Huh, tein sen. Varasin ajan täyteaineen laittamiseen suupielen ryppyihin
Olen pähkäillyt tätä niin kauan. Nyt vihdoin toteutan sen. Ihotautien erikoislääkäri, joka on erikoistunut esteettisiin hoitoihin, laittaa pistokset. Jännittää...!
Kommentit (108)
Itse menossa seuraavaksi taas ottamaan sibeliuksiin vähän botoxia ja uuttna juttuna väkälangat kaulaan. Olen kokeillut profhiloa kaulaan ja mesolankoja leukalinjaan, teho ok mutta näitä täytyy kyllä noin kerran vuodessa ainakin alkuun uusia, kallista siis ja vaihtoehtona kirurgia. Täyteaineita olen käyttänyt mm. nasolabiaalijuonteisiin jo vuosia, välillä otin myös silmänalusiin mutta huono pistäjä laittoi liikaa ja täyteaineet piti liuottaa toisaalla.
N43
Onko kenelläkään kokemusta siitä, saadaanko huulien ympärillä olevat juonteet täyteaineella "näkymättömiin"?
Tämän ketjun aloitus on juurikin aiheesta täytenaineen laittaminen suupielen ryppyihin, joten ajattelin, että joku olisi kertonut aiheesta kokemuksia.
Onko niin, etteivät huuli- ja kasvotäytteitä laittavat pysty kuitenkaan täyttämään tuollaisia ohuita ja tai syviä juonteita, vaan aine menee aina myös juonteiden ulkopuolelle?
Jotenkin surullista lukea näitä. Olen 50+ , juonteita, ryppyjä ym. löytyy, lisäksi painovoima tekee tehtävänsä. Mutta entä sitten, se kuuluu ikään ja on normaalia. Arvostan itseäni juuri tällaisenä kuin olen ja nautin elämästäni. Itsetuntoni kestää juonteet ja roikkumiset helttoineen, vaikka peilissä ei olekaan enää se hehkeä 30 tai 40+.
Toivoisin, että useampi 50+ ja 60+ nainen nauttisi elämästään ja itsestään ilman, ettei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Minullakin roikkuu,Terveiset Kuusamosta,kiristystä kaipaisin.
Auttaisiko ylähuulen ryppyihin lip flip tyylinen minibotox?
Miksiköhän näihin keskusteluketjuihin aina tunkee vähintään puolet viesteistä sellaisia,jotka tulevat kertomaan, miten tyytyväisiä he ovat itseensä ja siksi muidenkin pitäisi olla jne.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista lukea näitä. Olen 50+ , juonteita, ryppyjä ym. löytyy, lisäksi painovoima tekee tehtävänsä. Mutta entä sitten, se kuuluu ikään ja on normaalia. Arvostan itseäni juuri tällaisenä kuin olen ja nautin elämästäni. Itsetuntoni kestää juonteet ja roikkumiset helttoineen, vaikka peilissä ei olekaan enää se hehkeä 30 tai 40+.
Toivoisin, että useampi 50+ ja 60+ nainen nauttisi elämästään ja itsestään ilman, ettei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Ei ole kyse siitä, etteikö itsetunto kestäisi juonteita ja roikkumista. Itsellänikin on kasvoissa veltostumista ja uurteita. Varsinkin otsani on tosi uurteinen, mutta ei haittaa, vaikka ne näkyvät. Ikäni näkyy ja se on ok.
Se, että minua ärsyttää nuo huulien yläpuolen juonteet, ei tarkoita mitään itsetunnon puuttumista, mutta minua vain ärsyttää ne muutamista syistä. Esim. siksi, etten ole koskaan tupakoinut, mutta moni olettaa minun olevan tupakoija, ihan kuin olisin halunnut vaarantaa terveyteni tupakoimalla. Esim. pari lääkäriä ja hammaslääkäri ovat näin olettaneet. Ehkä moni muukin, mutta eivät vain ole sitä minulle ilmaisseet.
Joidenkin mielestä reilu 60-vee nainen ei kai voi muuten olla hoikka ja huulien yläosa uurteinen. Eikö heillä tule mieleen, että vanhempi nainen voisi olla liikunnallinen ja että hän söisi terveellisesti, kun hampaatkin ovat kunnossa ja vaaleat - en juo kahvia tai punaviiniä enkä käytä mitään muitakaan päihdyttäviä aineita.
Kävin lukiokavereiden kanssa tapaamisessa. Tiesin, että muutamat heistä ovat tupakoineet vuosikymmeniä, mutta heillä ei ollut ollenkaan huulien yläpuolelle "tupakkaryppyjä". :)
Kun olen joskus lukenut keskustelusivuilta muiden naisten mietteitä, miten eroon huulirypyistä, niin he ovat saaneet kommentteja tyyliin: "Ihan oikein sulle, miksi oot tupakoinut" Tai: "Olisiko kannattanut olla tupakoimatta".
Moni olettaa, että kyse on itsetunnon puutteesta, jos haluaa ottaa täyteaineita. Ihmisillä on erilaisia syitä vaikka pukeutumiseen, hiusten laittamiseen, joillakin tatuointien ottamiseen. Mitä pahaa on, jos haluaa vähän silottaa jotain kohtaa kasvoissa, mistä ei pidä? Eihän kukaan halua pukeutua vaatteisiin, mitä inhoaa, jotka eivät hänelle sovi. Ja on ihan ok silloin valita toisin. Voi myös valita toisin kasvojensa suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista lukea näitä. Olen 50+ , juonteita, ryppyjä ym. löytyy, lisäksi painovoima tekee tehtävänsä. Mutta entä sitten, se kuuluu ikään ja on normaalia. Arvostan itseäni juuri tällaisenä kuin olen ja nautin elämästäni. Itsetuntoni kestää juonteet ja roikkumiset helttoineen, vaikka peilissä ei olekaan enää se hehkeä 30 tai 40+.
Toivoisin, että useampi 50+ ja 60+ nainen nauttisi elämästään ja itsestään ilman, ettei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Ei ole kyse siitä, etteikö itsetunto kestäisi juonteita ja roikkumista. Itsellänikin on kasvoissa veltostumista ja uurteita. Varsinkin otsani on tosi uurteinen, mutta ei haittaa, vaikka ne näkyvät. Ikäni näkyy ja se on ok.
Se, että minua ärsyttää nuo huulien yläpuolen juonteet, ei tarkoita mitään itsetunnon puuttumista, mutta minua vain ärsyttää
Jos noiden ryppyjen nimi ei olis tupakkaryppy, eli niitä ei yhdistettäis epäterveellisyyteen, niin ne ilmeisesti ärsyttäis vähemmän? Miksei itsetunto kestä muiden tekemiä virheellisiä oletuksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista lukea näitä. Olen 50+ , juonteita, ryppyjä ym. löytyy, lisäksi painovoima tekee tehtävänsä. Mutta entä sitten, se kuuluu ikään ja on normaalia. Arvostan itseäni juuri tällaisenä kuin olen ja nautin elämästäni. Itsetuntoni kestää juonteet ja roikkumiset helttoineen, vaikka peilissä ei olekaan enää se hehkeä 30 tai 40+.
Toivoisin, että useampi 50+ ja 60+ nainen nauttisi elämästään ja itsestään ilman, ettei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Ei ole kyse siitä, etteikö itsetunto kestäisi juonteita ja roikkumista. Itsellänikin on kasvoissa veltostumista ja uurteita. Varsinkin otsani on tosi uurteinen, mutta ei haittaa, vaikka ne näkyvät. Ikäni näkyy ja se on ok.
Se, että minua ärsyttää nuo huulien yläpuolen juonteet, ei tarkoita mitään itsetunnon puuttumista, mutta minua vain ärsyttää ne.
Jos noiden ryppyjen nimi ei olis tupakkaryppy, eli niitä ei yhdistettäis epäterveellisyyteen, niin ne ilmeisesti ärsyttäis vähemmän? Miksei itsetunto kestä muiden tekemiä virheellisiä oletuksia?
En ilmeisesti osannut kirjoittaa niin, että ymmärtäisit, mutta eipä sille mitään voi. Jos tuntisit minut, tietäisit, ettei kyse ole itsetunnon puutteesta. Jos olisi, niin siinä tapauksessa olisin varmaan korjauttanut silmäpussini, koska muuthan saattaisivat kuvitella, että valvon ja biletän tai olen masentunut ja itken, kun silmänalukseni ovat sen näköiset. Tai olisin laittanut huulitäytettä, kun huuleni ovat iän myötä ohentuneet. En halua huulitäytteitäkään. En vain tykkää huulirypyistäni, en siitä, millaiselta ne näyttävät enkä siitäkään, että siitä syntyy vääriä olettamuksia.
Vierailija kirjoitti:
No, olisin itsekin nauranut vielä 20-30 vuotta sitten. Mutta niin tässä on käynyt, että rumat uurteet koristavat nyt suupieliäni. Olen jo ikääntyvä lady ;)
Ap
Onko niille uurteille siis oikeasti mahdollista tehdä jotain?
Mä olen vasta 43, ja suupielistä lähtee kauheat juonteet alaspäin, jotka on muuttanut tosi radikaalisti koko mun kasvojen ulkonäön. Ajattelin, ettei näille mitään mahda.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista lukea näitä. Olen 50+ , juonteita, ryppyjä ym. löytyy, lisäksi painovoima tekee tehtävänsä. Mutta entä sitten, se kuuluu ikään ja on normaalia. Arvostan itseäni juuri tällaisenä kuin olen ja nautin elämästäni. Itsetuntoni kestää juonteet ja roikkumiset helttoineen, vaikka peilissä ei olekaan enää se hehkeä 30 tai 40+.
Toivoisin, että useampi 50+ ja 60+ nainen nauttisi elämästään ja itsestään ilman, ettei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Kiva sulle, mutta kun mulla ne juonteet ja rypyt ja heltta ja roikkuminen ilmestyi tuossa heti neljänkymmenen jälkeen. En mä vielä haluaisi näyttää yli viiskymppiseltä.
"En vain tykkää huulirypyistäni, en siitä, millaiselta ne näyttävät enkä siitäkään, että siitä syntyy vääriä olettamuksia."
Jos ei tykkää niistä syntyneistä vääristä olettamuksista, niin olennainen osa sitä on sen miettiminen mitä muut niiden takia susta ajattelee. Eli en ihan saa kiinni siitä miten tuo ei liittyisi itsetuntoon.
Taas joku mt joka luulee että botoksi korjaa mielenterveyden.
Surullista.
Vierailija kirjoitti:
"En vain tykkää huulirypyistäni, en siitä, millaiselta ne näyttävät enkä siitäkään, että siitä syntyy vääriä olettamuksia."
Jos ei tykkää niistä syntyneistä vääristä olettamuksista, niin olennainen osa sitä on sen miettiminen mitä muut niiden takia susta ajattelee. Eli en ihan saa kiinni siitä miten tuo ei liittyisi itsetuntoon.
Onko niin, että haluat ihan vilpittömästi ymmärtää, etkä mitenkään naljailla tai vakuuttaa itseäsi siitä, että olet varmasti olettanut oikean syyn sille, miksi inhoan huultenympärysjuonteitani, vaikka kasvoissani on niin paljon muita vanhuusilmiöitä, mitkä eivät minua haittaa?
Naururyppyni ovat tietyllä tavalla ihania, kertovat siitä, että olen nauranut ja hymyillyt paljon. :)
Elän lähes erakkona, vaikka minulla mies onkin. Yhdessä käymme kävelyllä ja retkeilemässä kodin ulkopuolella. Matkustelemme asuntoautolla. Meillä on oma kuntosali, missä pidän kunnostani huolta ulkoliikunnan lisäksi. Tilaamme ruoat noutolaatikoihin, jotka mieheni hakee. Mieheni harrastaa paljon muutakin liikuntaa kodin ulkopuolella, mm. squashia ja lentopalloa. Hän on sosiaalisempi kuin minä, mutta ei hänkään mikään ekstrovertti ole. Tilaan vähäiset vaatehankinnat netin kautta.
Käyn toki kerran vuodessa hammastarkastuksessa. Koska olen onneksi saanut olla vielä terveenä, niin minun ei tarvitse käydä joka vuosi lääkärillä. Nautin todella paljon kotona olemisesta, puutarhan ja lemmikkiemme hoitamisesta, lukemisesta jne. Minulla ei ole mitään ajanvieteongelmia. Koska ystäväni asuvat kaukana, olemme yhteydessä lähinnä puhelimitse, eli viikottain juttelen jonkun ystäväni kanssa. Ennen eläkkeelle jäämistä sain tehdä neljä vuotta etätöitä. Nautin itsenäisestä työskentelemisestä. Toki palavereja oli lähes päivittäin, mutta ne olivat ihan ok.
Koska en juuri koskaan käy missään, niin eihän minua juuri kukaan koskaan näe, eli ei ole kyse siitä, että jotkut ajattelevat minusta jotain ja heidän ajatuksensa, tai se, miten he ajatuksensa minusta minulle ilmaisisivat, jotenkin häiritsisi minua. Mieheni on minua kuusi vuotta vanhempi ja häntä ei todellakaan haittaa, että vanhenen.
Eikö voi inhota jotain kohtaa itsessään, vaikkei kukaan sitä koskaan näekään. Jotkut inhoavat jotain syntymämerkkejä, luomia tai arpia itsessään, vaikkei kukaan muu kuin he itse ne näkevät. Jotkut inhoavat kodissaan jotain sisustuksellisesti epämiellyttävää ja tekevät remontin saadakseen tilalle jotain miellyttävämpää. Onko aina kyse itsetunnon puutteesta, jos haluaa elämässään nähdä jotain visuaalisesti miellyttävämpää joko itsessään tai ympäristössään?
Jäikö sinulla vielä jotain epäselvää asiaan liittyen? :)
Mulla on tosi syvät sibeliusjuonteet, olleet aina. Lisäksi ne on toispuoleiset eli toinen juonteista on paljon voimakkaampi ja isompi kuin toinen. Saa kasvot näyttämään epäsymmetrisiltä ja ilmeen vihaiselta. Äidilläni on myös joten sieltä ne periytyy. Viime vuoden elokuussa vihdoin kokeilin botoxia ja olin hyvin tyytyväinen. Otsajuonteet tai harakanvarpaat sitten taas ei haittaa ollenkaan. Tämän kesän olen ollut raskaana joten tänä kesänä en ottanut, ehkä ensi kesänä sitten taas. Huomaan myös, että kun koko kevään ja kesän rypistelee niin lihakset vaan vahvistuu. Keväällä tuntuu lihakset olevan vielä vähän heikommat. Välillä katson peilistä itseäni niin lepotilassakin juonteet näkyy hyvin. "Huvittaa" kun näytän niin totiselta. Olen siis nyt 34.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin surullista lukea näitä. Olen 50+ , juonteita, ryppyjä ym. löytyy, lisäksi painovoima tekee tehtävänsä. Mutta entä sitten, se kuuluu ikään ja on normaalia. Arvostan itseäni juuri tällaisenä kuin olen ja nautin elämästäni. Itsetuntoni kestää juonteet ja roikkumiset helttoineen, vaikka peilissä ei olekaan enää se hehkeä 30 tai 40+.
Toivoisin, että useampi 50+ ja 60+ nainen nauttisi elämästään ja itsestään ilman, ettei hyväksy ikääntymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia.
Ei ole surullista.
Jos olet julmilla sinkkumarkkinoilla tuon ikäisenä, et vähemmän viehättävänä kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Ankan huulet mennyt muodista.
Ap tulee pettymään ja jää kierteeseen.
Se ei puhunut ankan huulista vaan suupielen rypyistä, daa.....
Mun äidillä oli ohuet huulet ja itselläni myös. Ikääntyessä ohenee entisestään, mutta äitini oli lempeydessään todella kaunis ihminen.
Kannattaisi nykyihmistenkin panostaa kestävään kauneuteen. Myötätuntoon ja hyväksyntään. Ei ole tarvetta pistoksille.
Vierailija kirjoitti:
No, olisin itsekin nauranut vielä 20-30 vuotta sitten. Mutta niin tässä on käynyt, että rumat uurteet koristavat nyt suupieliäni. Olen jo ikääntyvä lady ;)
Ap
Miksi et voisi olla ylpeästi ikääntyvä leidi?
Vierailija kirjoitti:
Onko kenelläkään kokemusta siitä, saadaanko huulien ympärillä olevat juonteet täyteaineella "näkymättömiin"?
Tämän ketjun aloitus on juurikin aiheesta täytenaineen laittaminen suupielen ryppyihin, joten ajattelin, että joku olisi kertonut aiheesta kokemuksia.
Onko niin, etteivät huuli- ja kasvotäytteitä laittavat pysty kuitenkaan täyttämään tuollaisia ohuita ja tai syviä juonteita, vaan aine menee aina myös juonteiden ulkopuolelle?
Huulijuonteisiin laitetut pistokset saa herkästi aikaan epämuodostuneen näköiset huulet, jolloin niitä ei voi olla katsomatta koko ajan. Eli siitä mitä haluttiin häivyttää tulikin koko kasvojen kiintopiste.
Luin ketjun läpi, mutta en löytänyt kokemuksia ylähuulen yläpuolella olevien pystyjuonteiden/-uurteiden täyttämisestä. Niitähän kutsutaan myös tupakkajuonteiksi.
Olen jo yli 60-vee ja koska olen elänyt tervettä ja liikunnallista elämää ilman tupakkaa ja muita päihteitä, , niin olen pysynyt hoikkana, onneksi aika terveenäkin ja suht nuoren näköisenä.
Minulla uurteita esim. otsassa ja vähän poskissakin eivätkä ne haittaa minua ollenkaan. Mutta ylähuulen yläpuolen jatkuvasti syvenevät uurteet häiritsevät. Haluaisin niihin vähän sileyttä, mutta mikään kalliskaan aine ei ole auttanut. Olen kokeillut monia suositeltuja tuotteita. En ottaisi täyteainetta huuliin. Se ei ole mun juttu.
Onko kenelläkään kokemusta, miten ylähuulen yläpuolen pystyjuonteisiin laitettu täyteaine on toiminut? Onko alue siloittanut, onko pysynyt ihan hyvin ja onko tullut patteja tai muuten sen näköistä, että heti näkee, että on täytetty uurteet?
Kiitos kaikille kokemusten kertomisesta etukäteen. :)