Mitä sinä muistat omasta penkkaripäivästäsi?
Muistan sen helpotuksen tunteen, kun lukuloma oli alkamassa ja kirjoitusten jälkeen ei tarvitsisi nähdä enää tuttuja lukiolaisia. Olin yksinäinen pikkukaupungissa ja kaipasin todella paljon pois.
Kommentit (201)
Nuorelle, vastavalmistuneelle miesopettajalle annettiin joku "vuoden kuumin ope" -palkinto. Hän ei todellakaan näyttänyt olevan kovin mielissään, vaikka haki kyllä kohteliaasti palkinnon. Minusta se oli jo silloin valtavan kiusallista.
En käynyt lukiota ja olin juuri muuttanut toiseen kaupunkiin, mutta kaverit kävi ja nauhoittivat koko päivän mulle c-kasetille ja lähettivät postissa.
Hauskalta kuulosti!
Kova pakkanen, varpaat jäätyi uusissa kengissä, joilla oli hankala seistä rekan lavalla. Vuosi oli 1979.
Koulussa oltiin pukeuduttu "abivaatteisiin", mutta ajelulle vaihdettiin lämpimämmät tamineet. Itselläni oli pilkkihaalari. Menomatkalla jaksettiin riehua auton lavalla. Takaisin koululle tultiin sitten hieman vaisumpina kun oli niin kylmä ja huutamisesta äänet käheinä. Joillain oli viinipulloja tms. lämmikettä ja sen muistan, että joku porukka pelasi pullon pyöritystä ajan kuluksi auton lavan pohjalla. Koululta kipinkapin kodin kautta abiristeilylle. Voi sitä riemua! Laivalla baarissa ei edes kysytty ikää, vaan viinaa sai ostaa kuka tahansa.
Vierailija kirjoitti:
En käynyt lukiota ja olin juuri muuttanut toiseen kaupunkiin, mutta kaverit kävi ja nauhoittivat koko päivän mulle c-kasetille ja lähettivät postissa.
Hauskalta kuulosti!
Ihanat kaverit <3
Ihan älyttömän hauskat kekkerit ja juhlinta jatkui illalla läheisessä hiihtokeskuksessa ja sen ihanan, komean miehenalun kanssa, kenen kanssa oli sutinaa koko lukion kakkonen ja kolmonen. Hauskoja muistoja siis
Ihan kiva päivä oli, pukeuduin intiaaniksi, ei varmaan olisi sopivaa enää nykyään :D
Omat penkkarini olivat 90-luvun alussa ja lapsillani ne olivat 2017 ja 2019 eli ennen koronaa.
Hämmästyin miten vähän perinteet olivat muuttuneet.
Heillä oli samaan tapaan abi-pränkit, laulut opettajille, abi-show, karkin heittäminen ja kuorma-autoajelut.
Erona oli, että heillä pukeuduttiin erilaisiin naamiaisasuihin. Meillä oli koulussa jotkut yhtenäiset suojahaalarit ja kuorma-auton lavalla pilkkihaalarit.
Kaikista meistä penkkaripäivä oli ihan paras päivä ikinä!
Aloitin päivän käymällä vessassa oksentamassa. Aamupäivä meni kankkusta parannellessa, mutta kun tuli aika nousta kuorma-autoon, olo oli jo parempi. Siitä se sitten lähti, ja illalla oli taas kaikkien koulunsa päättävien kesken juhlat. Tämä tapahtui vuonna 1987.
Pyörin porukan mukana, vähän syrjässä . Illalla tanssiravintolassa. Pukeuduin varmaan vähän oudosti ja vanhanaikaisesti ja en ollut parikymppisenäkään hoikka enkä kaunis niin minua luultiin opettajaksi. Vanhat ukot hakivat tanssimaa
1984, kylmä oli mutta kivaa. Koululla ensin esitettiin lauluja opettajista, kierreltiin kai myös luokissa.
Ei naamiaisasuja vaan kaupungilta saatiin lainaan ulkotöissä käytettyjä haalareita. Niitä enemmän kyllä lämmittivät juomat ja kiva fiilis. Muistaakseni ei kyllä silloin ollut tapana heitellä karkkeja vaan keskityttiin pitämään meteliä soittimin ja iskulausein.
Hitsi kuinka paljon siitä on jo aikaa!
Hyvät muistot! Huudettiin auton lavalla äänet käheiksi, lämmikkeenä meillä oli giniä. Juhlinta jatkui abiristeilyllä Tukholmaan, josta palattiin lauantaina kotiin umpiväsyneinä. Pussailin laivalla t o d e l l a hyvän näköiseen pojan kanssa.
Eräs poika k usi rekan lavalle ja siellä nesteessä sitten tallattiin menemään.
Ihan helvetillinen pakkanen oli. Olimme parhaan kaverini kanssa sopineet, että vedetään päälle vitsimielessä rockabilly-vaatteet, siis miesten sellaiset: isot överi torttutukat, bootsit, farkut, nahkatakit. Naurettiin jo valmiiksi miten naurettavilta näytetään. Kaikki oli katsottu yhdessä etukäteen ja ajattelin, että tästä tulee kyllä hauska juttu.
Yllättäen kaverini ilmaantuikin paikalle jossakin pimatsu-lentoemon asussa. Lisäksi yksi abipoika oli pukeutunut täsmälleen samoin kuin minä, mutta ei vitsillä vaan ihan ihan tosissaan. Suoraan sanottuna vitutti ja ärsytti, mutta sitten päätin pitää vaan hauskaa ja ihan kiva se penkkaripäivä oli lopulta.
Mulla on ihan hauskat ja lämpimät muistot. Olin nörttityttö, mutta kavereita minulla kyllä oli. Parhaan kaverin kanssa oli samanlaiset asut, jotka meidän äidit olivat meille askarrelleet pitkän kaavan kautta. Rekkakyydin taisin jättää väliin, koska mitään muistoja siitä ei ainakaan ole. Luultavasti oli niin pirun kylmä, etten naamiaismekossani voinut harkitakaan mukaan lähtöä. Osa otti koululla lämmikettä ja jäi siitä kiinnikin, mutta itse olin kyllä koulussa ihan selvin päin. Illalla oli sitten hyvät bileet.
Vierailija kirjoitti:
Lukiossani ei ollut suurta abikulttuuria, vaikka lukio oli ollut pitkään toiminnassa. Abiristeilystä ei haaveillut kukaan, vaikka silloin ne olivat muualla jo iso juttu. Penkkarirekkojakaan ei tullut katsomaan juuri kukaan, vaikka ei ollut mikään pieni kaupunki kyseessä ja tuo oli kaupungin ainoa lukio.
No on sen kyllä täytynyt olla pieni kaupunki. Meidän kaupungissa oli viisi lukiota eikä se ollut mikään suuri kaupunki.
Penkkariajelulla oli pakkasta jotain -20 astetta. Lainasin pilkkihaalarit ajelua varten, mikä oli viisas teko.
Kalja lavalla meinasi jäätyä pulloon. Pikku kännissä oltiin koko päivä.
Laulut opettajista ja alemman vuosikurssin opettajista oli tosi törkeitä. Nykyisin saisi varmaan seuraamuksia.
Omassa lukiossani penkkarit ja muut abien juhlien valmistelut eivät kiinnostaneet suosituimpia oppilaita. Eli penkkarit ja muut oli kaltaisteni nörttien järjestämiä, mikä taisi olla aika harvinaista. Suositummat oppilaat osallistuivat penkkareihin ja muihin juhliin, mutta olivat kiinnostuneempia jatkobileistä baarissa.
Penkkareista muistan, että varioitiin abigaalassa jotain sen ajan tv-ohjelmia ja laulettiin suomi-iskelmiä uusilla sanoituksilla.
Kauhean vähän.
Oli kevät 1992, olimme pukeutuneet koko luokka kondomeiksi.
Muistaakseni vielä sinä vuonna saimme vantaalaisuudesta huolimatta ajaa stadissa karkkeja ja kortsuja heitellen.
En kyllä oikein muista, aikaa on mennyt, juotiin paljon eikä tuo tapahtuma nyt muutenkaan mikään elämän käännekohta tai sellainen merkityksellinen juttu ollut.
En edes muista oliko auton lavalla kuinka kylmä...