Lue keskustelun säännöt.
Mummo sai biologisia lastenlapsia eikä enää välitä ei-biologisesta
05.02.2023 |
Surettaa ihan hirveästi lapsen puolesta. Lapsi on esikoiseni, ei missään tekemisissä isänsä tai tämän suvun kanssa. Mieheni on ollut lapsen elämässä ihan alusta asti, kutsunut häntä isäksi ja mies on myös adoptoinut lapsen. Miehen äiti oli alkuun innoissaan lapsesta, hänellä oli kuulemma niin kova mummokuume. Anoppi tosiaan oli lapselle mummo, ja vielä silloinkin kun saatiin miehen kanssa yhteinen lapsi. Nyt kun miehen siskolla ja veljellä on omia lapsia, mummoa kiinnostaakin vain "oikeat" lapsenlapset. Perheeseen ja sukuun aina kuulunut esikoinen on pullautettu ulos. Mummo ei enää huoli häntä yökylään muiden lasten kanssa, ei anna yhtä hyviä lahjoja kuin aikaisemmin ja antaa edelleen muille lapsille, nyt viimeisimpänä jätti lapsen synttärit väliin kun oli lahjakortti risteilylle. Mies on ihan yhtä pihalla kuin minäkin, eikä kysyessä ole saanut äidiltään muuta syytä käytökselle kuin että lapsi ei ole oikea lapsenlapsi.
Mitään muuta keinoa eriarvoisuuden tasoittamiseen ei olla keksitty kuin että on vähennetty yhteyksiä isovanhempiin ihan koko perheen osalta, eli nuorempikaan ei enää juurikaan ole tekemisissä isovanhempien kanssa. Eikä sekään tunnu reilulta, mutta en myöskään halua että vanhempi lapsi joutuu ihmettelemään miksi pikkusisarus on tärkeämpi kuin hän. Onko kenelläkään kokemusta vastaavasta, voiko tilanne vielä tasoittua?
Kommentit (282)
Ihan rehellisesti. Jos lapseni eivät olisi saaneet biologisia lapsia, joku yhteinen adoptio olisi ok. Vaikka monella ulkomailta adoptoidulla näyttää olevan vaikeuksia aikuisena taustansa kanssa tai välit menee adoptiovanhempiin.
Vaikeampi olisi hyväksyä jos miniä/vävy tulisi lapsi kainalossa, nyt mummu lahjomaan tätä lasta, tässä sulle lapsenlapsi.
Miettisin miniän/ vävyn harkintakykyä miksi vauveleita epämääräisiin suhteisiin? Onko ees lapseni kanssa vakavalla mielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon vaan et onpas hirvee mummo. No karma elää ja saa takaisin kaikki joskus
Ei hän ome kuin lakisääteisesti lapsen mummo. Muuten yhtä vieras kuin päivähoitotäti joka kyllä myös voi "rakastaa " hoitolapsiaan. Häneltä ei kuitenkaan odoteta kalliita lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti. Jos lapseni eivät olisi saaneet biologisia lapsia, joku yhteinen adoptio olisi ok. Vaikka monella ulkomailta adoptoidulla näyttää olevan vaikeuksia aikuisena taustansa kanssa tai välit menee adoptiovanhempiin.
Vaikeampi olisi hyväksyä jos miniä/vävy tulisi lapsi kainalossa, nyt mummu lahjomaan tätä lasta, tässä sulle lapsenlapsi.
Miettisin miniän/ vävyn harkintakykyä miksi vauveleita epämääräisiin suhteisiin? Onko ees lapseni kanssa vakavalla mielellä.
Miksi niille ei-biologisille pitää olla tylympi kuin olisi vaikka hyvän ystävän lapselle?
Vakavalla mielellä? Tartu hetkeen hyvä ihminen. Nämä ihmiset tässä ovat nyt sinusta kiinnostuneita. Noin ei välttämättä ole aina. Taidat olla niitä jotka kitisee sitten vanhuuttaan että on niin yksinäistä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en koskaan ole ottanut näitä bonuslapsenlapsia millään tavalla huomioon, koska heillä on omat biologiset isovanhempansa. Jos oma vanhempi ei kykene näihin olemaan yhteydessä, ei siitä pidä uuden puolison vanhempia syyttää.
Varmasti ap:n kuopus miettii, miksi esikoisen isän suku ei anna hänelle lahjoja ja rakasta häntä. Vastavuoroisuus kun on sitäkin, että äiti pitää yhteyttä lapsensa biologisiin sukulaisiin, vaikka ei heistä itse pidä.
Hyvä pointti tuokin että miksi lapsen äiti ei etsi lapselle kyläpaikkaa biologisen isän suvusta. Ottaisivatko sinne myös nuoremman sisaruksen? Jos eivät, missä on pointti? Ja miksi äiti erottaa nuoremman lapsen isoäidistään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon vaan et onpas hirvee mummo. No karma elää ja saa takaisin kaikki joskus
Ei hän ome kuin lakisääteisesti lapsen mummo. Muuten yhtä vieras kuin päivähoitotäti joka kyllä myös voi "rakastaa " hoitolapsiaan. Häneltä ei kuitenkaan odoteta kalliita lahjoja.
Miten muka vieras jos on ollut lapsen elämässä ja mummona ihan pienestä pitäen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hirveä mummontekele :( Onneksi on noin hyvä isä ja edes yhdet hyvät isovanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti. Jos lapseni eivät olisi saaneet biologisia lapsia, joku yhteinen adoptio olisi ok. Vaikka monella ulkomailta adoptoidulla näyttää olevan vaikeuksia aikuisena taustansa kanssa tai välit menee adoptiovanhempiin.
Vaikeampi olisi hyväksyä jos miniä/vävy tulisi lapsi kainalossa, nyt mummu lahjomaan tätä lasta, tässä sulle lapsenlapsi.
Miettisin miniän/ vävyn harkintakykyä miksi vauveleita epämääräisiin suhteisiin? Onko ees lapseni kanssa vakavalla mielellä.Miksi niille ei-biologisille pitää olla tylympi kuin olisi vaikka hyvän ystävän lapselle?
Vakavalla mielellä? Tartu hetkeen hyvä ihminen. Nämä ihmiset tässä ovat nyt sinusta kiinnostuneita. Noin ei välttämättä ole aina. Taidat olla niitä jotka kitisee sitten vanhuuttaan että on niin yksinäistä.
Yksinäiset vanhukset ovat ehkä joskus itse luoneet sen yksinäisen vanhuutensa olemalla suvaitsemattomia ja tuomitsevia. Aidosti avoin ja rakastava ihminen houkuttaa nuoret luokseen vielä vanhanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hirveä mummontekele :( Onneksi on noin hyvä isä ja edes yhdet hyvät isovanhemmat.
Ne isovanhemmat ovat biologisia isovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi en koskaan ole ottanut näitä bonuslapsenlapsia millään tavalla huomioon, koska heillä on omat biologiset isovanhempansa. Jos oma vanhempi ei kykene näihin olemaan yhteydessä, ei siitä pidä uuden puolison vanhempia syyttää.
Varmasti ap:n kuopus miettii, miksi esikoisen isän suku ei anna hänelle lahjoja ja rakasta häntä. Vastavuoroisuus kun on sitäkin, että äiti pitää yhteyttä lapsensa biologisiin sukulaisiin, vaikka ei heistä itse pidä.
Jos luit aloituksen, lapsi ei ole mikään bonuslapsi, vaan adoptiolapsi ja mies hänen isänsä, siinä missä kuopukselle.
Törkeää käytöstä mummolta, vaikka itsekin ole mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti. Jos lapseni eivät olisi saaneet biologisia lapsia, joku yhteinen adoptio olisi ok. Vaikka monella ulkomailta adoptoidulla näyttää olevan vaikeuksia aikuisena taustansa kanssa tai välit menee adoptiovanhempiin.
Vaikeampi olisi hyväksyä jos miniä/vävy tulisi lapsi kainalossa, nyt mummu lahjomaan tätä lasta, tässä sulle lapsenlapsi.
Miettisin miniän/ vävyn harkintakykyä miksi vauveleita epämääräisiin suhteisiin? Onko ees lapseni kanssa vakavalla mielellä.Miksi niille ei-biologisille pitää olla tylympi kuin olisi vaikka hyvän ystävän lapselle?
Vakavalla mielellä? Tartu hetkeen hyvä ihminen. Nämä ihmiset tässä ovat nyt sinusta kiinnostuneita. Noin ei välttämättä ole aina. Taidat olla niitä jotka kitisee sitten vanhuuttaan että on niin yksinäistä.Yksinäiset vanhukset ovat ehkä joskus itse luoneet sen yksinäisen vanhuutensa olemalla suvaitsemattomia ja tuomitsevia. Aidosti avoin ja rakastava ihminen houkuttaa nuoret luokseen vielä vanhanakin.
Eihän nyt nuorilla muuta kuin mummoloissa kykkiä, ei opiskeluja, ei seurusteluja, ei harrastuksia.
Kyllä minä mummona olen ihan jo tottunutkin rauhaisaan elämään, tietysti vierailut aina piristävät.
Älkää peilatko omaa yksin oloanne tämmöiseen elämänsä eläneen elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi ei ole tekemisissä isänsä ja isän suvun kanssa? Tai ap:n oman suvun ja vanhempien kanssa?
Lapsi on adoptoitu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveä mummontekele :( Onneksi on noin hyvä isä ja edes yhdet hyvät isovanhemmat.
Ne isovanhemmat ovat biologisia isovanhempia.
Tämän mummon oma poika on lapsen isä. Adoptiossa lapsi otetaan omaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti. Jos lapseni eivät olisi saaneet biologisia lapsia, joku yhteinen adoptio olisi ok. Vaikka monella ulkomailta adoptoidulla näyttää olevan vaikeuksia aikuisena taustansa kanssa tai välit menee adoptiovanhempiin.
Vaikeampi olisi hyväksyä jos miniä/vävy tulisi lapsi kainalossa, nyt mummu lahjomaan tätä lasta, tässä sulle lapsenlapsi.
Miettisin miniän/ vävyn harkintakykyä miksi vauveleita epämääräisiin suhteisiin? Onko ees lapseni kanssa vakavalla mielellä.Miksi niille ei-biologisille pitää olla tylympi kuin olisi vaikka hyvän ystävän lapselle?
Vakavalla mielellä? Tartu hetkeen hyvä ihminen. Nämä ihmiset tässä ovat nyt sinusta kiinnostuneita. Noin ei välttämättä ole aina. Taidat olla niitä jotka kitisee sitten vanhuuttaan että on niin yksinäistä.
Entäs jos niitä lapsenlapsia on kuusi, raha ei riitä mahdottomiin.
Vanhimmalla on jo etumatkaa lahjojen saamisessa mutta hänen äitinsä tykkää että lapsen edelleen pitäisi olla etusijalla niihin viiteen muuhun verrattuna?
Lapsen adoptioisä on hänet ottanut omakseen, ( ei hänen äitinsä) voisiko hän lahjoa lasta sitten enemmän että lapsi tuntee olevansa se kaikein tärkein , rakastetuin ja lahjotuin.
Minua stressaa mitä raharikkaita lahja-automaatteja isovanhempien pitäisi olla että " heihin kannattaa pitää yhteyttä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hirveä mummontekele :( Onneksi on noin hyvä isä ja edes yhdet hyvät isovanhemmat.
Ne isovanhemmat ovat biologisia isovanhempia.
Tämän mummon oma poika on lapsen isä. Adoptiossa lapsi otetaan omaksi.
Tai ehkä mummo ei olekaan poikansa oikea äiti ja siksi ei kiinnosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi ei ole tekemisissä isänsä ja isän suvun kanssa? Tai ap:n oman suvun ja vanhempien kanssa?
Lapsi on adoptoitu.
Ap:n nyxä on adoptoinut ap:n lapsen.
Ap:n exä ja exän suku ovat huippuvaarallisia.
Lapsi on tekemisissä äidin vanhempien ja suvun kanssa.
-ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan rehellisesti. Jos lapseni eivät olisi saaneet biologisia lapsia, joku yhteinen adoptio olisi ok. Vaikka monella ulkomailta adoptoidulla näyttää olevan vaikeuksia aikuisena taustansa kanssa tai välit menee adoptiovanhempiin.
Vaikeampi olisi hyväksyä jos miniä/vävy tulisi lapsi kainalossa, nyt mummu lahjomaan tätä lasta, tässä sulle lapsenlapsi.
Miettisin miniän/ vävyn harkintakykyä miksi vauveleita epämääräisiin suhteisiin? Onko ees lapseni kanssa vakavalla mielellä.Miksi niille ei-biologisille pitää olla tylympi kuin olisi vaikka hyvän ystävän lapselle?
Vakavalla mielellä? Tartu hetkeen hyvä ihminen. Nämä ihmiset tässä ovat nyt sinusta kiinnostuneita. Noin ei välttämättä ole aina. Taidat olla niitä jotka kitisee sitten vanhuuttaan että on niin yksinäistä.Entäs jos niitä lapsenlapsia on kuusi, raha ei riitä mahdottomiin.
Vanhimmalla on jo etumatkaa lahjojen saamisessa mutta hänen äitinsä tykkää että lapsen edelleen pitäisi olla etusijalla niihin viiteen muuhun verrattuna?
Lapsen adoptioisä on hänet ottanut omakseen, ( ei hänen äitinsä) voisiko hän lahjoa lasta sitten enemmän että lapsi tuntee olevansa se kaikein tärkein , rakastetuin ja lahjotuin.Minua stressaa mitä raharikkaita lahja-automaatteja isovanhempien pitäisi olla että " heihin kannattaa pitää yhteyttä".
Totta kai raha ja aika on rajallista, mutta siksi se pitää jakaa tasapuolisesti kaikkien lasten kanssa. Ei kukaan ole vaatinut mitään etusijaa, ainoastaan samaa kohtelua mitä muutkin saa.
Tämä ei oikeastaan ole kertomus biologisista ja ei-biologisista lapsista ja lapsenlapsista vaan enemmänkin kertomus ilkeistä ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi ei ole tekemisissä isänsä ja isän suvun kanssa? Tai ap:n oman suvun ja vanhempien kanssa?
Lapsi on adoptoitu.
Ap:n nyxä on adoptoinut ap:n lapsen.
Ap:n exä ja exän suku ovat huippuvaarallisia.
Lapsi on tekemisissä äidin vanhempien ja suvun kanssa.
-ohis
Mitä ihmeen huippuvaarallisia? :D
Sanon vaan et onpas hirvee mummo. No karma elää ja saa takaisin kaikki joskus