Mitä sinä muistat omasta penkkaripäivästäsi?
Muistan sen helpotuksen tunteen, kun lukuloma oli alkamassa ja kirjoitusten jälkeen ei tarvitsisi nähdä enää tuttuja lukiolaisia. Olin yksinäinen pikkukaupungissa ja kaipasin todella paljon pois.
Kommentit (201)
Olin tosi yksinäinen abivuonna ja penkkaripäivänä myös. En yhtään kaipaa noita aikoja.
Kävi sääliksi nuorempia oppilaita. Lukiossani oli tapana, että nuoremmat oppilaat kantavat abit vanhoissa pulpeteissa abirekkaan. Ja kyydissäkin oli kamala olla, kun pulpetti hytkyi ja sai pelätä putoavansa.
Muistan, että penkkarit on ystävänpäivänä ja kaikilla oli jotain sydänjuttuja asuissaan. Hauskaa oli!
Vierailija kirjoitti:
Muistan sen, miten tuo päivä oli pienen insideporukan juhla, vaikka lukiossa vuosikurssillamme oli yli 120 oppilasta. Suositut jakoivat toisilleen abipalkintoja, tyyliin "hottis abi", "bileabi" jne. Yksi hiljaisempi oppilas taidettiin palkita jollain "eräjorma-abi" -palkinnolla, kun hän viihtyi paljon luonnossa ja haaveili urasta armeijassa.
Toivon todella, että nykyisin nuo juhlat olisivat enemmän suunnattu koko porukalle eikä kyse olisi pienen porukan jutusta.
Tällaista oli myös omassa lukiossani v. 2009. Suosittujen tyttöjen porukka ei vaivautunut juttelemaan muiden kanssa edes penkkaripäivänä, sillä halusivat olla silloinkin keskenään. Penkkarien sisällä oli heidän omat bileensä, joihin ei selvästi kaivattu ulkopuolisia.
Oli kyllä hauskaa koko päivän. Lava-ajelu oli tosi kivaa ja oli hyvä tunnelma.
Meillä oli replica-aseet pekkareissa :D Veikkaisin ettei ihan toimisi nyt....
Suosituilla tyypeillä oli omat taskumatit, joista joivat jo aamulla koulussa ennen ajelun alkua - en kuulunut heihin. Mutta kyllä me epäsuositut nörtit hauskaa osattiin pitää ilman viinaakin!
Abit jakoivat penkkareissa palkintoja opettajille. Reksi oli halunnut käydä etukäteen läpi palkinnot ja jaetut tittelit, sillä opettajat olivat saaneet aiempina vuosina todella räävittömiäkin lempinimiä. Meillä tittelit ja palkinnot olivat muutenkin tosi kesyjä, luokkaa tyyliope tai tsemppiope. Palkinnoksi oli luvassa muki, karkkipussi tms.
Jälkikäteen mietin, miltähän mahtoi opettajista tuntua, kun jotkut opettajat palkittiin joka vuosi ja toisia opettajista ei koskaan muistettu mitenkään.
Kierreltiin kansallispuvuissa laulamassa opettajille heistä kertovia lauluja luokissa. Yhdelle opettajalle käytiin laulamassa opettajainhuoneessa. Hän liikuttui kovasti ja oli hämmästynyt, kuinka hänelle ei laulettukaan mitään pilkkalaulua, vaan lähinnä pelkkiä kehuja. Hän jäi tuon jälkeen eläkkeelle, olisi kuulema voinut jäädä aikaisemminkin, mutta halusi opettaa juuri meitä lukion loppuun saakka.
Ajelusta ei jäänyt mieleen paljoa muuta, kuin se, että joku keksi, että mennään kaikki kyyryyn alas lavalla oman koulun ohi ajaessa ja noustaan kaikki kerralla ylös. Minä en tuota alasmenosuunnitelmaa kuullut, olin ainoa seisova, kunnes joku nykäisi alas.
Lukiossani ei ollut suurta abikulttuuria, vaikka lukio oli ollut pitkään toiminnassa. Abiristeilystä ei haaveillut kukaan, vaikka silloin ne olivat muualla jo iso juttu. Penkkarirekkojakaan ei tullut katsomaan juuri kukaan, vaikka ei ollut mikään pieni kaupunki kyseessä ja tuo oli kaupungin ainoa lukio.
Vierailija kirjoitti:
Luokkiin meno oli kielletty tuntien aikana vaikka aiempina vuosina oli ollut sallittua. Siispä mentiin luokkiin häiritsemään opetusta ja jakamaan karkkia 1. ja 2. luokan oppilaille.
Alkoholin juominen oli tietenkin kielletty. Siispä likimain jokainen oli enemmän tai vähemmän huppelissa.
Koulun käytävät yms. sotkettiin todella perusteellisesti pinoamalla penkkejä, teippaamalla, serpentiinillä, opettajia herjaavilla julisteilla jne. ja tämä oli 100% sallittua(!)
Penkkariajelulla huudettiin äänet käheiksi ja heitettiin lapsille tonnikaupalla karkkia. Meillä oli todella fiksu oppilaskunta ja rahaa karkkiin(kin) täysin älyttömästi.
Sitten lähialueen meille varattuun yökerhoon bailaamaan. Päädyin samaan pöytään istumaan tytön kanssa, jonka perään olin salaa huokaillut 2 vuotta. Viunan rohkaisemana sai ujo nörttipoika tehtyä elämänsä ensimmäisen aloitteen ikinä ja siitä palkintoa pari slovaria ja suudelma.
Tämä 80-luvun lopulla.
Meilläkin näin! Tehtiin abijäyniä, rakennettiin kouluun esteitä tuoleista ja pöydistä, meille oli abi-banderolleja ja koristeltiin koulua muutenkin, kaapattiin keskusradio ja sieltä tuli abi-ohjelmaa, meillä oli abi-lauluja ja abi-show yläasteelle ja muulle lukiolle. Heiteltiin karkkia koulun käytävillä ja lapset konttasivat perässä. Abeille piti osoittaa kunnioitusta jne.
Opettajat sallivat abeilta aika pitkälle kaikkea hulluttelua ja naureskelivat juonessa mukana. Oli kyllä mahtavaa.
Sitten rekat tulivat hakemaan ja hypättiin kyytiin kohti Helsingin keskustaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli replica-aseet pekkareissa :D Veikkaisin ettei ihan toimisi nyt....
Häh, jotkut leikkipyssyt?
Odotin päivää kuin kuuta nousevaa. Lavalla oli kylmä, vaikka olin pukeutunut lämpimästi (mutta se pitkä seisoskelu) ja karkit loppuivat kesken.
Muistan kun lapsena mietin, että menen taatusti lukioon, jotta pääsisin heittelemään eläinpuvussa karkkia ihmisille. Nooh ei ollut ihmeellistä!
En ollut lukiossa kovinkaan opiskeluorientoitunut, mikä nykyään harmittaa. Penkkareista muistan vähän. En ollut humalassa, koska minulla oli todettu kasvain kaulassa silloin ja se huolestutti. Mutta ihan ok hauskaa kai oli siltikin.
Muistan että kasteltiin kaikki muut vuositasolaiset ja illan päätteeksi sain vielä mukavalta blondilta pillua. Oli ihanaa aikaa.
M40
Pakkanen oli vähän pureva, mutta se ei tunnelmaa haitannut. Meidän pienen lukiomme porukka oli panostanut asuihin ja kaikilla oli hauskaa. Karkkia riitti. Loppuiltapäivästä paineltiin puvut päällä erääseen karaokebaariin, vaikka äänet eivät ihan iskussa olleet sen huutamisen jälkeen. 😀
Illalla kaikki olivat käyneet vaihtamassa vaatteet ennen baarikierrosta. Oli kyllä hauska päivä.
Muistan vain kuinka aloin odottamaan sitä että minusta tulee YLI-ihminen eikun YLIoppilas 👌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli replica-aseet pekkareissa :D Veikkaisin ettei ihan toimisi nyt....
Häh, jotkut leikkipyssyt?
Kyllä ja ei eli 80-luvulla pystyi ostamaan postimyynnistä toimimattomia replica-aseita, jotka näyttivät täysin aidoilta. Sellaisten kanssa sitten heiluttiin. Varmasti olisi Karhu-ryhmä paikalla tänäpänä. Maailma oli silloin jotenkin vähemmän kauhuissaan kaikesta.
Muistan miten onnellinen olin. Kuorma-auton lavalla tiiviisti tuttujen ja ihanien koulukaverieni ympäröimänä. Lukio oli kirjoituksia vailla valmis, lukuloma alkamassa, kuorma-auton lavalla oli hauskaa ajella keskustassa pitkässä jonossa.
Siellä sitten huudettiin ja metelöitiin, heiteltiin karkkia. En vaihtaisi tätä kokemusta pois.