Hyväksikäyttöä? Avaudun, ensimmäistä kertaa...

Olen pitkään miettinyt että missä ja milloin ja kenelle kertoisin tämän, vai kerronko ikinä kenellekään. Tulin sitten siihen lopputulokseen että mieluiten anonyymina.

Olen 18-vuotias tyttö. Olen voinut viimeiset kolme vuotta todella huonosti. Mulla on diagnosoitu keskivaikea masennus ja yleinen ahdistuneisuushäiriö. Kun olin 15-vuotias (täyttämässä kahden kuukauden sisällä 16 vuotta) yritin ensimmäisen kerran its*murhaa. Olin osastolla viikon, ja sen jälkeen mut sijoitettiin kiireellisesti lastenkotiin.

Olin ollut lastenkodissa noin puoli vuotta, kun laitoin instagramiin kuvan itsestäni. Itselleni tuntematon henkilö kommentoi julkaisua, ja tuli laittamaan diressä viestiä, että olen todella kaunis. Olin todella otettu tästä. Jatkoimme tämän henkikön kanssa keskustelua snapchatin puolella. Minulle selvisi että hän on 46-vuotias mies. Olin itse 16-vuotias ja voin todella huonosti, joten minua ei haitannut miehen ikä. Halusin vain kuulla häneltä lisää kehuja.

Ei mennyt montaa päivää kun tuo mies ehdotti, että haluaisi ryhtyä mun "sugar daddyksi", ja voisi ostaa mulle kauniita vaatteita, antaa rahaa, meikkejä ja koruja, jos vaan suostun olemaan hänen seurassaan aina välillä. Mistään muusta ei puhuttu. Pelkästään seurana olemisesta. Minä sitten epävarmana teininä suostuin tähän, ja menin näkemään tätä miestä.

Heti ensimmäisellä tapaamisella harrastimme seksiä tämän miehen autossa. Minä en halunnut sitä, mutta olin peloissani enkä uskaltanut sanoa vastaan. En kuitenkaan mitenkään osoittanut olevani halukas seksiin. Olin vain paikallani ja pidätin itkua. Sain tuolloin 150 euroa käteistä rahaa tuolta mieheltä, ikään kuin "palkaksi" seksistä.

Olin tuon tapahtuman jälkeen ihan rikki. Itkin joka päivä kun katsoin itseäni peilistä. Vihasin itseäni ja syytin tapahtuneesta itseäni. Tunsin olevani likainen, kamala ja ällöttävä ihminen.

En tiennyt millä saisin oloani helpotettua. Sitten keksin, että voisin juoda alkoholia ahdistukseeni. Se sama mies oli muhun yhteydessä vieläkin ja kyseli, että tarvitsisinko jotain, esim rahaa tai vaatteita. Sanoin että haluan alkoholia. Tämä kävi tuolle miehelle. Hän haki mulle lavallisen olutta, ja siitä hyvästä harrastimme taas seksiä. Mies aivan varmasti huomasi, etten halua sitä, mutta en uskaltanut taaskaan sanoa mitään, koska olin saanut jo oluet.

Tämä sama toistui lukuisia kertoja. Se oli mun ainoa keino saada alkoholia, ja joka kerta rukoilin ettei mun tarvitsisi harrastaa seksiä tämän miehen kanssa. Mua ei vaan enää kiinnostanut muu, kuin että saisin helpotettua oloani alkoholilla. Tätä jatkui yli vuoden. Valehtelin lastenkodissa olevani kavereiden kanssa, mutta oikeasti näin tätä miestä.

Täytin viime kuussa 18 vuotta ja muutin pois lastenkodista omaan asuntoon. Nämä asiat ahdistavat mua kovasti vieläkin. En tiedä pitäisikä mun kertoa tästä jollekin vai vaan olla ikuisesti hiljaa. En vaan tiedä miten pystyn elämään itseni kanssa.