Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mielenterveysongelmien poistaminen kehoa muokkaamalla
09.02.2023 |
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000009329949.html
Kummallinen on maailma nykyään. Tuntuu, että nuoret ihmiset ovat alkaneet hoitamaan mielenterveysongelmiaan muokkaamalla kehojaan.
Mitä mieltä te olette? Haluaisin ymmärtää, mutta kun en vain ymmärrä. Selittäkää minulle tämä ilmiö.
Kommentit (44)
Ajattelin otsikosta että nuo ongelmat poistuisivat sillä että laitettaisiin terveet käsitykset omaava implantti päähän ja homma olisi hoidettu sillä.
Muskilla taitaa olla just parhaillaan joku projekti implantin suhteen jolla ihmistä ja hänen ajatuksiaan pystyttäisiin muuttamaan sen avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jaa, minusta aikuiset ihmiset saa tehdä omien kehojensa kanssa mitä tahtovat, ei ole minun eikä kenenkään muunkaan asia siihen puuttua.
Kyse ei nyt ole ollenkaan siitä, etteikö ihmiset saisi muokata kehojaan. Mutta jos mielenterveysongelmia hoidetaan ensisijaisesti peruuttamattomilla leikkauksilla, eikä terapialla, mielestäni tilanne on TODELLA huolestuttava. Ap
https://www.ndtv.com/feature/old-photo-showing-how-black-alien-looked-l…
Tämä tyyppi on poistanut korvansa, nenänsä, pari sormea, halkaissut kielensä, päässä muhkuroita ym.
Hänkään ei kokenut oloaan kotoisaksi omassa kehossaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, minusta aikuiset ihmiset saa tehdä omien kehojensa kanssa mitä tahtovat, ei ole minun eikä kenenkään muunkaan asia siihen puuttua.
Kyse ei nyt ole ollenkaan siitä, etteikö ihmiset saisi muokata kehojaan. Mutta jos mielenterveysongelmia hoidetaan ensisijaisesti peruuttamattomilla leikkauksilla, eikä terapialla, mielestäni tilanne on TODELLA huolestuttava. Ap
Sitten pitäisi varmaan satsata enemmän mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jaa, minusta aikuiset ihmiset saa tehdä omien kehojensa kanssa mitä tahtovat, ei ole minun eikä kenenkään muunkaan asia siihen puuttua.
Kyse ei nyt ole ollenkaan siitä, etteikö ihmiset saisi muokata kehojaan. Mutta jos mielenterveysongelmia hoidetaan ensisijaisesti peruuttamattomilla leikkauksilla, eikä terapialla, mielestäni tilanne on TODELLA huolestuttava. Ap
Sitten pitäisi varmaan satsata enemmän mielenterveyspalvelujen saatavuuteen.
Tämä on totta, kannatan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenterveyden hoitamista on myös heikon itsetunnon paikkaaminen kauneusleikkauksilla ja pistoshoidoilla, mitkä etenkin ovat lisääntyneet. Naiset kokevat huonommuutta ollessaan sellaisia kuin ovat.
Onnellinen se, jonka omanarvontunto ei ole riippuvainen nykyajan villityksistä.
Mitä jos linkissä oleva nainen haluaa viiden vuoden päästä imettää lasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emmekö me kaikki käy itseksemme tällaisia keskusteluja itsemme kanssa?
Olisinpa ryhdikkäämpi, niin minut otettaisiin vakavammin.
Kunpa olisin pienempi, niin muut suhtautuisivat minuun hoivaavammin.
Rakastan sitä, miten ylväs tyylini muuttaa ihmisten suhtautumista minuun.
Olenpa nukkavieru, mikseivät ihmiset hyväksy minua sellaisena kuin olen.
Olisinpa laihempi, olisinpa muodokkaampi, olisinpa lihaksikkaampi, onpa kurjaa kun minulla miehenä on näin pienet kädet.
Mielestäni transkeskustelu koskee sitä, miten pieni tyytymättömyys oikeuttaa dysforian julkisilla varoilla rahoitettavaan hoitoon. Jos suuret rinnat aiheuttavat selkäongelmia, niitä saa pienennettyä veronmaksajien rahoista. Mutta saako rinnat poistattaa, jos kokemus on henkinen? Missä menee dysforian raja ja milloin puhutaan preferenssistä?
Vierailija kirjoitti:
Maailma on aina ollut perin kummallinen. Sen ei luulisi aikuista ihmistä niin yllättävän, ellei ole tynnyrissä kasvanut. Suosittelen matkailua, kirjojen lukemista, dokumenttien katsomista, asioiden pohtimista. Myös omaan itseen tutustumista. Tuskin sinäkään niin normaali olet, kuin luulet.
Näin. Eipä jonkun täysin vieraan ihmisen kehonkuvahäiriöt pitäisi haitata? Kannattaa tosiaan keksiä itselleen muuta ajateltavaa, jos tälläinen häiritsee, ettei itse sairastu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo radikaalimpaa kuin silikonien ottaminen tai rintojen pienennys toki, ja peruuttamaton kaiken lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on aina ollut perin kummallinen. Sen ei luulisi aikuista ihmistä niin yllättävän, ellei ole tynnyrissä kasvanut. Suosittelen matkailua, kirjojen lukemista, dokumenttien katsomista, asioiden pohtimista. Myös omaan itseen tutustumista. Tuskin sinäkään niin normaali olet, kuin luulet.
Näin. Eipä jonkun täysin vieraan ihmisen kehonkuvahäiriöt pitäisi haitata? Kannattaa tosiaan keksiä itselleen muuta ajateltavaa, jos tälläinen häiritsee, ettei itse sairastu.
Sanoin aloituksessa, että en vain ymmärrä, mutta haluaisin ymmärtää. Sinä vedät johtopäätöksen, että minä en tee muuta kuin pohdiskelisin tätä aihetta.
Pyysin myös selitystä ilmiölle. Ja täällä ollaan heti hyökkäämässä kun joku kyseenalaistaa jotain pinnalla olevaa asiaa. Se kertoo vain teistä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Emmekö me kaikki käy itseksemme tällaisia keskusteluja itsemme kanssa?
Olisinpa ryhdikkäämpi, niin minut otettaisiin vakavammin.
Kunpa olisin pienempi, niin muut suhtautuisivat minuun hoivaavammin.
Rakastan sitä, miten ylväs tyylini muuttaa ihmisten suhtautumista minuun.
Olenpa nukkavieru, mikseivät ihmiset hyväksy minua sellaisena kuin olen.
Olisinpa laihempi, olisinpa muodokkaampi, olisinpa lihaksikkaampi, onpa kurjaa kun minulla miehenä on näin pienet kädet.Mielestäni transkeskustelu koskee sitä, miten pieni tyytymättömyys oikeuttaa dysforian julkisilla varoilla rahoitettavaan hoitoon. Jos suuret rinnat aiheuttavat selkäongelmia, niitä saa pienennettyä veronmaksajien rahoista. Mutta saako rinnat poistattaa, jos kokemus on henkinen? Missä menee dysforian raja ja milloin puhutaan preferenssistä?
Uusi laki ei ota kantaa sukupuoli-identiteetin voimakkuuteen, vaan vain sen pysyvyyteen. Jos nykymuotoinen translaki menee läpi, "pysyvä" tarkoittaa vähintään yhden vuoden mittaista kokemusta.
Se astuu nykyisen diagnostiikan varpaille. Nykyään hoitojen ehtona on pysyvä kokemus toisen sukupuolen kehoon kuulumisesta. Jos "lakiraja" laskee yhteen vuoteen, niin lääkärien voi olla vaikeaa perustella yhtään pidemmän aikavälin tarkastelua.
Ei ole oikeastaan kenenkään toisen asia neuvoa opastaa kehottaa ja auttaa höjotain aikuista henkilöä vaan jos omasta mielestä pitää niin tehdä tai haluaa tehdä. Esim. periastteessa kyllä se oma keho ja mieli on oma ellei ole sitten pakkohoidossa. (Yleensä vasta hengenvaara itselle tai toiselle oikeuttaa pakkohoitoon)
Aikuinen ihminen pyytää apua kun haluaa ja omasta mielestä tarvitsee. Ei hänen tarvitse pyytää kun sinä haluat hänen pyytävän ja pyyteettömään auttamiseen on aina pyydettävä lupa, ettei tule tehtyä luvattomia auttamisen innossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeastaan kenenkään toisen asia neuvoa opastaa kehottaa ja auttaa höjotain aikuista henkilöä vaan jos omasta mielestä pitää niin tehdä tai haluaa tehdä. Esim. periastteessa kyllä se oma keho ja mieli on oma ellei ole sitten pakkohoidossa. (Yleensä vasta hengenvaara itselle tai toiselle oikeuttaa pakkohoitoon)
Aikuinen ihminen pyytää apua kun haluaa ja omasta mielestä tarvitsee. Ei hänen tarvitse pyytää kun sinä haluat hänen pyytävän ja pyyteettömään auttamiseen on aina pyydettävä lupa, ettei tule tehtyä luvattomia auttamisen innossa.
Sinä missasit pointin aivan täysin.
Kehonkuva muokkaus: psykologi pukeutuu homssuisasti, ei meikkaa kun potilaalla katsos kehonkuva ja ulkonäkö vääristymä. Tämä siis diagnosoitu supinaja juoru diagnoosia eikä potilas ollut kertaakaan vastaanotolla. Itseasiassa e ole kyseisen psykologin potilas ollenkaan.
Meitä on erilaisia eikä tarvitse aina olla niin fiininä!
Nousi otsikosta ensin sellainen mielikuva, että muokataan kehoa eli treenataan todella kovaa tai todella paljon, jotta saadaan keho erittämään endorfiineja, mistä oikeasti kumpuaa hyvää oloa. Rauhallisemmastakin liikunnasta on tähän apua, ei aina tietenkään.
Väitän että suurimmalla osalla meistä tavallisista ihmisistä on huono itsetunto, jota yritetään sitten jotenkin pönkittää. En kehon muokkaus leikkauksilla taida itsetuntoa kohottaa. Se on enemmän päänsisäistä minuutta ja persoonallisuutta. Joillakin se yllättävää kyllä kohottaa - esimerkkinä kauniiden huulten muokkaus järkyttävän suuriki joita sitten ylpeänä esitellään. Itse kuolisin häpeästä!
Vierailija kirjoitti:
Emmekö me kaikki käy itseksemme tällaisia keskusteluja itsemme kanssa?
Olisinpa ryhdikkäämpi, niin minut otettaisiin vakavammin.
Kunpa olisin pienempi, niin muut suhtautuisivat minuun hoivaavammin.
Rakastan sitä, miten ylväs tyylini muuttaa ihmisten suhtautumista minuun.
Olenpa nukkavieru, mikseivät ihmiset hyväksy minua sellaisena kuin olen.
Olisinpa laihempi, olisinpa muodokkaampi, olisinpa lihaksikkaampi, onpa kurjaa kun minulla miehenä on näin pienet kädet.Mielestäni transkeskustelu koskee sitä, miten pieni tyytymättömyys oikeuttaa dysforian julkisilla varoilla rahoitettavaan hoitoon. Jos suuret rinnat aiheuttavat selkäongelmia, niitä saa pienennettyä veronmaksajien rahoista. Mutta saako rinnat poistattaa, jos kokemus on henkinen? Missä menee dysforian raja ja milloin puhutaan preferenssistä?
Transystäväni mielestä transsukupuolisuus on kattokäsite, jonka alle mahtuvat kaikki transihmiset transmiehistä muunsukupuolisiin ja transvestiitteihin. Transsukupuolisuus ei edellytä, että olisi tyytymätön kehoonsa. Se on pikemminkin kokemus siitä, ettei tule kohdatuksi sellaisena kuin oikeasti on: äänen syventäminen tai rintojen poisto auttaa heitä lähemmäs tavoitettaan, oikeanlaista kohtelua muiden osalta. Vain hyvin pieni osa transsukupuolisista haluaa viedä transition ns. päätyyn asti.
Tästä tuli jotenkin mieleen päivän Feissarimoka:
https://www.feissarimokat.com/2023/02/yllapidolla-on-asiaa-osa-21/
Minusta tämä oli kuin kiteytys nykyajasta. Kun joitakuita ahdistaa nuket, ratkaistaan asia kieltämällä nukkekuvat sisustusryhmästä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oikeastaan kenenkään toisen asia neuvoa opastaa kehottaa ja auttaa höjotain aikuista henkilöä vaan jos omasta mielestä pitää niin tehdä tai haluaa tehdä. Esim. periastteessa kyllä se oma keho ja mieli on oma ellei ole sitten pakkohoidossa. (Yleensä vasta hengenvaara itselle tai toiselle oikeuttaa pakkohoitoon)
Aikuinen ihminen pyytää apua kun haluaa ja omasta mielestä tarvitsee. Ei hänen tarvitse pyytää kun sinä haluat hänen pyytävän ja pyyteettömään auttamiseen on aina pyydettävä lupa, ettei tule tehtyä luvattomia auttamisen innossa.
Tämä on sinällään oikein, mutta nykyajan trans ei ole kypsään ikään ehtinyt aikuinen, vaan yhä useammin alaikäinen.
Alue: Aihe vapaa
Olen samaa mieltä kanssasi, mutta palstan moderointi kun on mitä on, en haluaisi ketjun poistuvan sen takia, että joku alkaa kirjoittamaan törkeyksiä.