten. 

Oli perheyritys.

Ei enää koskaan perheyritykseen töihin.

Vuosaaren kirjasto.

Kirjaimellisesti toksisin oli työpaikka, jossa homeongelma. Sairastuin pahasti. Toki vaikutti myös työilmapiiriin ja kaikkien jaksamiseen kun puolet työyhteisöstä kärsii kroonisesta vaikeasta migreenistä ja sairastelukierteestä, ihottumista jne. Kaikki väsyneitä ja ärtyisiä.

Mattslidens skola.