Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sensaatiomainen havainto: koulujen luokkahuoneisiin kannattaa rakentaa seinät
09.02.2023 |
SUOMESSA on viime vuosina jouduttu korjaamaan uusien koulujen avoimia tiloja rakentamalla luokkien väliin seiniä. Hämeenlinnaan valmistui syksyllä 2018 uudenlainen koulu, jossa enimmillään kuusi luokkaa opiskeli samassa tilassa, jota jaettiin osiin verhoilla.
- Alakoulun luokat 1-6 opiskelivat hyvin avoimissa tiloissa. Samoissa tiloissa opiskelivat myös yläkoulun oppilaat suurinta osaa oppiaineista, joissa ei tarvita erityistä välineistöä, kuvailee Nummen yhtenäiskoulun rehtori Kati Hirvonen.
Pahimmillaan noin 130 eri-ikäistä oppilasta yritti keskittyä koulunkäyntiin ja opiskella eri oppiaineiden sisältöjä yhdessä tilassa. Avoimessa tilassa oli vaikea järjestää toisille työrauhaa hiljaiseen työskentelyyn ja erilaiseen toimintaan.
Uudet väliseinät pystytettiin Nummen yhtenäiskouluun syksyllä 2020. Nummen yhtenäiskoulussa opiskelee yhteensä yli 900 oppilasta.
- Muutos oli merkittävä ja onnistunut. Sen huomaa yhä, jos lasiseinän ovi on auki tilojen välillä ja sen sulkee, niin se imaisee äänet taakseen. Työrauha parantui huomattavasti.
IMATRAN Mansikkalassa avattiin syksyllä 2020 Suomen suurin puukoulu. Modernissa koulukeskuksessa on noin 1300 lasta päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin. Samoissa tiloissa toimii myös neuvola. Myös Mansikkalan koulukeskuksessa avotilojen rauhattomuutta on jouduttu korjaamaan jälkikäteen väliseinillä.
- Meillä on rakennettu perusopetuksen puolelle siirrettäviä väliseiniä, joilla on haluttu rajata luokkatiloja. Ne ovat muunnettavissa tarvittaessa myös avoimemmiksi tiloiksi, kertoo Mansikkalan koulukeskuksen apulaisrehtori Kimmo Liukkonen.
Kommentit (89)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin vaikea käsittää, että on ikinä edes päädytty rakentamaan noita avohelvettejä lapsille. Avokonttorien haitat ovat olleet tiedossa vuosikausia, niin miten kenenkään mielestä on ollut hyvä idea laittaa eri opetusryhmät samaan avoimeen tilaan? Potkut jokaiselle asiasta vastuussa olevalle.
Jonkun oman egon ylistyslaulu viedä näitä omia keksintöjä eteenpäin ja tässä tulos. Koululaisten tulevaisuudella pelaajia. Näissä koulujen uudistajissa on selkeitä narsisteja.
Ja pulpettien lisääminen luokkahuoneisiin vähentää rauhattomuutta oppituntien alussa!!
Kun lapsilla on pulpetit, jokainen kävelee välkältä paikalleen, aukaiseen pulpetin, ottaa kynän ja kirjan esille ja aloittaa opiskelemaan.
Näiden hienojen ja tyyliteltyjen pöytien aikakautena lapset tulevat välkältä, menevät luokan perälle lokerikon luo. Etsii ryysiksessä kirjaansa kirjapinostaan, välillä vähän tönitään ja nahistellaan. Yksi kerrallaan lapset tulevat paikalleen, joku unohti ottaa oikean vihkon, palaa luokan perälle.
Kumpikohan on fiksumpaa? Jos jokaisen oppitunnin alussa ja lopussa menee 5-10 min ylimääräistä tähän sählinkiin, niin päivä, viikko ja vuositasolla menetetään valtava määrä tunteja opiskeluaikaa.
Tuo avokonttorimalli kouluihin on muutamien konsulttifirmojen lobbausta, joka meni läpi kunnissa uskomattoman helposti 2000-luvun puolivälissä. Taatusti siellä on ollut kytköksiä suurimpiin puolueihin, ja tätä kautta saatu kalliita työkeikkoja tuttujen firmoille!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitiyslomalla oleva koulupsykologi tällä kirjoittaa. Koulupsykologin työkokemusta lähes 10 vuotta monilta eri kouluilta pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Todella monta kertaa olen erinäisissä työkuvioissa avannut sanaisen arkkuni kaiken maailman suunnittelijoille, Opetusministeriön ja Opetushallituksen diipadaapailijoille, projektipäälliköille, hankevastaaville, jne. höpölöpöille siitä, miksi avomalliset tilat eivät sovellu lapsille. Olen perustellut niin kehityspsykologian, neuropsykologian kuin koulutuspsykologian kautta, lisäksi lasten ja nuorten omilla kommenteilla sekä omilla havainnoilla terästettynä. Lopputulema: olen kuulemma muutosvastarinainen, kannatan "aukeamapedagogiikkaa", haikailen takaisin 40-luvulle, en ole innovatiivinen, en ymmärrä mitä on tulevaisuuden koulu jne. jne. pas_-kaa.
Mitä lapset ja nuoretkin tarvitsevat: tutut turvalliset tilat ja aikuiset, oman ergonomisen ja pysyvän paikan työskennellä, oman toimivan paikan säilyttää tavaroita (esim. pulpetti!), säännöllisesti toistuvat rutiinit ja johdonmukaiset struktuurit. Sitten kun nämä toimivat tarpeeksi hyvin ja riittävän pitkän aikaa, voidaan paikoitellen rikkoa rakenteita ja pitää vaikka koulupäivä pihalla. Kuitenkin lähtökohta pitäisi aina olla se, että lapsille ja nuorille tutut, säännönmukaiset rakenteet ja tilat luovat turvaa! Avokonttorimainen tila tai se, että joka oppitunti ollaan eri paikassa milloin missäkin kirjaston nurkassa tms, ei luo lapselle turvallista oloa, eikä todellakaan paranna kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn.
Minussa taitaisi olla ministeriainesta, kun on paha tapa yrittää keksiä pyörää uudestaan. Ei parempaa kuin entinen, mutta erilaista.
Siirrettävät väliseinät on keksitty jo 1940-luvulla rakennetuissa kansakouluissa. Siellä oli sellainen iso sali, jossa on väliseinä keskellä. Toisella puolella oli luokka, toisella avoin sali ja sen perällä puolapuut. Liikuntatuntien ajaksi väliseinä avattiin ja luokan puolelta kannettiin pulpetit ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomatkaa! Opetussuunnitelma EI vaadi missään kohtaa avokonttorimallia kouluihin! Se on ollut kuntien eli rakennuttajien vika, jota joudutaan miljoonilla jälkikäteen nyt korjaamaan ja muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Äitiyslomalla oleva koulupsykologi tällä kirjoittaa. Koulupsykologin työkokemusta lähes 10 vuotta monilta eri kouluilta pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Todella monta kertaa olen erinäisissä työkuvioissa avannut sanaisen arkkuni kaiken maailman suunnittelijoille, Opetusministeriön ja Opetushallituksen diipadaapailijoille, projektipäälliköille, hankevastaaville, jne. höpölöpöille siitä, miksi avomalliset tilat eivät sovellu lapsille. Olen perustellut niin kehityspsykologian, neuropsykologian kuin koulutuspsykologian kautta, lisäksi lasten ja nuorten omilla kommenteilla sekä omilla havainnoilla terästettynä. Lopputulema: olen kuulemma muutosvastarinainen, kannatan "aukeamapedagogiikkaa", haikailen takaisin 40-luvulle, en ole innovatiivinen, en ymmärrä mitä on tulevaisuuden koulu jne. jne. pas_-kaa.
Mitä lapset ja nuoretkin tarvitsevat: tutut turvalliset tilat ja aikuiset, oman ergonomisen ja pysyvän paikan työskennellä, oman toimivan paikan säilyttää tavaroita (esim. pulpetti!), säännöllisesti toistuvat rutiinit ja johdonmukaiset struktuurit. Sitten kun nämä toimivat tarpeeksi hyvin ja riittävän pitkän aikaa, voidaan paikoitellen rikkoa rakenteita ja pitää vaikka koulupäivä pihalla. Kuitenkin lähtökohta pitäisi aina olla se, että lapsille ja nuorille tutut, säännönmukaiset rakenteet ja tilat luovat turvaa! Avokonttorimainen tila tai se, että joka oppitunti ollaan eri paikassa milloin missäkin kirjaston nurkassa tms, ei luo lapselle turvallista oloa, eikä todellakaan paranna kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn.
Amen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavaksi tarkkailuluokat takaisin. Ja sinne matalalla kynnyksellä kaikki häiriköt pilaamasta koko luokan oppimisympäristöä.
Vierailija kirjoitti:
Koskakohan palataan kynän ja paperin käyttöön?
Aurinkomyrskyn jälkeen ainakin.😨
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo avokonttorimalli kouluihin on muutamien konsulttifirmojen lobbausta, joka meni läpi kunnissa uskomattoman helposti 2000-luvun puolivälissä. Taatusti siellä on ollut kytköksiä suurimpiin puolueihin, ja tätä kautta saatu kalliita työkeikkoja tuttujen firmoille!!
Miksi ei olisi mennyt, kun hoettiin, että seinät maksavat ja jos niitä ei ole, voidaan maksaa useammalle opettajalle palkkaa. Lapsilla on oikeus laadukkaaseen opetukseen ja seinät estävät sen!
Lisäksi seinät koettiin vanhanaikaisiksi, niitähän oli kouluissa ollut jo ainakin sadan vuoden ajan, oli aika ymmärtää, että seinät eivät opeta.
Ei siihen muuta tarvittu.
Onneksi kävin kouluni 90-luvulla. Olisin seonnut avokonttori-tilassa! Häiriinnyn helposti ja unohdun kuuntelemaan kaikenlaisia ääniä, jalan heilutusta, kynän teroitusta, ihmisten hengitystä jne tilanteessa, jossa pitäisi keskittyä. Nykystandardein minulla olisi varmaan jokin diagnoosi ja ehkä lääkityskin. 90-luvulla mitään sellaisia ei tarvittu, kun jokainen tunti vietettiin omalla pulpetilla, oman luokan kesken eikä missään avotilassa 130 muun oppilaan kanssa. Noi avotilat ovat varmasti painajaista kaikille, kenellä on joku diagnoosi tai muuten ovat taipuvaisia haaveilemaan ja tarkkailemaan jatkuvasti ympäristöään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näistäkin asioista päättäneet korkeasti koulutetut "asiantuntijat". Näkee kyllä taas, että ei sitä älyä lukemalla ja opiskelemallakaan saa. Uskomattomaton typeriä päättäjiä kunnissa. Ei voi muuta sanoa. Ihan maalaisjärjellä olisi tajunnut, ettei avomalli sovi kouluun eikä yhtään mihinkään.
Jotenkin ihan silkkaa idiotismiahan tuollaisiin avotiloihin meneminen on ollut. Edes moni aikuinen ei pysty keskittymään avokonttorissa ja sellaiset on tyhjillään ympäri maata, kun ketään kiinnosta moisissa häiriöllisissä avotiloissa päiväänsä viettää ja etätyö on vaihtoehto. Konttorille tullaan vain kasvotusten pidettäviin työpajoihin (vrt. koulussa ryhmätyöskentely), eli käytössä on vain neuvotteluhuoneet. Muutoin jokainen haluaa hiljaisen ja häiriöttömän paikan työskennellä.
Ja joku toope sitten ajatteli, että alaikäiset pystyisi keskittymään jossain 120 hengen jatkuvasti muuntojoustavassa kaaostilassa. Tuollaisten palkka sitten maksetaan verovaroista. Jostain sillan altakin löytyisi varmaan järkevämpiä päätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi tarkkailuluokat takaisin. Ja sinne matalalla kynnyksellä kaikki häiriköt pilaamasta koko luokan oppimisympäristöä.
Meillä maaseudulla on oma "tarkkisluokka", mutta siitä käytetään nykyään nimitystä pienryhmä. Se on kuin taivaan lahja koululaisille ja opettajille! Normiluokassa pärjäävät saavat työrauhan, opettajan harteilla on vähemmän vastuuta, pienryhmäläiset saavat opiskella erityisopettajan opastuksella ja saavat helposti yksilöllisesti ohjattua opetusta. Kaikille hyvä ratkaisu!
En vaan voi ymmärtää kenen mielestä nämä avotilat on hyvä idea? Jatkuvassa älömössä monta tuntia. Stressaa jo pelkkä ajatuskin. Sit ihmetellään, kun homma ei pelaa.
Arkkitehtuuri edellä mentiin. Arkkitehdit rakastavat isoja avoimia tiloja joissa syntyy kohtaamisia. Ikävä kyllä oikeassa elämässä ne kohtaamiset on erittäin negatiivinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi kävin kouluni 90-luvulla. Olisin seonnut avokonttori-tilassa! Häiriinnyn helposti ja unohdun kuuntelemaan kaikenlaisia ääniä, jalan heilutusta, kynän teroitusta, ihmisten hengitystä jne tilanteessa, jossa pitäisi keskittyä. Nykystandardein minulla olisi varmaan jokin diagnoosi ja ehkä lääkityskin. 90-luvulla mitään sellaisia ei tarvittu, kun jokainen tunti vietettiin omalla pulpetilla, oman luokan kesken eikä missään avotilassa 130 muun oppilaan kanssa. Noi avotilat ovat varmasti painajaista kaikille, kenellä on joku diagnoosi tai muuten ovat taipuvaisia haaveilemaan ja tarkkailemaan jatkuvasti ympäristöään.
Ihan riittää, että on sosiaalinen ja ekstrovertti, niin tuo muihin ihmisiin reagointi voi olla todella häiritsevää. Itse on voisi ajatellakaan, etten katsoisi silmiin jne., jos joku kävelee mun ohi. Sanomattakin selvää, että missään avokonttorissa en voi tehdä keskittymistä vaativaa työtä. Olen kuitenkin top 5%:ssa tienaava korkeakoulutettu, eikä ole mitään diagnooseja. Hirvittää tosissaan, kun lapseni menevät pian tuollaisiin kaaoskouluihin. Kuulema 1. luokkalaiset jo työskentelevät missä sattuu yhdistetyissä luokissa. Siis jossain 50 lapsen ryhmässä.
Alue: Aihe vapaa
Mun mielestä olis ihanaa kun työpaikallekin rakennettaisiin seinät! Onneksi voi äänestää jaloillaan ja jäädä etätöihin niin ei tarvitse avokonttorissa kärsiä muiden meluamisesta.