Lue keskustelun säännöt.
Aino Saarisen tutkimus Suomen kouluista lytättiin
Kommentit (102)
No mitä odotitte? Sipilän digiloikka, Sannin koulutusuudistukset ja perskekon koulutusleikkaukset. Suomi nousuun.
Sanni ( kok.) 2018:
"Tämän hallituksen aikana on uudistettu koko koulutusjärjestelmä. (Grahn-Laasosen aikana koulutuksesta on leikattu yli 800 miljoonaa euroa. ) Olen halunnut, että keskitytään rakenteisiin ja sisältöihin. Työtä mitataan sillä, mitä on saatu aikaan. Koulutuksen uudistuksella on pitkäaikaisia vaikutuksia.”
https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/ovatko-koulutusleikkaukset-v…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uutta digitalisaatioon perustuvaa opetussuunnitelmaa 2016-2018 olivatkin rustaamassa pääasiassa tietotekniikka-alan kaupalliset toimijat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen julkinen peruskoulu on parhaat päivänsä nähnyt.
Eiköhän olisi jo korkea aika perustaa yksityiskouluja suuren maailman malliin.
Miksi ei voi palata entiseen, siihen kun kaikki vielä toimi? Miksi pitäisi olla yksityiskouluja?
Miksi meillä on julkisen terveydenhuollon ohella yksityinen terveydenhuolto? Miksi perusopetuksen pitäisi kokonaisuudessaan olla julkista?
Paluu mennyisyyteen ei ole täysin mahdollista. Oppilasaines on nykyään heikompaa kuin ennen. Tämä tulee ilmi mm. armeijan kognitiivisista testeistä. Älykkyysosamäärä on kääntynyt Pohjolassa lasku-uralle, ja tämä näkyy oppimistulosten heikkenemisenä.
Jotain korjauksia voidaan toki tehdä. Ekskluusio pitää ottaa takaisin käyttöön, ja erityisopettajat pitää palauttaa peruskouluihin täysimääräisesti. Inkluusio ei tietenkään toimi, mutta syyt tästä luopumiselle oli täysin poliittiset, ei pedagogiset. Lisätunteja opetukseen: lahjakkaille jotain kognitiivisesti virikkeellistä ylimääräistä toimintaa, ja tukiopetusta lisää niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Matematiikassa pitäisi olla tasoryhmät niinkuin ennen oli.
Inkluusio ei Suomessa toimi, koska siitä ajattelusta on jalkautettu käyttöön ainoastaan se, että myös erityisoppilaat halutaan sijoittaa yleisluokkiin. Jos tämän haluaisi saada toimimaan, jokaisella erityisoppilaalla tulisi olla oma henkilökohtainen avustaja siellä luokassa. Suomessa inkluusiota ajetaan säästöjen takia ja on selvää, että kaikki osapuolet kärsivät tilanteesta, niin opettajat kuin oppilaatkin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on jotenkin nollatutkimus, koska kaikki nyt ymmärtävät että avoluokat ja integraatio eivät voi olla hyväksi lapsille, ihan maalaisjärjellä. Paitsi niille konsulteille, joita varten tämä tutkimus on yritetty tehdä.
Eihän se nyt nollatutkimus ole, jos ko asiat todettiin. Eri asia sitten on, haluttiinko tuonkaltaista tutkimustulosta, kun se ei ollut trendin mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Uutta digitalisaatioon perustuvaa opetussuunnitelmaa 2016-2018 olivatkin rustaamassa pääasiassa tietotekniikka-alan kaupalliset toimijat.
Tällä hetkellä käytössä olevan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (pops) oli valmiina 2014 ja se otettiin käyttöön syksyllä 2016. Aikataulu ei siis ole tuo 2016-18 ja myöskään sitä ei ole ollut rustaamassa kaupalliset toimijat. Valtakunnallisen opsin laativat opetushallituksen virkamiehet, mutta koulut eivät toteuta sitä sellaisenaan. Eri puolilla Suomea laaditaan sen perusteella paikalliset opsit ja tässä työssä ovat alueen opettajat mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulussa ensin viihdytään säkkituoleilla päivät ja vanhemmat sitten illalla opettavat päivän asiat kotona.
Tähän on menty
Ennen oli toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen julkinen peruskoulu on parhaat päivänsä nähnyt.
Eiköhän olisi jo korkea aika perustaa yksityiskouluja suuren maailman malliin.
Miksi ei voi palata entiseen, siihen kun kaikki vielä toimi? Miksi pitäisi olla yksityiskouluja?
Miksi meillä on julkisen terveydenhuollon ohella yksityinen terveydenhuolto? Miksi perusopetuksen pitäisi kokonaisuudessaan olla julkista?
Paluu mennyisyyteen ei ole täysin mahdollista. Oppilasaines on nykyään heikompaa kuin ennen. Tämä tulee ilmi mm. armeijan kognitiivisista testeistä. Älykkyysosamäärä on kääntynyt Pohjolassa lasku-uralle, ja tämä näkyy oppimistulosten heikkenemisenä.
Jotain korjauksia voidaan toki tehdä. Ekskluusio pitää ottaa takaisin käyttöön, ja erityisopettajat pitää palauttaa peruskouluihin täysimääräisesti. Inkluusio ei tietenkään toimi, mutta syyt tästä luopumiselle oli täysin poliittiset, ei pedagogiset. Lisätunteja opetukseen: lahjakkaille jotain kognitiivisesti virikkeellistä ylimääräistä toimintaa, ja tukiopetusta lisää niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Matematiikassa pitäisi olla tasoryhmät niinkuin ennen oli.
Inkluusio ei Suomessa toimi, koska siitä ajattelusta on jalkautettu käyttöön ainoastaan se, että myös erityisoppilaat halutaan sijoittaa yleisluokkiin. Jos tämän haluaisi saada toimimaan, jokaisella erityisoppilaalla tulisi olla oma henkilökohtainen avustaja siellä luokassa. Suomessa inkluusiota ajetaan säästöjen takia ja on selvää, että kaikki osapuolet kärsivät tilanteesta, niin opettajat kuin oppilaatkin.
Mitä yhteiskunta säästää sillä, että oppimistulokset ovat kääntyneet lasku-uralle? Tästähän todellisuudessa tulee pitkällä aikavälillä valtava lasku yhteiskunnalle heikentyneen tietotaidon johdosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyläkoulujen lakkauttaminen oli se ensimmäinen askel.
Just luin tutkimuksen, että tuosta ei ole itse asiassa tullut juurikaan säästöjä. Vissiin oppilaiden kuljetuskustannukset on niin isot.
Kuljetuskustannukset ovat isot ja useimmilla paikkakunnilla kunnat omistavat ne lakkautetutkin koulurakennukset, joita ei voi lakkauttamisen jälkeen vain hylätä. Niistä menee siis edelleen ylläpitokustannuksia vaikka eivät toiminnassa olisikaan. Lisäksi opettajat ovat kunnan palkkalistoilla, useimmiten he siirtyvät opettamaan toiseen kouluun. Säästöt saattavat olla marginaalisia mm näistä syistä. Toki Suomessa on myös muuttotappiokuntia, joissa väestö ikääntyy ja lapsiperheiden määrä vähenee koko ajan. Niissä kunnissa ei valitettavasti kaikkia kyläkouluja voida pitää toiminnassa, kun ei enää juuri oppilaita ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukutaidottomille mölisijöille tiedoksi, että A.S:n kasvatustieteen väikkärissä todettiin, että
(sitaatti)itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. (Sitaatti loppu)
Kyse ei siis ollut mistään koulurakennuksiin liittyvästä.
Itseohjautuvuus ja digiloikka olivat 2015-2019 vallassa olleen Sipilän hallituksen ideoita, joiden kansanomainen nimitys on KOULUTUSMÄÄRÄRAHALEIKKAUS.
Persut ja Kokoomus siellä iloisesti tärvelivät sen hyvän peruskoulun, jota oli rakennettu 65 vuotta.
Kyllä AS otti kantaa myös noihin avotiloihin ja siihen, että esim lähes sata ekaluokkalaista haahuilee samassa tilassa. Ja itselläni on lapsenlapseni kohdalla tuo sama kokemus, kun kolme "luokallista" ekaluokkalaisia todellakin oli samassa tilassa koulun alkuviikkoina. Ja tämä oma koululaiseni ei edes tiennyt kuka se oma ope on.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa oli myös yksityisopetuksesta juttua eli
Saarinen tietää yksityisopettajia, jotka kiertävät varakkaiden perheiden kodeissa antamassa tukiopetusta lapsille iltaisin, jos vanhemmat eivät ole vakuuttuneita lähikoulunsa pedagogiikasta.
Tuttua. Olen joutunut opettamaan omia lapsia, kun yksi lapsista alkoi saada matikasta vitosia. Koulussa oppi ei mennut lainkaan perille ja hän vain tohelsi laskujen kanssa. Yläkoulun puolella oli aineopettaja, jolloin omaa opetusta ei tarvittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teen töitä teinien kanssa.
Minusta on naurettavaa vaatia lapsilta ja teineiltä itseohjautuvuutta opiskelussa. Itseohjautuvuuteen kykenee teini-iässäkin vasta osa porukasta, osa oppii taidon aikuisena ja jotkut ei koskaan.
Nuorten taidot ovat ylipäätään ääripäistyneet: aiemmin oli vähän todella fiksuja nuoria, paljon keskivertoja ja vähän häntäpään porukkaa. Nyt keskivertoja tuntuu olevan vähän, fiksujen nuorien määrä on kasvanut ja häntäpään porukkaa on entistä enemmän. Kaiken lisäksi huonoimmin pärjäävien taso on laskenut aiemmasta ja heidän osaamistasonsa voi olla käytännössä olematon. Mitään ei tietysti saa vaatia, että kaikki pääsevät läpi ja kenellekään ei tule paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalainen julkinen peruskoulu on parhaat päivänsä nähnyt.
Eiköhän olisi jo korkea aika perustaa yksityiskouluja suuren maailman malliin.
Miksi ei voi palata entiseen, siihen kun kaikki vielä toimi? Miksi pitäisi olla yksityiskouluja?
Miksi meillä on julkisen terveydenhuollon ohella yksityinen terveydenhuolto? Miksi perusopetuksen pitäisi kokonaisuudessaan olla julkista?
Paluu mennyisyyteen ei ole täysin mahdollista. Oppilasaines on nykyään heikompaa kuin ennen. Tämä tulee ilmi mm. armeijan kognitiivisista testeistä. Älykkyysosamäärä on kääntynyt Pohjolassa lasku-uralle, ja tämä näkyy oppimistulosten heikkenemisenä.
Jotain korjauksia voidaan toki tehdä. Ekskluusio pitää ottaa takaisin käyttöön, ja erityisopettajat pitää palauttaa peruskouluihin täysimääräisesti. Inkluusio ei tietenkään toimi, mutta syyt tästä luopumiselle oli täysin poliittiset, ei pedagogiset. Lisätunteja opetukseen: lahjakkaille jotain kognitiivisesti virikkeellistä ylimääräistä toimintaa, ja tukiopetusta lisää niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Matematiikassa pitäisi olla tasoryhmät niinkuin ennen oli.
Inkluusio ei Suomessa toimi, koska siitä ajattelusta on jalkautettu käyttöön ainoastaan se, että myös erityisoppilaat halutaan sijoittaa yleisluokkiin. Jos tämän haluaisi saada toimimaan, jokaisella erityisoppilaalla tulisi olla oma henkilökohtainen avustaja siellä luokassa. Suomessa inkluusiota ajetaan säästöjen takia ja on selvää, että kaikki osapuolet kärsivät tilanteesta, niin opettajat kuin oppilaatkin.
Ala-asteen 2 viimeistä vuotta luokallani oli vaikea häirikköpoika. Häiritsi opetusta, kiusasi muita ja oli aivan mahdoton. Huokaistiin kaikki, kun yläasteelle mennessä poika siirtyi erityisopetukseen. Nykyään tuo poika olisi jatkanut muun luokan häiriköintiä yläasteellakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyläkoulujen lakkauttaminen oli se ensimmäinen askel.
Kyläkoulun kasvattina en kannata liian pieniä kyläkouluja. Opetus ja oppiminen kärsii, kun yksi opettaja opettaa samanaikaisesti kahta, kolmea tai neljää kouluastetta. Esimerkiksi äidinkielessä oli hankalaa, kun viidennellä luokalla opetettiin kuudennen luokan asioita ja sanottiin, ettei tarvitse osata kaikkea. Sitten kuudennella oli viidennen luokan oppisisällöt käytössä, mutta olisi pitänyt osata kuudennen luokan asiat. Vieraissa kielissä yhdysluokat olivat myös hankalia.
Minä olisin valmis maksamaan siitä, että lapsi saisi käydä koulunsa rauhassa, oppikirjat olisivat paperisia ja kännykät tunneilla kiellettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P-testit älykkyyden mitta? Sanotaan nyt niin, että tunnen aivan liian monta koulutettua (DI, KTM, FM) heppua, jotka ovat saaneet pällitesteistä max 2.
Asiallahan ei ole mitään tekemistä sen kansss, että tuollaidells tuloksella ei ole mitään vaaraa joutua lusimaan kuin max 6 kk...
Mikä selittää sen että sama kehitys on muissakin Pohjoismaissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeijan P-testit älykkyyden mitta? Sanotaan nyt niin, että tunnen aivan liian monta koulutettua (DI, KTM, FM) heppua, jotka ovat saaneet pällitesteistä max 2.
Asiallahan ei ole mitään tekemistä sen kansss, että tuollaidells tuloksella ei ole mitään vaaraa joutua lusimaan kuin max 6 kk...
Mikä selittää sen että sama kehitys on muissakin Pohjoismaissa?
Ja oliko peräti niin että länsimaissa muutenkin yleisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyläkoulujen lakkauttaminen oli se ensimmäinen askel.
Kyläkoulun kasvattina en kannata liian pieniä kyläkouluja. Opetus ja oppiminen kärsii, kun yksi opettaja opettaa samanaikaisesti kahta, kolmea tai neljää kouluastetta. Esimerkiksi äidinkielessä oli hankalaa, kun viidennellä luokalla opetettiin kuudennen luokan asioita ja sanottiin, ettei tarvitse osata kaikkea. Sitten kuudennella oli viidennen luokan oppisisällöt käytössä, mutta olisi pitänyt osata kuudennen luokan asiat. Vieraissa kielissä yhdysluokat olivat myös hankalia.
Minulla on parempi muisto pienestä kyläkoulusta. Samassa luokkahuoneessa olivat oppilaat luokilta 3 - 6. En muista tarkkaan, miten kussakin oppiaineessa etenimme, mutta koin koko ajan olevani kärryillä opittavista asioista. Opettaja kai osasi taitavasti eriyttää opetuksen. Toisaalta kuitenkin mm. historia ja maantieto olivat pitkälti koululaisten omaa perehtymistä oppitunnin aiheisiin. Arvelen tämän johtuneen siitä, ettei opettajalla ollut aihepiireistä syvällistä tietoa ja näin hän antoi oppilaiden itsekseen tutkiskella. Mutta matikan ja äidinkielen jutut hän selitti hyvin. Ja enkussa oli oma ope.
Vierailija kirjoitti:
Lukutaidottomille mölisijöille tiedoksi, että A.S:n kasvatustieteen väikkärissä todettiin, että
(sitaatti)itseohjautuvuutta vaativat oppimismenetelmät ja digitaalisten oppimateriaalien käyttö olivat yhteydessä oppimistulosten laskuun. (Sitaatti loppu)
Kyse ei siis ollut mistään koulurakennuksiin liittyvästä.
Itseohjautuvuus ja digiloikka olivat 2015-2019 vallassa olleen Sipilän hallituksen ideoita, joiden kansanomainen nimitys on KOULUTUSMÄÄRÄRAHALEIKKAUS.
Persut ja Kokoomus siellä iloisesti tärvelivät sen hyvän peruskoulun, jota oli rakennettu 65 vuotta.
Mutta Sipilän hallitushan loppui jo 4 vuotta sitten. Ja PISA-tulokset ovat Marinin hallituksen aikana vain huonontuneet.
Miksi tämä Itseohjautuvuus ja digiloikka ovat vieläkin toiminnassa jos se kerran on se syy tähän?
Hesarin jutun perusteella tuli käsitys, että jos tämä väittelijä ei olisi ollut niin sinnikäs huonosta kohtelusta huolimatta, väitöskirja olisi voinut jopa jäädä kesken.
Mielenkiintoista sekin, kuka mahtaa olla se kasv.tiet. proffa, jonka nimeä väittelijä ei uskaltanut mainita. Joku siis, joka on ollut innokas digi- yms. uudistusten ajaja.