Hakemaani työpaikkaan tuli 313 hakemusta. Onko tässä mitään järkeä?
Enpä ole ennen moiseen törmännyt, vaikka Helsingissä töitä haen jatkuvasti. Yleensä on ollut noin 50-110 hakijaa. Yritä tässä sitten motivoitua työnhaussa (olen kyllä töissä mutta työni on äärimmäisen stressaavaa ja haluan pois), kun puoli kaupunkia hakee samoja töitä.
Kannattaako valtion työpaikkojakaan edes silmäillä? Niissä varmaan hakijavolyymit ihan tätä samaa, kuin tässä järjestötyössä, joka oli auki.
Kommentit (334)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Onneksi vain Suomessa ajatellaan näin typerästi. T. Ulkomailla työskentelevä filologian maisteri, joka palkattiin (ilman kokemusta ja koulutusta) kansainväliseen firmaan kirjanpitäjäksi. 6 vuotta myöhemmin edelleen samassa työssä - ja heittämällä paras tässä hommassa.
Tottakai olet paras, sentään maisteri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Ei se ole työnantajan tehtävä päättää mitä työtä maisteri saa tehdä. Joskus maisterikin haluaa ihan vaan tavallisen työn. Ei sitä asiantuntijatehtävää.
Sen verran saa työnantaja päättää, että kaikki maisterien hakemukset menee hakemuksineen suoraan "punaiseen pinoon", ei jatkoon. Ei haluta, että henkilö lähtee pois juuri kun on oppinut hommat ja taas haetaan uutta. Perehdyttäminen on jokaiselle raskasta omien töiden ohella.
Ei se tutkinto kerro yhtään mitään siitä millaista työtä ko. henkilö haluaa tehdä pitkäaikaisesti.
Sitä paitsi - jos teillä jatkuvasti porukka lähtee ja siten joudutte jatkuvasti uusia perehdyttämään, vika on teidän firmassa eikä niissä maistereissa.
Ei ole lähtenyt kun ei ole palkattu näitä. Sepäs se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi yksityinen sektori? Vai eikö osaaminen riitä?
Luitko aloitusta? Ap oli nimenomaan hakenut työpaikkaa yksityiseltä sektorilta.
Luitko itse? AP puhuu järjestötyöstä, eli kolmannesta sektorista.
Mitä eri sektoreihin tulee, itse en voisi kuvitella työskenteleväni yksityisellä sektorilla, enkä ole tässä yksin. Ei vain motivoi työskentely osakkeenomistajien salkkujen lihottamiseksi.
Järjestöt ja liitot ovat juuri kamalimpia työpaikkoja. Pahimmat tarinat mitä olen kuullut on kolmannelta sektorilta. Yksityisellä sektorilla on parhaat johtajat ja työntekijät. Touhu on ammattimaista ja henki tyypillisesti parempi kuin kolmannen sektorin huonolla ammattitaidolla johdetuissa suojatyöpaikoissa.
Kolmanteen sektoriin verrattuna yksityisellä puolella palkat, johtaminen ja työolot ovat paremmat. Siksi ne houkuttelevat fiksuimpia ihmisiä ja sitten sosiaalisetkin taidot ovat parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Ei se ole työnantajan tehtävä päättää mitä työtä maisteri saa tehdä. Joskus maisterikin haluaa ihan vaan tavallisen työn. Ei sitä asiantuntijatehtävää.
Sen verran saa työnantaja päättää, että kaikki maisterien hakemukset menee hakemuksineen suoraan "punaiseen pinoon", ei jatkoon. Ei haluta, että henkilö lähtee pois juuri kun on oppinut hommat ja taas haetaan uutta. Perehdyttäminen on jokaiselle raskasta omien töiden ohella.
Ei se tutkinto kerro yhtään mitään siitä millaista työtä ko. henkilö haluaa tehdä pitkäaikaisesti.
Sitä paitsi - jos teillä jatkuvasti porukka lähtee ja siten joudutte jatkuvasti uusia perehdyttämään, vika on teidän firmassa eikä niissä maistereissa.
Ei ole lähtenyt kun ei ole palkattu näitä. Sepäs se.
Eli maisterin pitää jättää hakemuksestaan pois se, että on maisteri ja hakea sisään omalla merkonomin tai tradenmin tutkinnollaan? Mikä järki siinä on, kun on kuitenkin sama ihminen kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen työttömän pitää hakea 4 työpaikka/kk. Mutta hakemukset laitetaan sellaisen algoritmin läpi, joka poistaa kaikki työttömien hakemukset. Eli vain työpaikan vaihtajien hakemukset luetaan.
Sinulla siis on mahdollisuuksia.
???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutava työvoimapula, joopa joo...
Ei meillä ole työvoimapulaa, meillä on pula halpatyövoimasta. Kokoomus haluaa tuoda Suomeen reservi työvoimaa köyhistä maista. Sillä saadaan poljettua palkkoja vielä alemmas. Ja veronmaksajat maksavat halpatyövoiman elämisen. Jos joku yritys ei saa EU-alueen 400 miljoonan henkilön työvoimasta itselleen työntekijöitä, on siinä yrityksessä jotain pahasti pielessä.
Meillä työttömät saavat verottomana yli 1200 e/kk, joten ei heitä työt viehätä.
No ei kyllä saa!
Minä kun laitoin työhakemuksen niin viisi minuuttia sen jälkeen kilisi puhelin ja sain kutsun haastatteluun. "Haastattelussa" toivat heti työsopimusta nenän eteen etten vain karkaa.
Arvatkaa mitä teen työkseni?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on aina työvoimapula, jos työpaikkaa ei olekaan hakemassa kymmeniä henkilöitä.
Etla sanoi tänään, että Suomen pitää 3-kertaistaa työperäinen maahanmuutto. Ja samanaikaisesti ihmisiä lojuu kasapäin työttömänä kortistossa, mutta ei tämäkään riitä, vaan työvoimareserviä pitää kasvattaa lisää.
Ongelmahan on se että työttömänä on juuri niitä, jotka eivät kykene joko terveytensä tai koulutuksen puutteen takia auki oleviin töihin tai sitten niitä, jotka mieluummin makaa kotona kuin elättää itsensä. Esim. Satakunnassa on 400 lähihoitajan paikkaa auki ja samaan aikaan 400 lähihoitaja vetelee lonkkaa työttömänä.
Älä viitsi. Työkkäri on heti kimpussa jos vedät lähihoitajana lonkkaa. Mieti sen sijaan miksi alalta karataan tai siirrytään vain keikkailemaan.
Voihan työkkäri olla kimpussa mutta sitten haet paikkaa ja haastattelussa teet selväksi, ettei kiinnosta. So simple, ei sua kukaan halua sitten valita.
Ei onnistu hoitoalalla tuokaan, koska ottavat kaikki ketkä vain saavat.
Ap päivittää: hain myös valtiolle työhön, josta minulla on hieman kokemusta ja valtiollakin olen ollut tovin töissä. 100 hakemusta oli siihenkin tullut, vaikka oli aika spesifi toimiala. En saa enää ikinä mitään muuta työtä ja nykyisessä uuvun stressiin.
Ap taas tässä. Olen hakenut töitä nyt vähemmän aktiivisesti, kun mitään ei tunnu olevan tarjolla. Mutta taas hain järjestösihteeriksi ja hakijoita oli ollut 159. En päässyt haastatteluun. Ihan tajutonta touhua.
Musta on jotenkin jännä juttu, että kun olin hetken työttömänä sain melkein jokaisesta hakemuksesta kutsun haastatteluun. Nyt kun olen töissä en saa kuin hylsyjä. Aloin nyt hakea uudestaan niin, etten ilmaise cv:ssä tätä nykyistä työtäni jos se on jollekin kynnyskysymys. Saa nähdä auttaako.
Joskus aiemmissa hommissa tuli luettua julkiseen työpaikkailmoitukseen tulleita hakemuksia ja hakemusten taso oli kyllä ihan hävyttömän huono. 80% hakemuksista pystyi sivuuttamaan äkkiä, oikeasti varteenotettavia oli sitten n. 15-20. Niistä sitten puheluiden, haastatteluiden ym. jälkeen muutama oli oikeasti hyvän oloinen duuniin.
Kyseinen homma vaati aiempaa kokemusta, muuten olisin mielelläni haastatellut enemmän hakemusten perusteella fiksun oloisia nuoria, joilla oli liian vähän kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään uutta. Tervetuloa tosimaailmaan! Prosentti meistä menestyy
Eikös meillä ole melkein 75% työikäisistä töissä?
Ap päivittää taas: olen hakenut nyt useita valtion paikkoja, niissä kaikissa noin 100-150 hakijaa. Olen kuitenkin saanut 10 valtiolle osoittamastani hakemuksesta peräti 5 työhaastattelukutsua, joista kolmesta kieltäydyin (miten onkin niin vaikea työssäkäyvänä päästä haastatteluun, joka on tyyliin seuraavana päivänä ja vain yksi kellonaika? Minulla ainakin työpäivät ovat täynnä palavereita ja työkokouksia, joista ei tuosta vaan jäädä pois. Varsinkin kun itse useampaa työryhmää vedän, enkä halua kertoa työnhausta työpaikallani) ja yhdessä kävin, toinen vielä edessä. Myös järjestöalan töitä olen hakenut, niissä myöskin älyttömästi hakijoita. Yhden paikankin sain, kieltäydyin siitä kun ei ollut ihan sitä mitä ilmoituksessa oli, mikä vähän kyllä kaduttaa.
Mutta kyllä on kovat vaatimukset. Pitää olla kielitaitoa, koulutusta ja vuosien työkokemusta mutta silti aina löytyy joku parempi. Ihan aina jään haluamissani työnhauissa kalkkiviivoille jostain syystä. Olen introvertti enkä osaa kehua ollenkaan itseäni ja osaamistani työhaastattelussa ja olen aina aivan jäässä ja jännittyneenä. Mitenhän tuostakin pääsisi.
Usein juuri valtiolla ei ole mitenkään avoin rekrytointi. Vahvistus työhakemuksen vastaanottamisestakin on tullut no-reply-osoitteesta.
Yliopistoissa hallintoon voidaan palkata täysin ulkopuoleltakin, jos jostain syystä halutaan. Kokemuksella ei välttämättä ole arvoa. Tuntuu että joukosta voidaan jopa poistaa hakijoita, joiden nähdään olleen samoissa töissä muualla tai jotenkin esillä. Sitten palkataan joku virastoharjoittelussa, opettajana tai tutkimusavustajana vähän aikaa ollut ja/tai vuosia tai vähän aikaa jossain muualla työskennellyt. Vaihtelee tyypin tai tuulen mukaan, onko alan opinnoista hyötyä.