Köyhäilyruoka onkin ihan törkeän hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?

Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.

Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?

vm -72

Ruskea kastike=voissa ruskistettuja vehnäjauhoja mausteilla. 

Jos sekaan laitetaan lihaa, kyseessä on luonnollisesti lihakastike. Nakeilla nakkikastike jne. 

Meillä oli lapsuudessa usein keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja lihapullia (erillään kastikkeesta). Hyvin tyypillinen kotiruoka kasarilla.

vm -78

Tottakai ruskeakastike on ruskeakastike, mutta lähtökohtaisesti se tarkoitettu lisäkkeeksi/pohjaksi eri ruuille, ei pelkäksi perunoiden kanssa syötäväksi, kuten teidänkin perheessä kasarilla lihapullien kera. Se on aivan sama, laitetaanko ne lihapullat sinne kastikkeen sekaan, vai pidetäänkö ne tarjoilun ajan erillään. Sitäpaitsi lihapullat ruskeakastikkeella on yhä edelleenkin tyypillinen kotiruoka, ollut sitä jo paljon ennen kasariakin.

Itse olen viiskytluvulla syntynyt, vanhempani 30-luvulla syntynyt ja mummoni viime vuosisadan alussa syntynyt, joka asui koko elämänsä sähköttömässä ja viemärittömässä mökissä rutiköyhänä yksinhuoltajana (pappani kaatui sodassa) ja koskaan, ei siis koskaan mummolassani syöty perunoita pelkän ruskaeakastikkeen kera, vaan aina sen lisänä oli jotain, oli se sitten makkaraa, lihaa, lihapullia, mitä ikinä, mutta ei koskaan pelkkää perunaa ja ruskeakastiketta. Ja minä vietin todella paljon aikaa mummolassani, eli ison osan kesälomastani, joululomastani, sekä hiihto ja pääsiäislomat, eli syötyä siellä tuli paljon ja kaikenlaista, mutta ei koskaan pelkkää perunaa ja kastiketta.

Sama oli lapsuudenkodissani, vaikka olimme köyhä duunariperhe ja ruskeakastiketta syötiin monta kertaa viikossa, niin silti ei koskaan pelkästään perunan kanssa.

Olet ollut onnekas. Hieno asia. kaikkia muita elämän alku ei ole kohdellut noin hyvin.

Olen iloinen puolestasi. Nykyäään voin itsekin ostaa kaupasta mitä haluan, mutta huomaan silti että katson hintoja kovinkin tarkasti.

Eihän tässä ketjussa toki ole tarkoitus vertailla ketään.

Kaikkia muita??? Tarkoitit varmaankin ettei ihan jokaista ja en tietenkään väittänytkään, etteikö jossain alkoholistiperheessä olisi saattanut niin ollakin, että isän ryypätessä rahat, perhe saattoi turvautua pelkkään ruskeakastikkeeseen.

Mummoni kuului taatusti aikanaan Suomen köyhimpiin ja hänelläkin oli varaa ruskeakastikkeeseen sattumia laittaa ja sillä ruokkia niin lapsensa, kuin myöhemmin mummolassa kyläilevät lapsenlapsensakin, joten en millään jaksa uskoa, että se olisi edes 60-luvullakaan enää mikään kustannuskysymys voinuit olla ylivoimaiselle enemmistölle suomalaisista.

Minä taas en todellakaan voi ostaa kaupasta mitä haluan, vaan pääsääntöisesti punalappuisilla ja tupla-alennuksilla mennään. Siltikään minun ei ole vielä koskaan tarvinut turvautua pelkkään ruskeakastikkeeseen ja on todella naurettavaa väittää, että kenenkään muunkaan olisi. Esimerkiksi kaksi nakkia riittää yhteen annokseen tekemään ruskeakastikkeesta nakkikastikkeen ja halvimmillaan kaksi nakkia saa 16 sentillä, siis normihintaisena ja 60% alennuksella tietenkin vieläkin halvemmalla, eli kustannuskysymys se ei todellakaan kenellekään ole.

Okei. Miksi tartut sanoihini? Sovitaan näin että ihan jokaista. En ala vääntämään jostain sanasta.

Ostaisin itsekin punalaputettuja tuotteita, mikäli niitä olisi tarjolla. Joskus onnistun jopa ostamaan, mutta harvoin. Yleensä ruisleipää.

Lapsuuden leipä oli ranskanleipää, siis halvinta höttöä. Hyvää silti. Ei kovin ravintorikasta kuitenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kansakunnan muisti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?

Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.

Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?

vm -72

Äiti ei taida ymmärtää ruuanlaitosta tai sitten on muisti alkanut temppuilla pahemman kerran. Oletettavasti äiti on ollut lapsi 1950-luvulla ja ruskea kastike oli silloin ihan normaali ruoka. 

Kyllä vm -72 ja hänen äitinsä ruuanlaitosta ymmärtävät hyvinkin! Pelkkää ruskeaa jauhokastiketta ja perunaa ollaan saatettu syödä joskus sota-, tai pula-aikana. Sellaisella ruualla tulee väkisin vakava aliravitsemustila.

Jauheliha-, sianliha- ja makkarakastike olivat tavallisia ruokia perunan kanssa 50-80-luvuilla. Ruisleipää syötiin myös paljon.

Toivotaan, ettei sotaa enää tulisi Suomeen!

No ei ehkä vakava aliravitsemus, mutta keripukki kyllä. Kai siihen aikaan oli kuitenkin marjoja tarjolla kuitenkin. Jotenkin on selvitty.

Kahvia ei tainnut olla vaan jotain korviketta?

Keripukin ehkäisyyn riittää tyyliin tomaatti viikossa.

Näin. Syksyllä syötiin marjoja metsässä. Ei ollut paikkaa minne säilöä. Pommitettujen talojen puutarhoissa kasvoi omenoita, joita syksyisin söimme. Tuntui aivan normaalilta.

Meille oli herkkua kun saatiin kerran viikossa omena. Joskus vain puolikas. Elossa olen. Ikää 64v

Missähän olet elänyt? Et ainakaan Suomessa:/ t. 60v.

Mikähän tässä on sellaista, jota ei olisi voinut kokea Suomessa?

eri

Haloo! Tutustu historiaan, älä lue pelkkää fiktiivistä kaunokirjallisuutta. Edes siellä ei ole mitään noin paksua... 64 v. ja elänyt pommitettujen talojen puutarhassa, mutustamassa mätää omenan puolikasta. Amen.😂

Aika paljon on tullut historiaan tutustuttua. Lukion jälkeen opiskeluja sekä harrastuksena vielä nytkin. Erityisesti maailmansodat, koskien myös Suomea. Amen

78- vuotias

Mitä mätää omenan puolikasta? Ihan omppuja kasvaa vanhoissakin puissa. Taidat tykätä kinastella ja väännellä muiden kertomaa.

Vierailija kirjoitti:

Syökää nyt vaikka kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta tätä köyhäilyruokaa ja tutkikaa sitten kehonne koostumusta ja terveyttänne. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Eikä tekemätöntä.

Ei lapsi voinut paljon vaikuttaa siihen kotona oli ruoaksi. Toki nyt eläkeläisenä kiinnitän huomiota siihen mitä teen ruoaksi. Välissä oli työpaikan ruoat. Kai ne terveellisiä oli. Hyviä ainakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

puurosiisiin tomaattitonnikalaa,päälle juustoraastetta,käytän puuroriisiä paljon ruuanlaitossa jasmin ym. riisien sijaan,esim. kokonainen valmiiksi maustettu kana uuniin ja puuroriisiä mukaan,miten ihanan maustunut ja pehmeä riisistä tulee 

Suolainen riisipuuro on hyvää! Tykkään paistaa sipulin ja vaikka 400 grammaa kanaa, laitan paljon mausteita ja sekoitan riisipuuron joukkoon. Tulee hyvä paksu puuro johonkin viiden litran kattilaan. Tätä tykkään jostain syystä tehdä! Tykkään myös että puurossa on väriä niin on kaapissa yleensä balkan-maustetta ja paprikaa isoista pöniköistä. Maitoa en laita mutta sulatejuusto pienenä määränä on ok.

Minä pidän aasialaistyyppisestä congee-puurosta, joka muuten valmistuu parhaiten myös tuosta puuroriisistä. :) Eli periaatteessa kuin suolainen, kanaliemeen keitetty puuro täynnä pieniä, maistuvia sattumia. Inkivääri, sitruunaruoho ja kananpalat sopivat hienosti, mutta oikeastaan mikä tahansa makua antava kelpaa. 

Tulee ihan sellainen olo tästä ketjusta että halpa ruoka olisi jotenkin huono ruoka. Ja päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?

Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.

Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?

vm -72

Ruskea kastike=voissa ruskistettuja vehnäjauhoja mausteilla. 

Jos sekaan laitetaan lihaa, kyseessä on luonnollisesti lihakastike. Nakeilla nakkikastike jne. 

Meillä oli lapsuudessa usein keitettyjä perunoita, ruskeaa kastiketta ja lihapullia (erillään kastikkeesta). Hyvin tyypillinen kotiruoka kasarilla.

vm -78

Samoin.

Ja kuulostaa erikoiselta jos seitsemänkymppinen naureskelee pelkälle ruskealle kastikkeelle, aikamoisessa kuplassa on tarvinnut elää ellei tiedä, että se oli perunoiden kylkeen ihan yleinen perusruoka aikanaan. Tai toki muistikin voi tietty tehdä jo tuossa iässä tepposet...

On muutenkin hauskaa, että tätä kastike-peruna yhdistelmää dissataan, nimittäin nää meidän paljon ihailemat satavuotiaat ja vähän sitä nuoremmat on käytännössä katsoen kasvaneet perunalla ja kastikkeella.  Ei se siis kovin surkeaa ravintoa ole voinut olla. Sen sijaan heidän lapsensa eli nää suuret sukupolvet ovat jo nyt 70-80 vuotiaina siaraampia kuin omat vanhempansa saman ikäisinä.

Hernekeitto jossa porkkanan palasia, ihan ykkösruoka!

En lukenut kuin joitain sivuja, mutta monet "köyhäilyruuat" on ihan perus ruokaa meillä, enkä ole mieltänyt mitenkään köyhäilyksi. Esim. Jauhelihakeitto, nakkikeitto, kaalilaatikko.

Mitä te sitten muulloin syötte? :D No pihvit ja kala nyt ei mene köyhäilyruuaksi ainakaan.

Maitoperut:)

Mikä on maailman homoin nimi?

- P ut1n 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syökää nyt vaikka kymmenen, kaksikymmentä tai kolmekymmentä vuotta tätä köyhäilyruokaa ja tutkikaa sitten kehonne koostumusta ja terveyttänne. Tehtyä ei saa tekemättömäksi. Eikä tekemätöntä.

En ole koskaan syönyt ns. "terveellistä" ruokaa, enkä vihanneksia.

Suuressa verenkuvassa ikätarkastuksessa kaikki veriarvot oli ihanteellisia. Lääkäri sanoi, että "älkää muuttako mitään ravinnossanne".

t. 70v terve mies.

Isäni 1920-luvulla syntynyt oli samanlainen. Ei ollut mitään sairauksia eikä lääkkeitä koskaan. Oli kova puhumaan ja kertomaan entisajan juttuja, ei ollut muistisairauttakaan isällä. Kesken puhumisen sitten 94 vuotiaana menehtyi hymy huulilla. Hänen isänsä siis minun pappani eli 98 vuotiaaksi. 

Sama mun isäni, 22 syntynyt. Perusruoka oli läskiä ja perunaa tai lihaa ja perunaa tai läskinrasvassa paistetuja ruisleivän paloja lounaaksi, rasvaista tuoremakkaraa. Iltakahvilla pullaa ja iltanaposteluna makeisia. Koskaan ei saavuttanut toivomaansa 60 kilon rajaa, aina oli laihanluikku. 

Äitini oli kyllä armoitettu ruuanlaittaja mutta kasvisten määrä oli murto-osa siitä mitä nykyään syödään. Pullaa, leipää ja perunaa oli aina tarjolla

jauhelihakeitot ja makkarakeitot yms on ollut aina hyviä ja niitä on tehty ja syöty aina muutenkin vaikka ruan hinta ollut ennen paljon halvempi. Ei hyvä tarkoita aina kallista

Vierailija kirjoitti:

Sianlihakastike eli läskisoosi äidin tekemänä oli hyvää!. Ensin valurautapannulla käristettiin sialihapsloja kunnes läski suli melkein kokonaan pois. Sitten haudutettiin pannulla sipulia, viimeksi vehnäjauhosuurus. Tämä ruskea kastike sianlihoineen, mausteena suolaa ja pippuria, sai muhia kolmekin tuntia puuhellalla. Ja oli hyvää, oikein makoisaa.

Koulussa sain melkein samantapaista ( pieni kyläkoulu 1970-luvulla), mutta kastikkeessa oli myös punajuurenpaloja. Sekin versio oli hyvä.

Läskisoosi oli todella yleinen ruoka 70-luvulla. Se oli erittäin hyvää silloin lapsenkin mielestä mutta muistan että sydänala tuli siitä toisinaan kipeäksi. Laardia myös paistettiin pannulla ja kasteltiin leipää siihen. NAM! Oli raskasta ruokaa. Silti pysyin hoikkana lapsena ja nuorena. Olihan sitä sitten myöhempinä vuosina perheessä sepelvaltimotautia ja sappikivisairautta. Kaikin tavoin kuitenkin monipuolisuutta oli ruokailussa silti kaloineen, marjoineen, sienineen, hedelmineen, viljoineen ja maitotuotteineen, unohtamatta kananmunia. Valmistettiin itse ruokaa ja usein oli perinteen mukaan pitkää kaavaa noudattavia ruoanlaiton, leipomisen tapoja. Näin lapsen silmin oli ihana nähdä kuinka vanhempani molemmat olivat innoissaan ruuanlaitosta, valmistamiseen käytettiin menetelmiä ja aikaa. Oli turvallinen ja mukava olo niinä hetkinä. Silti äiti oli toki silloin se ensisijainen kokkaaja ja meidät sisaret toisinaan otettiin apureiksi. Isä teki toisaalla raskasta ruumiillista työtä.

Vierailija kirjoitti:

Hyvänä vinkkinä, että meillä kotona tehtiin viiliä siten, että ostetusta viilistä laitettiin lusikallinen tai pari astiaan tai pestyihin viilipurkkeihin juureksi, ja maitoa päälle, annettiin olla huoneen lämmössä pari päivää. Tällä tavalla sai paljon viiliä jatkettuna syötäväksi. Vanhemmissa ihmisissä oli tuota kätevää säästöajattelua, etenkin kun viili ei ollut edes vielä niin jokapäiväistynyttä. Terveydestä ei kuitenkaan tingitty, eli joku pöpöpelkoinen voi olla turvallisin mielin, viili oli ensiluokkaista. Kokeilkaa. Itse olen nykyään laiskistunut kaupunkilainen, joten lyllerrän kauppaan ja ostan sen viilin:D

Vuosia sitten kokeilin tehdä viiliä tankkimaidosta (eli suoraan tankista otetusta, kun sukulaisella oli lypsylehmiä) no kyllähän viili onnistui hyvin eli kippo oli huoneen lämmössä puolitoista vuorokautta. No syönnin jälkeen sitten saikin istua siellä huoneessa, jossa kuninkaatkin yksin asioivat oikein urakalla. Eipä ole tuon jälkeen tullut mieleenkään tehdä viiliä itse. Toki laktoosittomasta maidosta voisi kokeilla vähemmän juoksuttaisi sinne yhteen paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta on hyvä että nykynuoriso ei tiedä ja muista kaikkea mitä me 50-luvulla syntyneet olemme kokeneet.

Tosi_asia_on_se_että_ meillä oli_nälkä vielä 60-luvulla.

Tuossa joku ihmetteli kuinka pommitettujen talojen puutarhoista käytiin omppuja hakemassa.

Olitteko ollenkaan hereillä koulussa historian tunneilla?

Siinä Kalevankaan poispuolella oli ns. pikataloja, jotka piti purkaa piankin, kunhan saatiin rakennuskanta elvytettyä. Sinne ei lapsiperheitä huolittu asumaan, sieltäkin käytiin poimimassa marjoja.,

Kyllä minun luokallani kansakoulussa oli siellä asuva tyttö. Oli muuten yhteiset huussitkin usealla talolla. Ei juoksevaa vettä.

Itsellä oli sen puoleen asiat hyvin Asuin muualla. . Sääliksi kävi siellä asuvia. Ei heidänkään ruokansa ollut kuin perunaa ja ruskeata sipulisoosia.

Ne talot on nyt nyt vihdoin purettu.

Isäni on elänyt maalla 50-luvulla, ja hänen lapsuudessaan oli todellakin nälkää. Isäni perheessä oli kuitenkin kohtalaisen hyvin asiat, naapurin sukulaisperheessä (jonka isä oli inv alidi) oikeasti elivät nälkiintymisen partaalla, vaikka heillä olikin oma lehmä ja kanoja. Esimerkiksi isäni lapsuudessa perunoita istuttaessa ei istutettu kokonaisia ituperunoita tai edes puolikkaita, vaan perunoista leikattiin ne itukohdat ja istutettiin ne, loppuperuna syötiin (näin saatiin tarpeeksi perunoita myös niille naapureille). Mummoni oli taitava leipoja, ja saikin lisätienestiä leipomalla kunnan silmäätekevien juhliin tarjottavia. Maitotilistä hän säästi rahaa niin paljon, että isän nuorin sisko pääsi keskikouluun, oppikouluun ei enää ollutkaan varaa. Nyt tämä nuorin sisko jäi juuri eläkkeelle, muistan, kun juhlimme hänen ripillepääsyään!

Keskikoulu oli juuri se oppikoulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuberkuloosin kukistaminen pidensi elinikää kerralla 10 vuotta. Verenpaine- ja sydänlääkkeet, sekä pallolaajennus- ja ohitusleikkaukset, sekä nopeat ambulanssikyydit, mammografia yms. Lääketieteellinen kehitys toiset kymmenen vuotta, vaikka nykyruuat elinajanodotetta laskevatkin. Tupakoinnin väheneminen lisää myös vuosia ja kestää syödä mitä sokerimoskaa tahansa kun homma hoituu lääkkein ja hoidoin.

Ei kai tubia sentään 70-luvulla kukistettu? 

Syödäänkö Suomessa nykyään oikeasti enemmän sokeria kuin ennen?

Suomessa syödään nykyään paljon eineksiä ja eineksissä on paljon lisättyä sokeria.

Oletteko esimerkiksi katsoneet, paljonko Turun tai Auran sinapissa on lisättyä sokeria`?

Aivan helvetisti. Lähes kaikkiin tuotteisiin lisätään nykyään sokeria.

Kyllähän se sokeri tulee muusta , kuin eineksistä. Nykyään syödään karkkia/suklaata/herkkuja/vanukkaita/makeita mehuja/limpsoja/tuoremehuja /smoothie/maustetuja rahkoja/ ym sellaiseen tahtiin, että eihän sellaisesta vielä tietetty mitään . 

Eihän joku sinapin syöminen ole varmaan syy liialliseen sokerin saantiin, vaikka siinä olisi puolet sokeria:D

Vaikka  moni tuote nykyään on jo sokeritonkin ja makeus tulee vain hedelmistä/marjoita, mutta sokeria se on se hedelmän makeuskin ja kun syödyt määrät on isoja ja herkkuja syödään paljon, kyllä sitä sokeria saadaan ihan erilailla, kuin menneinä vuosikymmeninä.

Plus se, että tuotteitten saatavuus on ihan eriluokkaa, kuin ennen. Kaupat oli sunnuntaisin kiinni ja herkkuja et saanut mistään vaikka olisit halunnut ja sama koski pienenpiä paikkoja iltaisin. Kaupat oli kiinni jo kuudelta viimeistään jne.

Ketsupissa on myös hyvin paljon sokeria ja sitä käytetään Suomessa surutta paljon päivittäin.

Tuskin kukaan syö ketsuppia joka päivä, tai edes paljon.

Runsaskin annos ketsuppia on noin 10g, eli ei juuri mitään kaloreiden tai sokerin kannalta. Lisäksi Suomessa ei kokata ketsupin kanssa lämpimiä ruokia, kuten vaikkapa Japanissa, jossa se on hyvin suosittu ainesosa arkiruoassakin. 

MInä laitan heinz ketsuppia nakkikastikkeeseen makua antamaan. 

-Makaronivelli: maistuu aina sekä lapsille, että

Itselle.

Ja Kaikki yksinkertaisemmat yhdistelmät ovat omaan makuuni parhaimpia esim. Jauheliha,riisi, hemapa. Muusi ja kanankoivet/pihvit. Puuro haudutettuna täysmaitoon pitää nälkää monta tuntia. Yksinkertaista, melko edullista ja

Kilot pysyy hyvin kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Itse tein eilen tätä linssikeittoa:

https://jolie.fi/reseptit/maailman-paras-linssikeitto/

Tosi hyvää. Eikä tullut maksamaan juuri mitään.

Itse saan tuon tehtyä ilmaiseksi kun kaapeista löytyy ainekset.

Mutta ellei löydy, niin kyllä se maksaa "juuri mitään".

Ruoan ns. "ilmaisuuden" huomaa sitten kun kaapeista ei oikeasti löydy yhtään mitään (paitsi astiat ja kattilat yms) ja pitää ostaa kerralla kaikki perustarvikkeetkin ruoanlaittoon. Joskus nuokin nimittäin loppuu kun pidempään joutuu köyhäilemään. 

Seurakunnalta voi pyytää apua mikäli jollakin menisi asiat noin tiukille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä laitatte ruskeaan kastikkeeseen sekaan? Ei kai pelkkää kastiketta ja perunaa? Jauhelihaa, makkaraa tai jotain?

Täällä nää meinaa, että syövät pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa. Oli mulle aivan täysin uusi juttu, että piti jututtaa äitiäkin, kun en omasta lapsuudesta tuommoista muista.

Äitikin oli samaa mieltä, että kyllä ruskeeseen kastikkeeseen tuli aina lihaa tai makkaraa/nakkia. Nauroi vielä päälle, eihän kukaan niin ravintoköyhää ole syönyt, että tosiaan pelkkää ruskeeta kastiketta ja perunaa?

vm -72

Meillä kyllä kotona syötiin noin aika useastikin. Opiskeluaikana ei keväällä ollut rahaa siihen kastikkeeseenkaan, koska opintolaina oli leikattu puoleen eikä pahana lama-aikana töitä saanut, eikä opintorahaa saanut ennenkuin täytti 20v. Mutta se olikin sitä kadehdittavaa aikaa, jolloin kaikilla oli kaikki hyvin. Terv vm -58

Vanha kunnon italianpata! Mm