~¤~KULTAINEN 60-LUKU viikolle 47~¤~

Ani kyselit testeistä;itse tilasin aconeita(taitaa löytyä googlettamalla parhaiten. Muista ei minulla ole kokemusta mutta eiköhän ne kaikki ole periaatteeltaan samanlaisia.

Joopa tuosta greippimehusta, voihan se olla että sen vaikutus meillä meni isännälle. No ei haittaa kunhan lopputulos on hyvä. Jotkut moittii sitä valion makua mutta minä vedin sitä ihan janoonkin, tosi hyvää.



Maitille pahoittelut punktiosta. Niin kuin ani sanoi että muuta kuin uutta yritystä kohti ja peukkuja tulevaan.

Työt kutsuu...

-pietu-

Virtsassa ei ollut sokeria labrassa testatussa näytteessä. Terkka soitti just ja sanoi että saa viettää ravinnon suhteen normaalia elämää kunhan ei mätä pussitolkulla makeaa. Kyllä helpotti, mietin jo kaikenlaisia vaihtoehtoja mitä tästä seuraa.



Emmi ja Senniina teilläkös oli niitä uniongelmia. Voin sanoa että sama täällä. Viime yönä heräsin jo puolenyön aikaan nukuttuani vain muutaman tunnin ja sitten ei uni tullutkaan. Piti lähteä ihan kävelemään ja taisin sitä telkkariakin hieman katsella. Tällaisia öitä on ollut nyt vähän liian tiuhaan, onneksi ei tänään tarvinnut aamulla lähteä sai jäädä pötköttämään sänkyyn.



Olen kyllä päättänyt puhua ensi viikolla lääkärille missä vaiheessa sitä voisi jäädä pois tuolta töistä. Vauvan vielä kasvaessa työ tulee aina vain raskaammaksi ja nyt tosiaan jo supistelee ihan kiitettävästi.



Ani, minä aloitin ekalla kertaa tikuttelut jo kp9 ihan varmuuden vuoksi koska hieman vaati harjoittelua tuo tikuttaminen. Silloin kun oli tämä tärppi kierto niin oli vain yksi tikku jäljellä ja sen ihan kokeeksi tikutin ja sattui just kohdalleen:)



Trattikselle myös minun puolestani osaanotto koiruuden poismenon johdosta. Itsellä ei koiraa tällä hetkellä ole mutta kissa on. Kyllä ne lemmikit on myös niin rakkaita että suru siinä tulee kun niistä luopumaan joutuu.



Olikos meillä piinailijoita täällä tällä viikolla jos niin peukut on täällä pystyssä. Muille yrittämisen iloa:) Raskaana olijoille hyviä vointeja.



T:Teti

Pikaisesti tässä taas päivän päätteeksi päivitystä:





Maiti: Tosi ikävää että ette päässeet siirtoon tällä kertaa, toivotaan parempaa onnea ensi kertaan.

Minäpä tiivistän tässä meidän hoitoja:

- 2 x inssi ilman clomeja, negaa

- 2 x inssi clomeilla, negaa

- 1 ovulaation induktio, keskeytettiin liian aikaisen ovulaation vuoksi

- 1 ivf, lyhyt kaava, lääkkeenä puregon + pregnyl, + mutta km

- 2, ivf, pitkä kaava, sumut + gonal-F (150 iui) + pregnyl, nega

- 3. ivf, pitkä kaava, sumut + gonal-F (259 iui) + pregnyl, +, rv 1+2 mennään



Eli tähän viimeiseen nostettiin tuota annostusta, tosin soluja saatiin enemmän mutta hyviä hedelmöittyneitä alkioita vähemmän kuin 2. ivf.ssä joten kyllähän tuo välillä arpapeliltä tuntuu.

Noissa plussatuissa hoidossahan meillä molemmissa siirrettiin 2 alkiota, turha olisi ollut yhtä pakastaa ja oltiin valmis ottamaan riski tuplista. Ja tuo 2. ivf antoi viitettä että ehkei meidän alkiot kestäkään pakastusta, tosin niitähän oli vain kaksi ja pakastaessa tahtoo aina kato käydä.

Jos tämä kolmas ivf olisi ollut negaa niin lääkärin mukaan olisi kannattanut vielä varmasti ainakin yksi ivf tehdä koska tuo ensimmäinen keskenmennyt raskaus kuitenkin antoi viitettä että raskautuminen voi onnistua. Olisin kyllä itsekin ollut valmis ainakin neljänteenkin.

Itse tunsin että on vaivan arvoista ja en ole kokenut hoitoja fyysisesti kovin raskaana, ennemminkin se on se henkinen puoli. Toisaalta sitten taas helpottaa se että on hoidossa, alkoi se tulokseton luomuyrittäminen kuukaudesta toiseenkin olla henkisesti masentavaa.

Kovasti tsemppiä hoitoihin, tuolla lapsettomien puolella on aika kannustavia tarinoita, yksikin sai juuri lapsen monen vuoden ja usean tuloksettoman ivf:n jälkeen ihan luomusti. Ja saattaa vaatia usean hoidon ennen kuin se oikea " resepti" löytyy.



Ai niin ja olen sitten yrittänyt myös hoidoissa käyttää näitä poppakonsteja tukena eli ennen punktiota greippimehu ja punktion jälkeen piinispunkku ;).



Sorry muut nämä hoitojutskat.



Emmi, ei kannata tuosta hc-asiasta turhaan huolestua, eiköhän se liene samanlainen juttu kuin noiden muiden raskausoireiden kanssa, että on ihan yksilöllistä? Tämähän oli vain sen kyseisen neuvolatädin tulkinta kun ihmettelin laskenutta hc:tä. Meinasi vain että voi laskea vielä tuonne sadan pintaan. Luulisi että ruokavalioikin vaikuttaa?



Ohhoh, nyt pitää jo kiiruhtaa kotiin!

Tänään olin keskenmenon jälkeisessä tarkastuksessa ja kaikki oli ok, hb-arvoa lukuunottamatta. Se on edelleen tosi alakantissa, vain 109. Rautaa syön neljää tabua päivässä, mut ei vaan nouse kuin hitaanlaisesti. Uusi raskautuminen noilla lukemilla ei todennäköisesti onnistu, eli projekti taitaa venyä pahan kerran. Onnistuuko lainkaan, tiedä sitten.



Pietu vuotta itseäni vanhempana sentään antaa uskoa, ettei kirvestä kaivoon vielä kannata nakata. Tässä kierrossa kriittiset hetket on parhaillaan ja yrityskin tietty, on sitten tulosta tai ei.



Onneksi meidän porukassa mukava lauma on näitä odottajiakin, kyllähän se aina positiivista mielialaa luo kun toisillakin onnistuu. Maiti on tullut uutena joukkoon hiljattain, ikävää ettei teillä hoito tällä kertaa onnistunut. Mulla on itselläni kummitäti, joka sai ainokaisensa 43-vuotiaana, ensin yhden keskenmenon kokien. Ihan niin pitkälle en taida antaa mennä, sitten tyydymme tähän olemassaolevaan katraaseen. Tälläkin hetkellä tosin mennään enemmänkin tjot-systeemillä.



Puuhakasta joulunalusaikaa kaikille, omat kirjoittelut jäävät tällä hetkellä aika vähiin, mutta yritän kuulumisia käydä välillä lueskelemassa.

Vaikka mikähän aika sitä parempaa olisi kuin rauhaisa yöaika. :) Tosin taidan mennä kyllä ensisijassa nukkumaan.



Sitä ennen kuulumisia. Anille pahoittelut kp1:een siirtymisestä (sen tuolta bongasin). Meikäläisellä on epämääräisen laskennan jälkeen ilmeisesti menossa kp28/noin 30. Alkakaa kultaiset pidellä peukkuja pystyssä! No, ehkä ei tarvitse niitä rasittaa kuin pari päivää, niin täti vapauttaa tehtävästänne. :) Ei mitään erityisiä raskautumistuntemuksia ole. Myöskin räyhäysmieliala on laantunut. Testannut en ole, eikä edes innosta, olen melko varma tädin tulosta.



Ja nyt painelen nukkumaan, niin olen taas yhden kp:n lähempänä asian selviämistä.



Hyvää loppuviikkoa kultaisille toivotellen!

kun ette päässeet siirtoon! Muistan sen pettymyksen, kun itse en päässyt punktioon ts. IVF keskeytettiin - ja tavallaan näin kävi kaksi kertaa. Ensin oli jarruna Procren Depot, kertapiikki ja pitkä vaikutus (agonisti eli pitkä hoito) ja sitten Puregon piikkejä. Ei munasoluja ja E2 ei noussut. Sitten tyhjennysvuoto lääkkeillä ja perään antagonistinen yritys (lyhyt, ilman jarrua siis) Puregonilla. Annostus jopa 500 IU monta päivää ja Orgalutran (se hetkellinen jarruttaja) ostettuna. Eipä tarvinnut Orgalutrania käyttää, kun tuli vain yksi munasolu. No, meille tehtiin sääli-inseminaatio ja se nukkuu yöunia tuolla :)



Oikein hyvää munintaonnea ja toivottavasti lääkäri osaa keittää kunnon lääke-cocktailit, jotta munia tulee ja hedelmöittyy ja jatkaa kasvua se koko 9 kk. Meillä olisi seuraavaksi kokeiltu Menopuria, mutta sitä ei sitten tarvittu.

Huomenta .. Tänään menen iltasella töihin ' kokeilemaan' jos tämä äitily vielä pysyisi tahdissa mukana.



Marikko: Sorry, että eilen pahoittelin tädin sapumista, sinullahan on pullat edelleen uunissa ja jännittävältä kuullostaa, nyt vain onnea matkaan !!! Täällä pidetään peukut ja varpaat pystyssä ..



Maiti: Pahoittelut, etei puktiota voitu tehdä !!!! Aivan varmasti kurja fiilis, mutta olen varma, että seuraavalla kerralla onnistaa. Itse en paljoakaan noista jutuista tiedä, koska me olimme vasta NKL:kan jonossa, mutta tämä tyttö päättikin saada alkunsa jo ennen tutkimuksia ja hoitoja.



Ani: Sinne lähetään niitä tädin saapumis pahoitteluita ! Hyvä, että olet edelleen valmiina taisteluun .. Onnea uuteen kiertoon.



Teti: Ihanaa, ettei sokeriä löydetty .. !!! Nyt vain tavallista kotiruokaa. Muuten kuulin jostakin, että hedelmien, kasvistenkin ja ruisleivän runsas syönti saattaa nostaa sokereita huimasti. Sitä saakin miettiä, että mikä ei nostaisi sokereita.

Mäkin aion jutella lääkärin kanssa, jos jäisi suosiolla lepäilemään kotiin ennen kuin ä-loma alkaa.



Sonjaemma: Kyllä siinä korkeassa hb:ssä ihan oikeasti on kyse jostakin, mutta itse en kiinnittänyt siihen huomiota, kun th-sen tavallaan ohitti. Silloin kun kävin neuvolassa ensimmäisen kerran niin hb oli 160 (?) Olin ihan äimänkäkenä, kun viime vuosina se on todellakin ollut lähellä anemia arvoja jatkuvasti. Ihmettelin asiaa ääneen, ja th-sanoi, että jos hb ei laske niin silloin asiaa pitää alkaa tutkimaan. Mutta en pitänyt sitä mitenkään vakavana asiana, ja hän ei varmaan alkanutkaan selittelemään sitä mulle, kun huomasi millainen hätähousu olen. Th-laittoi korkean hb:n sen piikkiin että elinmistö oli kuivumistilassa, koska en ollut juonut riittävästi. Mutta viimeisinkin hb oli 140, ja silloin en ainakaan ollut kuivumistilassa. Täytyy ihan vakavasti kysyä asiaa ensi kerralla, ettei vain veri ole liian sakeaa ja paksua, koska silloin ymmärrän sen ettei istukka voi toimia hyvin.



Täällä kaikki hyvin ! Luin vain eilen suomi24-palstaa ja siellä eräs odottaja oli menettänyt viikolla-20 ' vauvansa' aivan kamala kertomus, ja se sai aikaan sydämmentykytyksiä. Tämä oma masu-vavi painaa vietävästi tuonne jonnekin alas aina öisin, ja iltaisinkin .. Nyt pitäisi olla se raskauden hehkeä aika, mutta kaikkea muuta kuin hehkeä ja pirteä olen. Koko ajan väsyttää, koko ajan mielialat heittelee, koko ajan närästää, koko ajan pissattaa, koko ajan jostakin kolottaa ..jne Nyt vain odotan jo innolla maaliskuuta, josko se siitä. Tuossa muutama viikko sitten olin niin onnellinen, ja ajattelin, että raskaus sopii meikäläiselle kuin nenä päähän, ja haluan olla raskaana aina, mutta kyllä tämä masu alkaa olemaan nyt sen verran painava ja paino senkun lisääntyy ja minä pienenä ihmisenä joudun kantamaan sitä koko ajan :-(( Sorry tämä masis valitus !!! Kait näitäkin päiviä on, että valivalivali.



Senniinaa vielä huhuilen .. huhuu .. missä olet ? onhan kaikki hyvin !



Muille aurinkoisempaa mieltä ja torstaita ! t.emmi rv-22+4

Minäkin täällä koneella vielä notkun vaikka pitäis olla kipin kapin menossa tekemään töitä...noh ihan just lähden tästä toimistolta !



Luin nopsaan teidän eiliset kirjoitukset läpi enkä nyt muista mitä mun piti kommentoida..tais se ykssarvinen viedä kaiken älyllisen toiminnan multa mukanaan...



omaa (.) sen verran että nyt kun se täti suvaitsi saapua niin kyllä se onkin ollut sitten voimakas ja hankala, tuntuu ettei mitkään keinot pitele sitä kurissa ja vähän väliä saa juosta veskissä tsekkaamassa tilannetta. Minullahan on ollut iät ja jat joka toinen tätin vierailu ihan easy mutta joka toinen sitten taas jotain vallan muuta..ja nyt taitaa olla just se joka toinen kerta !! No en valita vaan olen hyvin tyytyväinen että suvaitsi tulla kyläilemään ja nyt olen tänä aamulla popsinut suureen kitaani ensimmäisen niin pienen sievän liilan pillerin

clomifenia. Katsotaan onko sillä mitään vaikutusta ?? lahjatoive joulupukille tontun vävlityksellä on kuiskattu ja sehän sitten nähdään

jouluviikolla onko toive kuultu ja toteutettu?? Lupaan olla kamalan kiltti, en kiukuttele, en huuda lapsille ja muutenkin olen ihan äiti aurinkoinen !!



Oikein mukavaa torstaita teille kaikille !



Haliterkuin VIELÄ hyväntuulinen ex- ykssarvinen !!

olemassa, mutta äärimmäisen väsynyt. Anteeksi, etten jaksa kommentoida kuin itseäni. Taas yksi yö päin p:t- ja väsy alkaa olla aikamoinen. Aamuyöstä vielä läksin mielenosoituksellisesti sohvalle nukkumaan. Mies kuorsasi ja yritin tökkiä häntä, että kääntyisi mahalleen tai kyljelleen. Herra vaan suuttui " v, kun ei saa nukuttua, kun potkit koko ajan.." . Tiedän kyllä, että valvon, vaikka ei kuuluisi inahdustakaan, mutta kyllä tuo otti niin päähän.



Muuten ei myöskään mitään uutta. Maanantain ultraa jännitän. Raskaustuntemukset ovat pysyneet poissa, mutta kai se sitten on normaalia, että ne tässä vaiheessa (rv9) häviävät. Tissiliivin olkaimetkin sain kiristää taas entisiin mittoihin.



Palstailen ehkä hieman hillitymmin, vaikka teitä ajattelenkin joka päivä. En vaan voi olla kurkkimatta odotuspuolelle ja siellä olevat rv8 vauvamasut ym. jutut saavat mut sekaisin. Vertaan itseäni muihin, mitä ei saisi tehdä.



Lisäilen noita esittelyjä jossakin vaiheessa. Anteeksi, että tulin niitä hukanneeksi ja kiva, että uudet jaksoitte kirjoitella niitä uudestaan=)

Nyt poikaa hakemaan koulusta!

Vesisateisesta Jkl:stä terkut, S

Emmille kommenttia siitä 20 viikkoisesta... Tai siis en ole samaa lukenut, mutta mulle itselleni tuli IHAN KAMALA olo, kun täällä vauvalla kävin keskoisuus puolella ja siellä luin ketjun lapsiveden menosta viikolla 22.... Eli siis joltain oli mennyt vedet oliko nyt viikolla 18 ja vauva sinnitteli vielä monta viikkoa kohdussa ja on nyt terve 9v. Tai jotenkin noin se meni. Arvaa tuliko kammottava olo, kun meille vaan sanottiin, että ei tässä vauvalla ole mitään mahiksia. Ja mulla vedet meni 20+2. Jotenkin mä masennuin täysin, kun mietin että ME MIEHEN kanssahan se päätettiin, että synnytys käynnistettiin 20+5 viikolla. Mutta kun lääkärit ei antaneet toivoa.



No joo, eihän sille enää mitään voi, mutta tuli vaan tosi paha olo.



Mä luin ketjun läpi, mutten mä muista mitä piti kenellekin sanoa. Mulle on kai kehittymässä dementia tai jotain muuta aivorappeumaa. Muisti on ihan jäässä.



Se jäi mieleen, että isotikru oli hyväntuulinen ja se on mukavaa.



ja Marikko piinailee, oliko niin. Tsemppiä!!!



ja senniina vertailee itseään muihin. Sehän on ihan normaalia, mutta muista, että kaikki olemme erilaisia ja raskaudet myös.



Kaikille kierron eri vaiheissa oleville toivon onnea ja mahankasvattajille hyviä olotiloja!



vm69

minä ehdin aina nykyisin näköjään vain näin päivän päätteeksi palstailemaan... Löysin aika kivan tähän 60-lukulaisten pinoon sopivan jutun tuolta odotuspuolelta:



Noin kolmekymppisten ja sitä vanhempien ihmisten pitäisi itse asiassa olla kuolleet. Nykypäivän lainlaatijoiden ja byrokraattien mielestä meidän 60- ja 70-luvuilla syntyneiden ei olisi pitänyt edes selvitä hengissä. Meidän pinnasängyt oli maalattu lyijyä sisältävällä maalilla. Meillä ei ollut lapsille turvallisia lääkepulloja, ovia eikä kaappeja ja pyöräillessä meillä ei kenelläkään ollut kypärää. Joimme vettä puutarhaletkusta, emme pullosta. Panimme leivän päälle voita ja joimme limsaa jossa oli sokeria, mutta kukaan meistä ei ollut liian lihava, koska olimme aina ulkona touhuamassa. Jaoimme limsamme kavereiden kanssa ja joimme samasta pullosta, eikä kukaan siitä kuollut.



Vietimme tunteja rakentamalla laatikkoautoja vanhoista romuista ja ajoimme sitten täyttä vauhtia alas mäkeä ja vasta silloin huomasimme, että olimme unohtaneet jarrut. Muutaman ojaanajon jälkeen opimme ratkaisemaan ongelman. Lähdimme aamulla aikaisin ulos ja tulimme kotiin vasta illalla kun katuvalot oli sytytetty. Meitä ei saanut kiinni koko päivänä - ei ollut kännyköitä. Meillä ei ollut Playstationia, Nintendoa tai X-boxia, ei ainuttakaan TV-peliä, ei 99 TV-kanavaa, ei surround-soundia, ei kännyköitä, kotitietokoneita tai Internetin chattikanavia. Meillä oli kavereita, me olimme ulkona heidän kanssaan. Me putoilimme puista, saimme haavoja, katkoimme käsiä, jalkoja ja hampaita, mutta ei ketään haastettu oikeuteen niiden onnettomuuksien johdosta. Ne olivat vahinkoja, eikä niistä syytetty ketään muita kuin meitä itseämme. Muistatko ne vahingot? Me tappelimme, saimme mustelmia ja opimme pärjäämään niitten kanssa. Me leikimme kepeillä ja tennispalloilla, söimme multaa ja ruohoa. Kaikista varoituksista huolimatta montaakaan silmää ei puhjennut eikä meissä kasvanut ruohoa lopun elämää.



Me pyöräilimme ja kävimme toistemme luona, koputimme ovelle, kävelimme suoraan sisään ja osallistuimme keskusteluun. Jotkut oppilaista koulussa eivät olleet yhtä hoksaavaisia kuin muut, ne jäivät jälkeen ja jätettiin luokalle. Tämä sukupolvi on kasvattanut muutamia uskaliaita riskinottajia, parhaita ongelmien ratkojia ja investoijia. Viimeiset 50 vuotta ovat olleet aikaa, jolloin uusia ideoita on syntynyt räjähdysmäisellä vauhdilla. Meillä oli vapaus, fiaskoja, menestystä ja vastuuta. Me opimme sopeutumaan kaikkeen. Sinä olet yksi niistä. Onnea! Toivottavasti tämän näkevät kaikki ne joilla on ollut onni viettää lapsuutensa ennen kuin lainsäätäjät ja muut viranomaiset alkoivat säädellä elämäämme meidän omaksi parhaaksemme. Meillä oli elämisen laatua!



Niitä aikoja muistellessa - huomiseen siskot!

Huh huh.. Olen aivan poikki siivottuani koko hela dagenin!! Mun luo saapuva täti on sellaista tehokasta sorttia, että meikälikkakin pistää silloin yleensa tuulemaan... ts. käyttää inspiraation hyväkseen :) Nyt on kämppä puhdas ja meitsi ihan raato. Tulin kuitenkin kurkkaan, mitä kaikkeen olette päivän aikana jutelleet :)



Sonjaemman kirjoitelman luin, ja tottatosiaan... meidän ei pitäisi olla hengissä. Mutta niin vain olemme, ja hyvissä voimissa olemmekin :)



Teti sai puhtaat paperit sokerikokeesta, KIVA :) Vai yhellä tikulla tärppiin ;) Niinhän sitä sanotaan, että lottovoittoonkin tarvitaan vain se yksi oikea rivi.



Tuulitii: Toivottavasti saat hemppasi nousuun..



Marikolle peukkuja bd bd bd



Isotikrun ilo tädin saapumisesta (vaikkain hankalasta sellaisesta..) on ihanaa luettavaa :)



Kiitos Pietu tikutusvinkeistä! Tilasin eilen aconeita ja sainkin ne jo tänään. En ole siivouspuuskassani vielä ehtinyt tutustua käyttöohjeisiin, mutta eiköhän jo huomenna aikaa löydy.



Nukkumatin unihiekkaa valvojille; plussia piinailijoille; tärppituuria ovisbongaajille, levollista mieltä massunkasvattajille; pitkää pinnaa tädin hyysääjille ja kaikille hyvää alkavaa loppuviikkoa :)))

Autoissakaan ei ollut takapenkillä turvavyötä ja vauvana oli turvallisinta istua äidin sylissä etupenkillä! :)



Mutta voitte mun osalta laittaa jo peukut alas. Täti tulla tösäytti tänne tänään. Sitä se äksyilyn muuttuminen yhtäkkiä seesteiseksi oloksi tiesi. Eipä auta mitään kuin hakea se sylkitesti uusiksi esille.



Jaa-has, nuorimmainen vielä heräsi, pitänee mennä katsomaan.

Kun luin kirjoituksen, tuli ihan oma lapsuus mieleen :-)) Miten ihanaa silloin olikaan .. Nyyh- Kesällä mummolassakin haettiin maito viereiseltä tilalta, mutta tänä päivänä tuo tila on jo ollutta ja mennyttä :-(( Ei tosiaan ollut kännyköitä, eikä olisi tullut mieleenkään, että puhelinta olisi kannettu mukana. Tv:t olivat isoja laatikoita, ei hienoja taulu televisioita .. Meidänkin keittiö oli sellainen vihreä väriltään ja sitä koristi punainen pöytä. Kunnon LP- levyn sai laittaa pyörimään levysoittimelle .. Voi niitä aikoja, ja tulipa mieleen, että näitä ns. myrkky koneitakin lensi myrkyttämässä metsiä jne .. Ei tämä nyky aika kovin ruusuista ole. Aina, kun soitan veljelleni ja kyselen, että mitä lapset tekevät niin toinen katselee telkkua ja toinen istuu nenä tietsikassa kiinni :-(( Lapsiparat !!! Ja miten tämä maailma vielä muuttuu siihen mennessä, kun omat lapset ovat isoja.



Senniina hyvä, että muutoin vointi on mainio. Kurjaa tuo yö-valvominen. Itse nukuin viime yön hyvin, mutta siihen vaikutti eilis illan iltavuoro. Oli ihan kiva ilta. Mentiin nukkumaan about 24, ja en edes herännyt wc-käynnille, ensimmäisen vasta klo. 6 aamulla, ja sen jälkeen olenkin ollut tikkana hereillä, eli 6h yöunet näyttävät riittäneen.

Illalla vauva teki taas muutaman kuperkeikan, kun olin töissä, ja se saa aina suunpielet hymyyn, on se vain niin jännä tunne, että omassa masussa joku pulikoi :-))



Vm: Sitä en ole lukennut km-palstalta, mutta olen kuullut, että lapsiveden meno ei tarkoita automaattisista keskenmenoa. Vaikka aikas erikoiselta se tuntuu. Tämä tapaus mitä luin oli suomi24-palstalla. Jotenkin järkytyin siitäkin, että vauva oli syntynyt, mutta äiti ei ollut tuntenut sen syntymistä(koska oli kääkkeissä) ja aamulla lääkäri oli vain kiskaissut pienokaisen pois äidistä. Tuntui niin pahalta !!! Mutta nämä ovat näitä asioita mille emme mitään voi.



Marikko: Kurjaa, että se pahus löysi teille ... Ja taas alkakoon kierto alusta, onnea sille !!!



Pietu: Mitkä on fiilarit siellä ? Onkos r-oireita ollut ?



Kaikille hyvää perjantaita ja viikonloppua ! t. emmi rv-22+5

pikkasen paremman yön jälkeen. Aamuyöstä kyllä heräilen, mutta vähän parempi " kokonaisuus" kuitenkin takana ja vointikin heti parempi. Kiva kuunnella, miten sängyn jouset resonoivat miehen kuorsaukseen.



Kattelin tossa vanhaa äitiyskorttia ja joku kirjoitti niistä sf-mitoista. Ei mullakaan näköjään ole ollut rv 19+5 kuin 18. Joku pullistus on tapahtunut sitten, kun 26 + 6 on ollut 30. Yläkäyrällä menin koko ajan ja tuossa puolivälissä pompasi puoli senttiä yli ja loppua kohti tasottui taas käyrälle. Yksilöllistä, niinkuin kaikki muukin.



Eipä tässä muuta. Palaillaan ensi viikolla. Hyvät voinnit kaikille kaikkiin kierronvaiheisiin.

S, 9+2

Harmi nuo odottajien univaikeudet. Ne ottaa koville silloin kun univelkaa alkaa olemaan niin paljon että päivä menee sen johdosta pilalle eli tulee käveltyä silmät ristissä. Toivottavasti saatte ennen synnytystä levättyä kuitenkin tarpeeksi. Niin eihän sinnekkään niin toivottoman pitkä matka enää ole. Voi hiisi kun aika menee nopeaan. Tetillä varsinkin on jo etappi lähellä, eikös olla jo lähempänä 30 viikkoa?

Ymmärrän vm surusi tuon tekstin jälkeen. On vain klisee kun sanotaan että sille ei voi enää mitään mutta varmasti se asia mielessä käy monta kertaa ja jos-sana pyrii välissä. Sitä on varmaan oman mielen rauhan kannalta paras luottaa siihen että lääkärit osasi asian hoitaa oikein. Voimia sinulle ja ennenkaikkea peukutuksia tulevaan kiertoon.

Marikolle pahoittelut vieraasta joka tunkee itsensä meidän pinoon liian paljon,oikein ärsyttää. Sanoit noista sylkitesteistä, mistä olet niitä ostanut? En ole niistä kuulutkaan, josko pitäisi kokeilla jos niitä on helposti saatavilla. Tosin minulla jäi puolipakettia tikkuja tässä kierrossa käyttämättä kun puolitin tikkuja ja ovis olikin kerrankin aikaisessa normaalimpaan.Mistähän sekin taas johtuu?? No eipä lääkäri km:n jälkeen antanut niitä hormoniapuja ja sekös minua kismittää. Jospa niistä olisi ollut jotakin apua näihin kiertoihin. Sovittiin kyllä että pari kiertoa katsotaan jos ei tärppää ja tammikuussa sitten oviksen aikoihin varata aikaa ja katsotaan tilanne uusiksi. Tässä iässä tuntuu vain niin pitkälle nuo parit kuukaudet. Ai että masispäivä, niinpä taitaa olla. Kyllä rehellisesti sanottuna alkaa mietityttämään tämä ikä, kuinka kauan sitä jaksaa antaa itselleen yrittämisaikaa...

Olipa taas raskasta miettimistä. Nyt taitaa olla kp24/29-30 joten piinaviikko alkakoon. Alamahaa nippaa ajoittain, rinnoissa ei mitään arkuutta...mistäs muusta niitä oireita etsittiinkään? Auttakaahan te vauvamasuilijat. Mahanippaus on välillä kovaa ja välillä menkkamaista ja enkä muista kuinka se yleensä kierroissa on nipannut. Minusta kun joka kierrossa jonkin verran mahaa nippaa, vai muistanenko väärin?



Mies menee tänään pikkujouluihin ja lapsia pitäisi kuskata kaksille synttäreille. Sen jälkeen olisi tarkoitus tehdä vielä tyttöjen kanssa oma pikkujoulu kotiin. Mitähän sitä keksisi? No onneksi on synttäreiden aika miettiä ja touhuta.

Nyt kohta murkinan pariin,palataan myöhemmin...

-pietu-

Huomenet, joo, taitaa olla jo päivä. On vaan niin pirun pimeetä ulkona, että elänihan aamuvaihetta vielä.



Pietu: joo, niin se vaan on, että on luotettava siihen mitä lääkärit sanoivat. Nyt kun vielä alan itseäni syyttelemään, niin sithän mä sekoan täysin. Tiedän ton tunteen (niinkuin varmaan kaikki) " että tässä iässä kuukausikin on pitkä aika odottaa..."

Itsellä on viimeiset viikot mennyt ihan hukkaan, kun vaan odotan maanantaita ja sitä labra aikaa. Ja sitten vielä pitää odotella ke iltapäivään, ennenkuin lääkäri soittaa. Toivon vaan, että arvot ovat tippuneet, eikä tarvitse kaavintaan lähteä. Jos niin käy, niin taas vaan lisää odottelua.

Onnea sinullekin tähän kiertoon!



Marikko: Tylsä lause... mutta pahoittelut tädistä. P...a akka kun aina löytää tiensä vääriin osoitteisiin. Tänne saisi varmaan viikon päästä tulla. KÄYMÄÄN vaan.



Emmistäkään en ole nähnyt enää unia...Ei olla matkoille lähdössä tai muutenkaan. Eli mukavaa kun saa täältä lukea kuulumisia, kun öisin ei enää tapailla.



Sonjaemmalla oli ihanaa teksitä vanhoista hyvistä ajoista. Kaihoisaa...



Senniina: Toivottelen sulle hyvää vointia.

Työpäivä takana ja notkun täällä koneella..

Kauppaan toki pitäis lähteä mutta ei oikein innostais tuonne kamalaan kaatosateeseen lähteä loikkimaan..



Viikonloppu menee töissä joten mitään erikoista ohjelmaakaan ei ole tiedossa, tosin maanantain kun olen vapaalla ajattelin käyttää joulukoristeiden ja valojen kaivamiseen tuolta kaapin kätköistä.



Minäkin kaiholla muistelin niitä meidän lapsuuaikoja, ajat ovat selvästi huonontuneet niistä päivistä.



Ei tällä kertaa tämän enempää, mukavaa viikonloppua teille kaikille kultsuille !!



Isotikru

Pitkän tauon jälkeen tervehdys kaikille!

Muuten on hyvin tauko palstailusta pitänyt, mitä nyt joskus olen käynyt lukaisemassa kuulumisia!

Kaikille ei ihan hyvää kuulunutkaan, osanottoni! Tiedän omasta kokemuksesta miltä tuntuu...

Uusia plussanneitakin on tullut, ihanaa!

Itsekin sain plussan reilu viikko sitten. Hirveesti en ole uskaltanut hehkuttaa, yritän nyt rauhassa odotella, että mitä tuleman pitää (parasta toivoen, mutta en pahinta peläten, koska sille pelolle en aio nyt antaa valtaa!!!) Oireita ainakin jo on, pahoinvointia ja rinnat aristaa, joten ehkei nyt ainakaan ole kyse tuulimunasta. Ajattelin ensi viikolla soittaa neuvolaan ja kysäistä josko pääsisin varhaisultraan tarkistuttamaan, että onko kaikki ok. Ainakin lääkäri lupaili viimeisen km:n jälkeen, että seuraavaa raskautta voitaisiin seurata tarkemmin alussa.

Tuli vaan tällä kertaa omaa napaa, ensi kerralla muuta!



Hyvää viikonloppua kaikille!!!

sitä on niin tottunut taustailemaan, ettei meinaa millään saada aikaiseksi kirjoitusta..



Pahoittelut, etten nyt ehdi kommentoida näitä runsaita tapahtumia tämän viikon ajalta. Tyttö ei nuku enää päiväunia hoidossa ja täytyy yrittää pitää sitä hereillä vielä vähän aikaa.



Itsellä menossa 15/27-49 ja alkuviikosta oli vasemmalla puolella nippailua, mullahan vasen munasarja on aika lailla lepotilassa, että jos se nyt vaikka tietäis hyvää. Lakanoita on kyllä pöllytetty taas joka päivä, ettei siitä jää kiinni:)



Eilen tuli kurkku ihan älyttömän kipeäksi ja streptokokki A sieltä sitten löytyi. Eipä ole sitä aikaisemmin ollutkaan. Antibiootit ja buranaa lisäksi, sen voimalla pystyy edes vähän nielemään ilman hirveetä tuskaa. Ja urheilukielto, ettei tulis jälkitauteja.



Siis viikonloppuja kaikille!