Voiko enää yli nelikymppisenä löytää ihmistä, jolle olisi maailman ihanin?
Jos ei ole sitä tähän mennessäkään löytänyt? Parisuhteissa ja avioliitossakin olen ollut, mutta en koskaan ole ollut kenenkään suuri rakkaus, lähinnä sellainen, johon on paremman puutteessa tyydytty (ja tästä on suhteen aikana kyllä muistutettu).
N43
Kommentit (26)
Jokainen päivä on uusi mahdollisuus.
juu olin 45 ku tapasin ukkoni kakskyt vuotta jo oltu
Toivoisin, että voi.
Oma näkemykseni asiaan on se, että iästä riippumatta toisen osapuolen pitää osoittaa alusta asti palvovansa sinun luonnettasi ja ulkonäköäsi. Se näkyy joka asiassa.
Mutta monet valitsevat miehen vain sillä perusteella, että itse rakastavat. Vähän outo ajattelutapa minun mielestäni, koska sen toisen osapuolen tunteilla on yhtä suuri merkitys. Silti jopa miehiä, jotka pahoittavat mieltä alusta asti valitaan parisuhteeseen. Siksikö, ettei arvosteta itseä yhtään tai edes tunnisteta rakkautta?
Itse en usko. Noilla taustatiedoilla. Olen realisti, enkä usko, että kukaan suurin piirtein samalla levelillä oleva alkaa toista yli nelikymppisenä palvomaan. Ehkä joku, joka on jäänyt täysin osattomaksi suhteista, läheisyydestä jne, voisi olla sellainen, mutta olisiko sekään rakkaus terveellä pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse en usko. Noilla taustatiedoilla. Olen realisti, enkä usko, että kukaan suurin piirtein samalla levelillä oleva alkaa toista yli nelikymppisenä palvomaan. Ehkä joku, joka on jäänyt täysin osattomaksi suhteista, läheisyydestä jne, voisi olla sellainen, mutta olisiko sekään rakkaus terveellä pohjalla.
Miten se samalla levelillä oleminen liittyy palvontaan?
mistä tunnet sä ystävän ei tartte palvoa ole kiva
Vierailija kirjoitti:
mistä tunnet sä ystävän ei tartte palvoa ole kiva
Ajattelin palvomisella sellaista, että haluaa miellyttää kaikin tavoin. T. Nro 5
Näin keski-ikäisenä sitä haihattelee vähemmän nuoruuden pilvilinnoja siitä onko joku maailman ihanin ja on tyytyväinen siihen että jonkun kanssa elämä on oikein mukavaa.
Mutta jos tapailet vain miehiä jotka koko ajan muistuttelee sinua paremmista niin jostain syystä sinulle valikoituu erikoisen heikkoa ainesta. Ota deittailumetodisi tarkempaan tarkkailuun ja korjaa niitä niin että tällaiset karsiutuu pois nopeasti.
M51
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä sitä haihattelee vähemmän nuoruuden pilvilinnoja siitä onko joku maailman ihanin ja on tyytyväinen siihen että jonkun kanssa elämä on oikein mukavaa.
Mutta jos tapailet vain miehiä jotka koko ajan muistuttelee sinua paremmista niin jostain syystä sinulle valikoituu erikoisen heikkoa ainesta. Ota deittailumetodisi tarkempaan tarkkailuun ja korjaa niitä niin että tällaiset karsiutuu pois nopeasti.
M51
En ole kuuteen vuoteen tapaillut ketään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä sitä haihattelee vähemmän nuoruuden pilvilinnoja siitä onko joku maailman ihanin ja on tyytyväinen siihen että jonkun kanssa elämä on oikein mukavaa.
Mutta jos tapailet vain miehiä jotka koko ajan muistuttelee sinua paremmista niin jostain syystä sinulle valikoituu erikoisen heikkoa ainesta. Ota deittailumetodisi tarkempaan tarkkailuun ja korjaa niitä niin että tällaiset karsiutuu pois nopeasti.
M51
Itselläni oli päinvastoin. Olin ollut jo pari kertaa sellaisessa mukavassa suhteessa. Ei niissä mitään muuta vikaa ollut kuin että ne ei olleet mitään suuria rakkauksia kummallekaan. Olinkin jo päättänyt että jos se on se mitä on tarjolla, ei kiitos. Sitten menin tosiaan rakastumaan ja olin se elämän suuri rakkaus myös vastapuolelle. Mikään muu ei olisikaan saanut mua enää vakiintumaan.
T. Eka vastaaja
Kai. Pelkään että osa on ärtyviä pappoja tai setiä jo.
Jotkut voi, jotkut ei. Mistä se on kiinni?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut voi, jotkut ei. Mistä se on kiinni?
Se on aika paljon kiinni itsestään. Kun on positiivinen ja jaksaa uskoa hyvään, jakaa sitä hyvää myös ympärilleen, niin usein sellaiset ihmiset kohtaa toisensa. Jotkut on perus negatiivisia ja keräävät samanlaisia ihmisiä ympärilleen, ja ovat usein myös samalla ongelma magneetteja.
Ei voi ja miehille se on aina täysin mahdotonta, koska mies putoaa ranking-listalla välittömästi kun nainen saa lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä sitä haihattelee vähemmän nuoruuden pilvilinnoja siitä onko joku maailman ihanin ja on tyytyväinen siihen että jonkun kanssa elämä on oikein mukavaa.
Mutta jos tapailet vain miehiä jotka koko ajan muistuttelee sinua paremmista niin jostain syystä sinulle valikoituu erikoisen heikkoa ainesta. Ota deittailumetodisi tarkempaan tarkkailuun ja korjaa niitä niin että tällaiset karsiutuu pois nopeasti.
M51
En ole kuuteen vuoteen tapaillut ketään.
Ap
Siihen on varmasti syynsä miksi et ole kelvannut kenellekään.
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin, että voi.
Oma näkemykseni asiaan on se, että iästä riippumatta toisen osapuolen pitää osoittaa alusta asti palvovansa sinun luonnettasi ja ulkonäköäsi. Se näkyy joka asiassa.
Mutta monet valitsevat miehen vain sillä perusteella, että itse rakastavat. Vähän outo ajattelutapa minun mielestäni, koska sen toisen osapuolen tunteilla on yhtä suuri merkitys. Silti jopa miehiä, jotka pahoittavat mieltä alusta asti valitaan parisuhteeseen. Siksikö, ettei arvosteta itseä yhtään tai edes tunnisteta rakkautta?
Onko tämä naispuoleinen vastine sille vanhalle laululle: If you want to be happy .... always marry a woman uglier than you .
Mieheni löysi minut kun hän oli ylittänyt neljänkympin, ja hän on maailman ihanin minun mielestäni. Joten, eiköhän tuo ole mahdollista.
N31
Itselleni kävi noin ollessani 48-vuotias. Rakastuin ensimmäistä kertaa elämässäni, ainutkertaisesti ja vastavuoroisesti. Oli kuin olisin saanut uuden elämän.