Olenko leuhka, jos ajattelen että löytäisin eron jälkeen helposti hyvän miehen?
Olen ollut pitkään naimisissa ja kuvittelen löytäväni helposti töistä, kuntosalilta, tai vaikka kaveripiiristä uuden miehen jos haluan.
Onko muita yhtä leuhkoja?
Kommentit (140)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän toiset löytää, mullakin on monta tuttua, jotka paukkaavat parisuhteesta uuteen noin vaan. Itse en ihastu helposti, vaikka kyllä minuakin piiritetään jatkuvasti. Mutta ei vaan ole kävellyt vielä vastaan sellaista potentiaalista uutta kumppania
Löytävätkö hyviä, jos *paukkaavat parisuhteesta toiseen*?
Niin siis moni on eronnut ja löytänyt samantien uuden. Toiset montakin kertaa :D
Et ole leuhka, vaan kriteerisi hyvälle miehelle ovat matalat. Todennäköisesti hyvin pinnalliset eli ulkonäkö ja kyky small talkkiin riittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän toiset löytää, mullakin on monta tuttua, jotka paukkaavat parisuhteesta uuteen noin vaan. Itse en ihastu helposti, vaikka kyllä minuakin piiritetään jatkuvasti. Mutta ei vaan ole kävellyt vielä vastaan sellaista potentiaalista uutta kumppania
Löytävätkö hyviä, jos *paukkaavat parisuhteesta toiseen*?
Kuulun niihin jotka paukkasivat parisuhteesta uuteen. En kuitenkaan sano että "noin vaan", koska olihan aika moista tunnemyrskyä kun oli samaan aikaan ero edellisestä ja mieletön rakkaushuuma uuden kanssa. Hyvä mies nyt vaan sattui tulemaan vastaan ennen kuin edes ero edellisestä oli aivan selvä ja se oli menoa. Siitä on nyt suunnilleen 25 vuotta, edelleen olen naimisissa sen hyvän miehen kanssa.
Mullekin eksä sanoi ennen eroa, ettei sua kukaan enää huoli, kun kroppa on jo pilalla ja kun sulla on kaksi lastakin. Olin 35-vuotias ja normaalipainoinen. Onneksi lähdin enkä jäänyt mollattavaksi! Maailmassa on paljon hyviä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Et ole leuhka, vaan kriteerisi hyvälle miehelle ovat matalat. Todennäköisesti hyvin pinnalliset eli ulkonäkö ja kyky small talkkiin riittää.
Oi ei riitä. Pitää olla myös hyvä sängyssä. Eikä saa olla nuuka tai itsekäs.
Vierailija kirjoitti:
Mullekin eksä sanoi ennen eroa, ettei sua kukaan enää huoli, kun kroppa on jo pilalla ja kun sulla on kaksi lastakin. Olin 35-vuotias ja normaalipainoinen. Onneksi lähdin enkä jäänyt mollattavaksi! Maailmassa on paljon hyviä miehiä.
Ah ihana miesten ajatusmaailma. Pilaan naisen kropan raskauksilla ja niin saan pidettyä sen itselläni ikuisena patjana ilman minkäänlaista panostamista. Jos patja ei muista olevansa käytetty niin pitää muistuttaa, että siinä on jo kulumisen jälkiä ja kelpaa juuri ja juuri omistajalleen mutta ei kenellekään muulle.
Mikäli olet hyvännäköinen, niin ei tuo ole yhtään leuhkaa ajatella noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole leuhka, vaan kriteerisi hyvälle miehelle ovat matalat. Todennäköisesti hyvin pinnalliset eli ulkonäkö ja kyky small talkkiin riittää.
Oi ei riitä. Pitää olla myös hyvä sängyssä. Eikä saa olla nuuka tai itsekäs.
Minä vaadin myös samankaltaisia arvoja, luonteenpiirteitä, mielenkiinnon kohteita ja harrastuksia. Samalla sopivien kumppanien pooli harvenee kummasti, mutta parisuhteen laatu kasvaa eksponentiaalisesti, kun ymmärrämme toisiamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut monia mukavia vapaita miehiä, kyllä niitä on.
Mukavia, mutta onko hyviä? Ja jos on, niin miksi hyvä mies haluaisi juuri ap:n? Kaiken pitäisi natsata kohdalleen. Kuun, auringon ja tähtien olla oikeassa asennossa.
Miten ihmeessä kukaan pystyy pariutumaan hyvän puolison kanssa? Eikö tuo sama koske ihan kaikkia maailman ihmisiä ihan joka iässä?
Todella pessimistinen ajattelutapa, koska ihmiset löytävät koko ajan toisiaan ja iso osa liitoista on jopa hyviä.
Mäkin ajattelin eron jälkeen että löydän kumppanin kuten ennenkin, eli niistä ihmisistä, joita kohtaan muutenkin. Vuodessa sopivaa ei kuitenkaan tullut vastaan, tinderiin siis päädyin. Se vaan on hankalampaa, kun ei ole pidempään päässyt seuraamaan miten toinen käyttäytyy. Paperilla sopivia vaihtoehtoja löysin kyllä aika helposti. Ensimmäisellä yrityksellä huomasin, että alkuhuuman eli sen klassisen parin vuoden jälkeen miehen käytös muuttui. Eipä ollut muuta vaihtoehtoa kuin laittaa vaihtoon kun tajusin että yhteinen hyvä tarkoittaa hänelle varsin yksipuolisesti hänen parastaan toisesta välittämättä tai suorastaan toista hyväksikäyttäen. Ekat pari vuotta olisin väittänyt että ap:n lista täytyi hänen kohdallaan.
Nykyisen kanssa pari vuotta on kohta tulossa täyteen, sormet ristissä ettei arjen alkaessa tule ylläreitä.
Niinhän sitä osa kuvittelee ja fiksut taas tietää että hyviä miehiä on harvassa varsinkaan noissa piireissä. Kaltaisilleen riittää kaltaisensa. Hyvä mies kun on kovin subjektiivinen käsite.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tavannut monia mukavia vapaita miehiä, kyllä niitä on.
Mukavia, mutta onko hyviä? Ja jos on, niin miksi hyvä mies haluaisi juuri ap:n? Kaiken pitäisi natsata kohdalleen. Kuun, auringon ja tähtien olla oikeassa asennossa.
Miten ihmeessä kukaan pystyy pariutumaan hyvän puolison kanssa? Eikö tuo sama koske ihan kaikkia maailman ihmisiä ihan joka iässä?
Todella pessimistinen ajattelutapa, koska ihmiset löytävät koko ajan toisiaan ja iso osa liitoista on jopa hyviä.
Ei koske kaikenikäisiä. Ne hyvät naiset ja miehet pariutuvat jo alle 30-vuotiaana, eivätkä sen jälkeen ole vapailla markkinoilla. Ap on oletettavasti ekalla kierroksella jo ollut. Toisella kierroksella on vain jakojäännös enää tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi et löytäisi. Ennemmin ihmettelen niitä jotka ovat varmoja etteivät löytäisi ketään jos eroaisivat nykyisestä ja siksi roikkuvat huonoissakin suhteissa. Ihmisiä on maailma täynnä ja suurin osa heistä haluaa jakaa elämänsä toisen ihmisen kanssa. Itsekään en ole koskaan kadottanut uskoa rakkauteen, vaikka sinkkuna olen ollut välillä pitkiäkin aikoja. Leuhkuuteen en asiaa liitä mitenkään.
Missasit pointin täysin.
Selventäisitkö mikä se pointti sitten oli?
HYVÄ. *tun ääliö.
Eli mielestäsi hyviä miehiä on niin vähän, että sellaisen löytäminen on tosi vaikeaa?
Minun mielestäni hyviä miehiä on paljon. Ja todellakin uskon ap:n tavoin, että sellaisen löytäisin jos jostain syystä haluaisin nykyisestä erota. En kylläkään halua, koska hänkin on erittäin hyvä mies.
Hyvät miehet menee aika nopeasti. Voi sellaisen löytää, yleensä joku vasta eronnut, mutta tarvii tuuriakin. Tai sitten voi yrittää saada jonkun eroamaan.
Kyllä niitä hyviä miehiä ja naisia on mutta se hankaluus onkin siinä että kohtaako ihmisen jonka kanssa ns. kemiat kolahtaa. Voi olla paperilla sulle aivan täydellinen mies ja tykkääkin sinusta mutta et vaan "syty" hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän toiset löytää, mullakin on monta tuttua, jotka paukkaavat parisuhteesta uuteen noin vaan. Itse en ihastu helposti, vaikka kyllä minuakin piiritetään jatkuvasti. Mutta ei vaan ole kävellyt vielä vastaan sellaista potentiaalista uutta kumppania
Löytävätkö hyviä, jos *paukkaavat parisuhteesta toiseen*?
Niin siis moni on eronnut ja löytänyt samantien uuden. Toiset montakin kertaa :D
Uuden löytää aina, jos ei ole nirso. Mutta löytääkö hyvää?
Leuhka saa olla aina, niin minäkin olin eron jälkeen. Vuosien saatossa luulot karisivat pois. Hyvää miestä ei ole löytynyt vieläkään.
Ylipäätään tuolle ei kannata erossa antaa hirveästi painoarvoa että löytääkö uuden. Ainakaan naisena. Se suurin tarvekkin löytää joku uusi on silloin vasta eronneena. Siinä tulee sellainen hätä että jään pian yksin ja kun on tottunut elämään parisuhteessa se tuntuu oudolta. Mutta pikkuhiljaa yksin oleminen alkaakin tuntua paremmalta ja paremmalta. Tunnetta melkeinpä vaan lisää se että tapaa miehiä. Loppujen lopuksi onnen löytää itsestään ja siinä vaiheessa se onni on kestävällä pohjalla. (Toki siinä vaiheessa sitten usein se onnellisuus näkyy uloskin päin ja seuraa alkaisi tunkea ihan ovista ja ikkunoista.)
Mielenkiintoinen aihe. Tänään tulee tasan vuosi siitä kun olin sinkkumiehenä deittiapeissa ja 30-40 vuotiaiden markkinaan syntyi jonkinlainen näkemys. Minulla ei ole lapsia, mutta muutoin täytän ap:n ihannemiehen määritelmän.
Ainakin minulla oli valinnanvaraa. Ihan jopa todella nättejä ja hoikkia naisia joilla pientä mallitaustaa pystyi jättämään pois. Heittämällä 10 eri naista oli jo mielessään rakennellut pilvilinnoja ja taisivat pettyä pahoin kun ne eivät toteutuneet (mikä on tietysti ikävää).
Eli siellä on apajilla moni muukin jolla on kumppanille korkeat kriteerit.
Hyvän miehen kuntosalilta? No ehkä jos käyt yliopiston kuntosalilla.
Hyvät miehet elää mieluummin yksin, kuin sortuu kompromisseihin.