Lue keskustelun säännöt.
Onnellinen uusioperhe, ihan tarua?
08.02.2023 |
Yhdessäkään mun tuntemassa uusioperheessä ole ole lapsista tullut yhteisiä ja yhtä rakkaita ja molempien mielestä ihania.
Myös eksät manipuloi lapsia käyttäytymään ikävästi.
Tykkäättekö toisen lapsista väkisin?
Kommentit (62)
Uusperheessä on niin monenlaisia ongelmia joita ei edes ammattilaiset hallitse. Repivää mustasukkaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta yms. Eroaminen on huomattavasti yleisempää kuin ydinperheissä. En suosittele uusperhettä kenellekään. Voi toki seurustella, mutta eri asunnoissa kunnes lapset ovat aikuisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on ihana isäpuoli. Olin itse uusperheen lähi-äitipuoli 19v ja miehen lapsi on kuin omani. Kuinka kaipaankaan noita vuosia nyt kun kotona on enää minä ja nuorin lapsista
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä on niin monenlaisia ongelmia joita ei edes ammattilaiset hallitse. Repivää mustasukkaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta yms. Eroaminen on huomattavasti yleisempää kuin ydinperheissä. En suosittele uusperhettä kenellekään. Voi toki seurustella, mutta eri asunnoissa kunnes lapset ovat aikuisia.
No höpöhöpö. Ei kaikkien elämä ole tuollaista mahdotonta draamaa. Ihan normaalisti voi suhtautua myös uusiin perheenjäseniin. Olla jopa iloinen, että tulivat kuvioon.
Ja en tarkoita, etteikö joissakin uusperheissä olisi mainitsemiasi ongelmia, mutta ei voi sanoa, että niitä aina kaikissa uusperheissä on. Samahan se on ydinperheissäkin. Jotkut täyssisarukset ovat pohjattoman kateellisia toisilleen (esim. tätini isälleni, siis veljelleen, ja ihan ydinperheessä ovat kasvaneet), mutta toiset ei ole yhtään mustasukkaisia tai kateellisia kellekään uusperheessä tai ydinperheessä.
Mä pidin eksäni lapsista aidosti. Heitä oli neljä, 4-15v. Itse olin silloin vielä lapseton. Vanhimman lapsen kanssa yhteydenpito jatkui vielä pari vuotta eron jälkeen, mutta katkesi sitten tämän täysi-ikäistyttyä.
Ero johtui siitä että eksä petti ja halusi jatkaa yhdessä salarakkaansa kanssa.
Oon nykyisin äiti, lapsen isällä ei ollut lapsia aikaisemmista suhteista, mutta olen varma että mikäli olisi ollut, niin hekin olisivat minulle samalla tapaa rakkaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä on niin monenlaisia ongelmia joita ei edes ammattilaiset hallitse. Repivää mustasukkaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta yms. Eroaminen on huomattavasti yleisempää kuin ydinperheissä. En suosittele uusperhettä kenellekään. Voi toki seurustella, mutta eri asunnoissa kunnes lapset ovat aikuisia.
No höpöhöpö. Ei kaikkien elämä ole tuollaista mahdotonta draamaa. Ihan normaalisti voi suhtautua myös uusiin perheenjäseniin. Olla jopa iloinen, että tulivat kuvioon.
Ja en tarkoita, etteikö joissakin uusperheissä olisi mainitsemiasi ongelmia, mutta ei voi sanoa, että niitä aina kaikissa uusperheissä on. Samahan se on ydinperheissäkin. Jotkut täyssisarukset ovat pohjattoman kateellisia toisilleen (esim. tätini isälleni, siis veljelleen, ja ihan ydinperheessä ovat kasvaneet), mutta toiset ei ole yhtään mustasukkaisia tai kateellisia kellekään uusperheessä tai ydinperheessä.
Itse vihaan aidosti biologista pikkuveljeäni, edelleen näin aikuisena. Äidin suosikki ja kasvoi täydeksi kusipääksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki olisi varmaan ideaalia, jos tulisi tunne, että toisen lapset ovat yhteisiä, mutta mun mielestä se on aika outo lähtökohta uusioperheessä. Varsinkin jos lapset jo teinejä (ehkä eri asia, jos lapset ihan pieniä ja muutetaan yhteen). Teinien kohdalla tuskin kukaan olettaakaan, että se vanhemman uusi puoliso nyt äidiksi/isäksi rupeaa. Ihan onnellisia voi kaikki olla, vaikka uusi puoliso oliskin vain kaverihenkinen turvallinen aikuinen, eikä mikään uusi isä/äiti.
Juu, seuraan vierestä tilannetta, jossa nainen jolla teinityttöjä petti puolisoansa miehen kanssa, jolla myös teinityttöjä. Nainen erosi puolisostaan, mies edelleen perheensä ja vaimonsa kanssa. Kuvittelevat, että tästä syntyy joku hieno uusperhe, jossa teinitytöt ottavat uudet "kumppanit" vastaan. Vaikea ajatella, ettei teineille tekisi pahaa katsoa tuota pettämistouhua ja tuntea iloa tai edes kohteliaita ajatuksia näitä uusia "vanhempia" kohtaan.
Tuollainen pettämiskuvio nyt ei kyllä mitenkään liity varsinaisesti uusperheisiin, eikä tuossa seuraamassasi tilanteessa edes olla uusperheessä, vaan mies on edelleen ydinperheessään.
Normaali uusperhe on sellainen, että on erottu esim. lasten ollessa pieniä, lapset eivät edes muista aikaa, kun vanhemmat ovat olleet yhdessä ja vuosia myöhemmin vanhempi löytää uuden puolison. Se voi olla lapselle jopa kiva juttu, että uusi puoliso tulee kuvioon. Varsinkin pojalle uusi mies, jonka kanssa katsoa jalkapalloa, kun äitiä ei siitä mitään ymmärrä, tai tytölle uusi nainen, jonka kanssa sparrata tyttöjen juttuja, joista isä ei tajua mitään.
Hieman ummehtunut tuo asenteesi näin vuonna 2023.
Ai sori, mä unohdin, että sukupuolet kuuluu häivyttää ja naisten on pakko esittää, että jalkapallo kiinnostaa nykyään. Trans saa sanoa olevansa sellainen, mutta nainen ei saa sanoa olevansa nainen. Edes lapsiperhekeskustelussa.
Ei, vaan että kaikki tytöt ei ole kiinnostuneita tyttöjen jutuista, eikä kaikki pojat kiinnostuneita poikien jutuista. Ikinä et voi tietää, tuleeko vatsasta poikatyttö vai mikä.
Vierailija kirjoitti:
Uusperheessä on niin monenlaisia ongelmia joita ei edes ammattilaiset hallitse. Repivää mustasukkaisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta yms. Eroaminen on huomattavasti yleisempää kuin ydinperheissä. En suosittele uusperhettä kenellekään. Voi toki seurustella, mutta eri asunnoissa kunnes lapset ovat aikuisia.
En allekirjoita. Mun ydinperhe oli 15v ja uusperheemme kohta 27v. Suhteemme alkaessa mun lapset 6-15v, yhteinen lapsi syntyi 6v myöhemmin.
Täyspäisiä kaikki. Onneksi saivat rakastavan ja arvostavan parisuhteen mallin omaan elämäänsä. Ikuisesti kiitollinen nykyiselle miehelleni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko, että on mahdollista pitää aidosti toisen lapsista. Tai ehkä niistä lapsista muuten, mutta linkki lapsista puolison exään tekee tilanteesta epämiellyttävän.
Miksi linkki puolison exään tekisi tilanteesta epämiellyttävän?
Kysyn ihan vain siksi, että exäni uusi puoliso vihaa minua, vaikka emme koskaan ole edes jutelleet (minä olen tervehtinyt häntä pari kertaa tavatessamme, hän ei minua.) En ymmärrä tätä koska ex ja minä erosimme melkein vuosi ennen kuin he alkoivat seurustella. Lasten asioista toki olemme exän kanssa yhteydessä, koska meillä on ihan hyvät välit, mutta uusi puoliso ei halua exäni tulevan esim. koulun vanhempainiltoihin jos minäkin olen siellä, enkä saa tapaamisviikon vaihtuessa viedä lapsiani edes exän pihaportille koska uusi puoliso ei kuulemma halua nähdä edes autoani, saati minua.
Eikö elämä olisi paljon helpompaa ja miellyttävämpää jos aikuiset ihmiset voisivat olla aikuisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että on mahdollista pitää aidosti toisen lapsista. Tai ehkä niistä lapsista muuten, mutta linkki lapsista puolison exään tekee tilanteesta epämiellyttävän.
Miksi linkki puolison exään tekisi tilanteesta epämiellyttävän?
Kysyn ihan vain siksi, että exäni uusi puoliso vihaa minua, vaikka emme koskaan ole edes jutelleet (minä olen tervehtinyt häntä pari kertaa tavatessamme, hän ei minua.) En ymmärrä tätä koska ex ja minä erosimme melkein vuosi ennen kuin he alkoivat seurustella. Lasten asioista toki olemme exän kanssa yhteydessä, koska meillä on ihan hyvät välit, mutta uusi puoliso ei halua exäni tulevan esim. koulun vanhempainiltoihin jos minäkin olen siellä, enkä saa tapaamisviikon vaihtuessa viedä lapsiani edes exän pihaportille koska uusi puoliso ei kuulemma halua nähdä edes autoani, saati minua.
Eikö elämä olisi paljon helpompaa ja miellyttävämpää jos aikuiset ihmiset voisivat olla aikuisia?
On rajattomuutta änkeä itsensä vanhempainiltoihin, ellei molemmat vanhemmat pyydä. Koska olet astunut varpaille ja yrittänyt ylittää oikeutesi, on eksä ilmeisesti suuttunut. Tiedä paikkasi. Älä tee mitään loukkaavaa.
Minulla on taas sellainen ongelma, että en halua tavata mieheni lasten äitiä. Hän niin haluaisi sitä. Miksi ihmeessä tapaisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummasti täällä ylistetään ydinperheitä ja kuvitellaan, että ainoa tapa saada kestäviä ja pitkiä ihmissuhteita on oma biologinen perhe ja sisarukset. Tiedän vaikka kuinka paljon aikuisia sisaruksia, jotka ovat aikuisina katkaisseet välit sisaruksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että on mahdollista pitää aidosti toisen lapsista. Tai ehkä niistä lapsista muuten, mutta linkki lapsista puolison exään tekee tilanteesta epämiellyttävän.
Miksi linkki puolison exään tekisi tilanteesta epämiellyttävän?
Kysyn ihan vain siksi, että exäni uusi puoliso vihaa minua, vaikka emme koskaan ole edes jutelleet (minä olen tervehtinyt häntä pari kertaa tavatessamme, hän ei minua.) En ymmärrä tätä koska ex ja minä erosimme melkein vuosi ennen kuin he alkoivat seurustella. Lasten asioista toki olemme exän kanssa yhteydessä, koska meillä on ihan hyvät välit, mutta uusi puoliso ei halua exäni tulevan esim. koulun vanhempainiltoihin jos minäkin olen siellä, enkä saa tapaamisviikon vaihtuessa viedä lapsiani edes exän pihaportille koska uusi puoliso ei kuulemma halua nähdä edes autoani, saati minua.
Eikö elämä olisi paljon helpompaa ja miellyttävämpää jos aikuiset ihmiset voisivat olla aikuisia?
On rajattomuutta änkeä itsensä vanhempainiltoihin, ellei molemmat vanhemmat pyydä. Koska olet astunut varpaille ja yrittänyt ylittää oikeutesi, on eksä ilmeisesti suuttunut. Tiedä paikkasi. Älä tee mitään loukkaavaa.
Minulla on taas sellainen ongelma, että en halua tavata mieheni lasten äitiä. Hän niin haluaisi sitä. Miksi ihmeessä tapaisin?
Täh? Ymmärsin, että kirjoittaja on itse äiti, jolla on ex-miehen kanssa yhteiset lapset ja, että exän uusi puoliso ei hyväksy, että lasten oma äiti tulisi lasten isän kanssa samaan aikaan vanhempainiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummasti täällä ylistetään ydinperheitä ja kuvitellaan, että ainoa tapa saada kestäviä ja pitkiä ihmissuhteita on oma biologinen perhe ja sisarukset. Tiedän vaikka kuinka paljon aikuisia sisaruksia, jotka ovat aikuisina katkaisseet välit sisaruksiin.
Ja toisaalta mun lapset - uusperheestä huolimatta - pitävä monta kertaa viikossa yhteyttä toisiinsa ja meihin vanhempiin. Tapamme vähintään kerran kk koko sakki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että on mahdollista pitää aidosti toisen lapsista. Tai ehkä niistä lapsista muuten, mutta linkki lapsista puolison exään tekee tilanteesta epämiellyttävän.
Miksi linkki puolison exään tekisi tilanteesta epämiellyttävän?
Kysyn ihan vain siksi, että exäni uusi puoliso vihaa minua, vaikka emme koskaan ole edes jutelleet (minä olen tervehtinyt häntä pari kertaa tavatessamme, hän ei minua.) En ymmärrä tätä koska ex ja minä erosimme melkein vuosi ennen kuin he alkoivat seurustella. Lasten asioista toki olemme exän kanssa yhteydessä, koska meillä on ihan hyvät välit, mutta uusi puoliso ei halua exäni tulevan esim. koulun vanhempainiltoihin jos minäkin olen siellä, enkä saa tapaamisviikon vaihtuessa viedä lapsiani edes exän pihaportille koska uusi puoliso ei kuulemma halua nähdä edes autoani, saati minua.
Eikö elämä olisi paljon helpompaa ja miellyttävämpää jos aikuiset ihmiset voisivat olla aikuisia?
Uusperheiden rikkaus on tuossa, että voi saada lisää vihattavia ihmisiä lähipiiriinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusioperhe on luotettavin tapa mitata kuinka hyvät sosiaaliset taidot ja kyvyn rakastaa oikeasti omaa. Aika iso prosentti ei läpäise testiä.
Totta. Jotain on mennyt vikaan jos löytää itsensä uusperheestä.
Mä jäin leskeksi 26-vuotiaana. Aika hirveä ajattelutapa, että minun olisi pitänyt elää koko loppuelämäni yksin ilman uutta parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että on mahdollista pitää aidosti toisen lapsista. Tai ehkä niistä lapsista muuten, mutta linkki lapsista puolison exään tekee tilanteesta epämiellyttävän.
Miksi linkki puolison exään tekisi tilanteesta epämiellyttävän?
Kysyn ihan vain siksi, että exäni uusi puoliso vihaa minua, vaikka emme koskaan ole edes jutelleet (minä olen tervehtinyt häntä pari kertaa tavatessamme, hän ei minua.) En ymmärrä tätä koska ex ja minä erosimme melkein vuosi ennen kuin he alkoivat seurustella. Lasten asioista toki olemme exän kanssa yhteydessä, koska meillä on ihan hyvät välit, mutta uusi puoliso ei halua exäni tulevan esim. koulun vanhempainiltoihin jos minäkin olen siellä, enkä saa tapaamisviikon vaihtuessa viedä lapsiani edes exän pihaportille koska uusi puoliso ei kuulemma halua nähdä edes autoani, saati minua.
Eikö elämä olisi paljon helpompaa ja miellyttävämpää jos aikuiset ihmiset voisivat olla aikuisia?
On rajattomuutta änkeä itsensä vanhempainiltoihin, ellei molemmat vanhemmat pyydä. Koska olet astunut varpaille ja yrittänyt ylittää oikeutesi, on eksä ilmeisesti suuttunut. Tiedä paikkasi. Älä tee mitään loukkaavaa.
Minulla on taas sellainen ongelma, että en halua tavata mieheni lasten äitiä. Hän niin haluaisi sitä. Miksi ihmeessä tapaisin?
Mitä ihmettä oikein selität? Totta kai minä menen omien lasteni vanhempainiltoihin! Ongelma on siinä, että exäni uusi puoliso (joka ei ole lasten vanhempi) ei halua että exäni osallistuu mihinkään exäni ja minun lapsia koskevaan tapaamiseen, jos minä olen siellä. Uusi puoliso tulee mukaan myös exäni ja minun lasten koulun juhliin, ilmeisesti vahtimaan exääni ettei hän vahingossakaan puhuisi minulle.
Tulevaisuudessa kaikki perhejuhlat, valmistujaiset, rippijuhlat yms. tulevat todennäköisesti olemaan painajaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, että on mahdollista pitää aidosti toisen lapsista. Tai ehkä niistä lapsista muuten, mutta linkki lapsista puolison exään tekee tilanteesta epämiellyttävän.
Miksi linkki puolison exään tekisi tilanteesta epämiellyttävän?
Kysyn ihan vain siksi, että exäni uusi puoliso vihaa minua, vaikka emme koskaan ole edes jutelleet (minä olen tervehtinyt häntä pari kertaa tavatessamme, hän ei minua.) En ymmärrä tätä koska ex ja minä erosimme melkein vuosi ennen kuin he alkoivat seurustella. Lasten asioista toki olemme exän kanssa yhteydessä, koska meillä on ihan hyvät välit, mutta uusi puoliso ei halua exäni tulevan esim. koulun vanhempainiltoihin jos minäkin olen siellä, enkä saa tapaamisviikon vaihtuessa viedä lapsiani edes exän pihaportille koska uusi puoliso ei kuulemma halua nähdä edes autoani, saati minua.
Eikö elämä olisi paljon helpompaa ja miellyttävämpää jos aikuiset ihmiset voisivat olla aikuisia?
Uusperheiden rikkaus on tuossa, että voi saada lisää vihattavia ihmisiä lähipiiriinsä.
Jeps. Panee vaan mietityttämään, kuinka onnellinen perheidylli lapsilla onkaan viettää puolet ajastaan ihmisen kanssa, joka vihaa heidän toista vanhempaansa.
Mulla on nelikymppinen miesserkku, joka asuu yhdessä vaimonsa ja vaimon 13- ja 16-vuotiaiden lasten kanssa. Serkkuni on kertonut äidilleen eli tädilleni, että häntä kyrsii se, kun nämä teinit kiukuttelevat ja he ovat saaneet vapaan kasvatuksen eli heitä ei saa komentaa eikä käskeä tekemään kotitöitä. Lisäksi serkkuani harmittaa se, kun ruokakaupassa aina hänen tehtäväksi jää maksaa ostokset, joten hänestä tuntuu siltä, että hän elättää toisten ihmisten lapsia.
Christiiina kirjoitti:
Mulla on nelikymppinen miesserkku, joka asuu yhdessä vaimonsa ja vaimon 13- ja 16-vuotiaiden lasten kanssa. Serkkuni on kertonut äidilleen eli tädilleni, että häntä kyrsii se, kun nämä teinit kiukuttelevat ja he ovat saaneet vapaan kasvatuksen eli heitä ei saa komentaa eikä käskeä tekemään kotitöitä. Lisäksi serkkuani harmittaa se, kun ruokakaupassa aina hänen tehtäväksi jää maksaa ostokset, joten hänestä tuntuu siltä, että hän elättää toisten ihmisten lapsia.
Onko serkkusi vajaa nelikymppinen vai reilu nelikymppinen?
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Mulla on nelikymppinen miesserkku, joka asuu yhdessä vaimonsa ja vaimon 13- ja 16-vuotiaiden lasten kanssa. Serkkuni on kertonut äidilleen eli tädilleni, että häntä kyrsii se, kun nämä teinit kiukuttelevat ja he ovat saaneet vapaan kasvatuksen eli heitä ei saa komentaa eikä käskeä tekemään kotitöitä. Lisäksi serkkuani harmittaa se, kun ruokakaupassa aina hänen tehtäväksi jää maksaa ostokset, joten hänestä tuntuu siltä, että hän elättää toisten ihmisten lapsia.
Onko serkkusi vajaa nelikymppinen vai reilu nelikymppinen?
Mitä väliä iällä on?
Meidän uusperheessä mieheni on huomattavasti varakkaampi ja hänen lapsensa ovat jo aikuisia. Vaikka tukee heitä välillä edelleenkin jonkin verran taloudellisesti, haluaa hän mahdollistaa kaikkia kivoja juttuja myös minun lapsilleni. Onkin ollut sekä inspiroiva, tukija ja mahdollistaja heille.
Kyseessä sama mies, joka käy tyttäreni kanssa kickboxing harrastuksessa.