Lue keskustelun säännöt.
Hakemaani työpaikkaan tuli 313 hakemusta. Onko tässä mitään järkeä?
02.02.2023 |
Enpä ole ennen moiseen törmännyt, vaikka Helsingissä töitä haen jatkuvasti. Yleensä on ollut noin 50-110 hakijaa. Yritä tässä sitten motivoitua työnhaussa (olen kyllä töissä mutta työni on äärimmäisen stressaavaa ja haluan pois), kun puoli kaupunkia hakee samoja töitä.
Kannattaako valtion työpaikkojakaan edes silmäillä? Niissä varmaan hakijavolyymit ihan tätä samaa, kuin tässä järjestötyössä, joka oli auki.
Kommentit (334)
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet muutenkin maailman etuoikeutetuimmassa asemassa. Paikka menee oikeutetusti vähemmistön edustajalle, kuten miehelle.
Sellaiselle paremmin ruskettuneelle. Viherkommareiden intersektionaalista feminismiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Meillä "opetettiin" kymmensormijärjestelmä kaupallisten opintojen tunneilla yläasteella 80-luvulla siten, että oli monistettu kirjoituskoneen näppäimistö paperille, josta sitä voi oppia. Ei siellä mitää kirjoituskoneita ollut. Opettelin sitten ihan itsekseni, ja sen osaan, ja hyödyn siitä hyvinkin nykyisessä ammatissani. Paikallisella R-kioskilla on myyjä, ja sinne vien ajoittain paketteja lähetykseen , ja tämä miesmyyjä näpyttelee ne tiedot koneelleensa kaksisormijärjestelmällä ja siinä menee ihan mieletön aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hakemuksissa mitään suodatinta, joka karsisi työttömät, ihan foliohattujuttuja. Emme myöskään voi pedata paikkaa kenellekään, valitaan pätevin.
Työtön jää rannalle, jos hänellä ei ole alan koulutusta tai kokemusta tai ei osaa kirjoittaa suomea. Myös liian kovat palkkatoivomukset jäävät, koska meillä on palkka mikä on.
Näillä spekseillä todennäköisimmin paikan saa alalta juuri valmistunut, jolla on takana pari vastaavaa harjoittelua tai määräaikaista hommaa, ehkä soveltuva kurssi tehtynä, ja joka vaikuttaa haastattelussa tavalliselta täysipäiseltä ihmiseltä.
Pystyisitte rajaamaan liian kalliit hakijat pois hakemusmassasta, jos laittaisitte palkkahaarukan ilmoitukseen. Miksi tuhlata kenenkään aikaa? Ja teidän aikaanne myös.
Siksi, että jokainen hakija lähtee sitten siitä, että hänen palkkansa on se haitarin yläpää. Jos ei heti koeajalla, niin sen jälkeen kun on ajettu sisään tehtävään tämä odotus tulee viimeistään vastaan. Kuitenkin samasta työstä olen tehnyt työsopimuksia 3400 kk palkalla ja 3900 -toisella on ollut valmiiksi valmius ottaa vaativampia tehtäviä vastaan kuin toisella.
Hakijoita on tosiaan laidasta laitaan. Haarukka ei kerro hakijalle juuri mitään. Yleensä vasta valmistunut ei voi saada palkkaa haarukan yläpäästä, vaikka olisi ainoa hakija. Joskus taas paikka on ihan pakko saada täytettyä, ja silloin voi neuvotellakin palkkaa ylöspäin.
Työnhaku on aina neuvottelu, sitä enemmän, mitä asiantuntijammaksi mennään.Kultajyvää etsitään siis mahdollisimman pienellä palkalla. Jos pätevin valitaan ja valinta kohdistuu todennäköisesti vastavalmistuneeseen, ei kai ihme sitten olekaan, ettei palkkaa voi laittaa ilmoitukseen.
Olen nähnyt valintapäätöksen, jossa henkilö palkattiin 500 euroa alle keskipalkan (KVTES).
Minkä ihmeen keskipalkan?
Kvtes on minimi, sen alle on laitonta mennä ellei kyse ole nuoresta kesätyöntekijästä. Keskipalkkoja siellä ei ole.
KT:n palkkataulukko on keskipalkoista, ei KVTES-minimistä.
Kuulin kerran tarinan työnantajasta joka sai myöskin monta sataa hakemusta yhteen tehtävään. Koska kiire oli, ei ehtinyt millään kaikkia edes lukemaan. Otti pinosta 20 päällimmäistä ja teki valinnan niiden joukosta. Totesi kollegalleen, että niillä lopuilla oli huono tuuri, mutta ei me voida palkata ketään jolla on noin huono tuuri.
Elämä on välillä raadollista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Ei se ole työnantajan tehtävä päättää mitä työtä maisteri saa tehdä. Joskus maisterikin haluaa ihan vaan tavallisen työn. Ei sitä asiantuntijatehtävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavan harva työnantaja kertoo hakijoiden määrän tai ylipäätään tiedottaa hakuprosessista. Mielellään sitä kuulisi että on ollut se 300 hakijaa joista 298 oli yhtä epäonnisia kuin minä, kuin että ei kuule mitään ja spekuloi että olikohan hakijoita 3 ja silti ei päässyt edes haastatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hakemuksissa mitään suodatinta, joka karsisi työttömät, ihan foliohattujuttuja. Emme myöskään voi pedata paikkaa kenellekään, valitaan pätevin.
Työtön jää rannalle, jos hänellä ei ole alan koulutusta tai kokemusta tai ei osaa kirjoittaa suomea. Myös liian kovat palkkatoivomukset jäävät, koska meillä on palkka mikä on.
Näillä spekseillä todennäköisimmin paikan saa alalta juuri valmistunut, jolla on takana pari vastaavaa harjoittelua tai määräaikaista hommaa, ehkä soveltuva kurssi tehtynä, ja joka vaikuttaa haastattelussa tavalliselta täysipäiseltä ihmiseltä.
Pystyisitte rajaamaan liian kalliit hakijat pois hakemusmassasta, jos laittaisitte palkkahaarukan ilmoitukseen. Miksi tuhlata kenenkään aikaa? Ja teidän aikaanne myös.
Siksi, että jokainen hakija lähtee sitten siitä, että hänen palkkansa on se haitarin yläpää. Jos ei heti koeajalla, niin sen jälkeen kun on ajettu sisään tehtävään tämä odotus tulee viimeistään vastaan. Kuitenkin samasta työstä olen tehnyt työsopimuksia 3400 kk palkalla ja 3900 -toisella on ollut valmiiksi valmius ottaa vaativampia tehtäviä vastaan kuin toisella.
Hakijoita on tosiaan laidasta laitaan. Haarukka ei kerro hakijalle juuri mitään. Yleensä vasta valmistunut ei voi saada palkkaa haarukan yläpäästä, vaikka olisi ainoa hakija. Joskus taas paikka on ihan pakko saada täytettyä, ja silloin voi neuvotellakin palkkaa ylöspäin.
Työnhaku on aina neuvottelu, sitä enemmän, mitä asiantuntijammaksi mennään.Kultajyvää etsitään siis mahdollisimman pienellä palkalla. Jos pätevin valitaan ja valinta kohdistuu todennäköisesti vastavalmistuneeseen, ei kai ihme sitten olekaan, ettei palkkaa voi laittaa ilmoitukseen.
Olen nähnyt valintapäätöksen, jossa henkilö palkattiin 500 euroa alle keskipalkan (KVTES).
Minkä ihmeen keskipalkan?
Kvtes on minimi, sen alle on laitonta mennä ellei kyse ole nuoresta kesätyöntekijästä. Keskipalkkoja siellä ei ole.
KT:n palkkataulukko on keskipalkoista, ei KVTES-minimistä.
KT:n palkkataulukko ei ole kvtes. Ei pidä sekoittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hakemuksissa mitään suodatinta, joka karsisi työttömät, ihan foliohattujuttuja. Emme myöskään voi pedata paikkaa kenellekään, valitaan pätevin.
Työtön jää rannalle, jos hänellä ei ole alan koulutusta tai kokemusta tai ei osaa kirjoittaa suomea. Myös liian kovat palkkatoivomukset jäävät, koska meillä on palkka mikä on.
Näillä spekseillä todennäköisimmin paikan saa alalta juuri valmistunut, jolla on takana pari vastaavaa harjoittelua tai määräaikaista hommaa, ehkä soveltuva kurssi tehtynä, ja joka vaikuttaa haastattelussa tavalliselta täysipäiseltä ihmiseltä.
Pystyisitte rajaamaan liian kalliit hakijat pois hakemusmassasta, jos laittaisitte palkkahaarukan ilmoitukseen. Miksi tuhlata kenenkään aikaa? Ja teidän aikaanne myös.
Siksi, että jokainen hakija lähtee sitten siitä, että hänen palkkansa on se haitarin yläpää. Jos ei heti koeajalla, niin sen jälkeen kun on ajettu sisään tehtävään tämä odotus tulee viimeistään vastaan. Kuitenkin samasta työstä olen tehnyt työsopimuksia 3400 kk palkalla ja 3900 -toisella on ollut valmiiksi valmius ottaa vaativampia tehtäviä vastaan kuin toisella.
Hakijoita on tosiaan laidasta laitaan. Haarukka ei kerro hakijalle juuri mitään. Yleensä vasta valmistunut ei voi saada palkkaa haarukan yläpäästä, vaikka olisi ainoa hakija. Joskus taas paikka on ihan pakko saada täytettyä, ja silloin voi neuvotellakin palkkaa ylöspäin.
Työnhaku on aina neuvottelu, sitä enemmän, mitä asiantuntijammaksi mennään.Kultajyvää etsitään siis mahdollisimman pienellä palkalla. Jos pätevin valitaan ja valinta kohdistuu todennäköisesti vastavalmistuneeseen, ei kai ihme sitten olekaan, ettei palkkaa voi laittaa ilmoitukseen.
Olen nähnyt valintapäätöksen, jossa henkilö palkattiin 500 euroa alle keskipalkan (KVTES).
Minkä ihmeen keskipalkan?
Kvtes on minimi, sen alle on laitonta mennä ellei kyse ole nuoresta kesätyöntekijästä. Keskipalkkoja siellä ei ole.
KT:n palkkataulukko on keskipalkoista, ei KVTES-minimistä.
KT:n palkkataulukko ei ole kvtes. Ei pidä sekoittaa.
suomesa laki kuitenkin säätää, että palkkauksessa on noudatettava YLEISTÄ tasoa. KT:ssä näkyy yleinen taso.
Suurimmalla osalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada tuota työpaikkaa alunperinkään koska heillä ei ole läheskään tarpeeksi kokemusta, kunhan nyt jotain työtä hakevat. 10 prosenttia noista hakijoista on varmaan oikeasti sellaisia, joita voidaan edes harkita haastatteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Ei se ole työnantajan tehtävä päättää mitä työtä maisteri saa tehdä. Joskus maisterikin haluaa ihan vaan tavallisen työn. Ei sitä asiantuntijatehtävää.
Sen verran saa työnantaja päättää, että kaikki maisterien hakemukset menee hakemuksineen suoraan "punaiseen pinoon", ei jatkoon. Ei haluta, että henkilö lähtee pois juuri kun on oppinut hommat ja taas haetaan uutta. Perehdyttäminen on jokaiselle raskasta omien töiden ohella.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalla osalla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia saada tuota työpaikkaa alunperinkään koska heillä ei ole läheskään tarpeeksi kokemusta, kunhan nyt jotain työtä hakevat. 10 prosenttia noista hakijoista on varmaan oikeasti sellaisia, joita voidaan edes harkita haastatteluun.
Tämä! Itse olen kanssa palkannut työntekijöitä ja hakemuksia on kyllä joka lähtöön. Todella paljon epäselviä hakemuksia, jotka vilisevät kirjoitusvirheitä tai sitten haetaan päällikön paikkaa harjoittelijan työkokemuksella. Jos sulla on fiksu CV ja tarvittava osaaminen niin kyllä mahdollisuutesi saada työtä on ihan hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavan harva työnantaja kertoo hakijoiden määrän tai ylipäätään tiedottaa hakuprosessista. Mielellään sitä kuulisi että on ollut se 300 hakijaa joista 298 oli yhtä epäonnisia kuin minä, kuin että ei kuule mitään ja spekuloi että olikohan hakijoita 3 ja silti ei päässyt edes haastatteluun.
Miksi te ette kysy! Ja kysy, että miksi minua ei valittu? Voisi auttaa seuraavan paikan haussa sekin tieto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hakemuksissa mitään suodatinta, joka karsisi työttömät, ihan foliohattujuttuja. Emme myöskään voi pedata paikkaa kenellekään, valitaan pätevin.
Työtön jää rannalle, jos hänellä ei ole alan koulutusta tai kokemusta tai ei osaa kirjoittaa suomea. Myös liian kovat palkkatoivomukset jäävät, koska meillä on palkka mikä on.
Näillä spekseillä todennäköisimmin paikan saa alalta juuri valmistunut, jolla on takana pari vastaavaa harjoittelua tai määräaikaista hommaa, ehkä soveltuva kurssi tehtynä, ja joka vaikuttaa haastattelussa tavalliselta täysipäiseltä ihmiseltä.
Pystyisitte rajaamaan liian kalliit hakijat pois hakemusmassasta, jos laittaisitte palkkahaarukan ilmoitukseen. Miksi tuhlata kenenkään aikaa? Ja teidän aikaanne myös.
Siksi, että jokainen hakija lähtee sitten siitä, että hänen palkkansa on se haitarin yläpää. Jos ei heti koeajalla, niin sen jälkeen kun on ajettu sisään tehtävään tämä odotus tulee viimeistään vastaan. Kuitenkin samasta työstä olen tehnyt työsopimuksia 3400 kk palkalla ja 3900 -toisella on ollut valmiiksi valmius ottaa vaativampia tehtäviä vastaan kuin toisella.
Hakijoita on tosiaan laidasta laitaan. Haarukka ei kerro hakijalle juuri mitään. Yleensä vasta valmistunut ei voi saada palkkaa haarukan yläpäästä, vaikka olisi ainoa hakija. Joskus taas paikka on ihan pakko saada täytettyä, ja silloin voi neuvotellakin palkkaa ylöspäin.
Työnhaku on aina neuvottelu, sitä enemmän, mitä asiantuntijammaksi mennään.Kultajyvää etsitään siis mahdollisimman pienellä palkalla. Jos pätevin valitaan ja valinta kohdistuu todennäköisesti vastavalmistuneeseen, ei kai ihme sitten olekaan, ettei palkkaa voi laittaa ilmoitukseen.
Olen nähnyt valintapäätöksen, jossa henkilö palkattiin 500 euroa alle keskipalkan (KVTES).
Ja sitten ihmetellään kun pätevät ja kokeneet eivät saa töitä. Ihmekös tuo, kun halutaan puoli-ilmaista työvoimaa.
Tarkoituksella ylläpidetty suurtyöttömyys johtaa just tuohon että palkat on minimissään, osa työvoimasta tiputetaan nirsojen työnantajien päätöksellä kokonaan pois kisasta mielivaltaisin perustein ja lopulta duunari joutuu sietämään surkeintakin narskujohtajaa kun ei ole vaihtoehtoja.
Eli tää on demarien ja ay-liikkeen vallanvarmistelun tulos kun työelämän muutokset estetään koska ay-liike varmistelee omaa valtaansa ja kieltää muutokset. Työttömille tarjotaan vaan jotain pelleilykursseja, pakkokoulutusta ja orjatyötä sillä varjolla että saadaan työttömyystilastoja kikkailtua kauniimmiksi. Muuten yrityksistä ei piitata ollenkaan vaan niitä pikemminkin kaadetaan jälleen ay-liikkeen tai äärivasemmistoideologian mukaan maata hallittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hakemuksissa mitään suodatinta, joka karsisi työttömät, ihan foliohattujuttuja. Emme myöskään voi pedata paikkaa kenellekään, valitaan pätevin.
Työtön jää rannalle, jos hänellä ei ole alan koulutusta tai kokemusta tai ei osaa kirjoittaa suomea. Myös liian kovat palkkatoivomukset jäävät, koska meillä on palkka mikä on.
Näillä spekseillä todennäköisimmin paikan saa alalta juuri valmistunut, jolla on takana pari vastaavaa harjoittelua tai määräaikaista hommaa, ehkä soveltuva kurssi tehtynä, ja joka vaikuttaa haastattelussa tavalliselta täysipäiseltä ihmiseltä.
Pystyisitte rajaamaan liian kalliit hakijat pois hakemusmassasta, jos laittaisitte palkkahaarukan ilmoitukseen. Miksi tuhlata kenenkään aikaa? Ja teidän aikaanne myös.
Siksi, että jokainen hakija lähtee sitten siitä, että hänen palkkansa on se haitarin yläpää. Jos ei heti koeajalla, niin sen jälkeen kun on ajettu sisään tehtävään tämä odotus tulee viimeistään vastaan. Kuitenkin samasta työstä olen tehnyt työsopimuksia 3400 kk palkalla ja 3900 -toisella on ollut valmiiksi valmius ottaa vaativampia tehtäviä vastaan kuin toisella.
Hakijoita on tosiaan laidasta laitaan. Haarukka ei kerro hakijalle juuri mitään. Yleensä vasta valmistunut ei voi saada palkkaa haarukan yläpäästä, vaikka olisi ainoa hakija. Joskus taas paikka on ihan pakko saada täytettyä, ja silloin voi neuvotellakin palkkaa ylöspäin.
Työnhaku on aina neuvottelu, sitä enemmän, mitä asiantuntijammaksi mennään.Kultajyvää etsitään siis mahdollisimman pienellä palkalla. Jos pätevin valitaan ja valinta kohdistuu todennäköisesti vastavalmistuneeseen, ei kai ihme sitten olekaan, ettei palkkaa voi laittaa ilmoitukseen.
Olen nähnyt valintapäätöksen, jossa henkilö palkattiin 500 euroa alle keskipalkan (KVTES).
Minkä ihmeen keskipalkan?
Kvtes on minimi, sen alle on laitonta mennä ellei kyse ole nuoresta kesätyöntekijästä. Keskipalkkoja siellä ei ole.
KT:n palkkataulukko on keskipalkoista, ei KVTES-minimistä.
KT:n palkkataulukko ei ole kvtes. Ei pidä sekoittaa.
suomesa laki kuitenkin säätää, että palkkauksessa on noudatettava YLEISTÄ tasoa. KT:ssä näkyy yleinen taso.
Ja koska "yleinen" taso on täysin veteen piirretty viiva niin käytännössä tuo ei merkitse juuri mitään. Valtiovalta toki tämän lisäksi tarjoaa auliisti ilmaistyövoimaa riittävän röyhkeille työnantajille ja ihan laillisesti vieläpä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Ei se ole työnantajan tehtävä päättää mitä työtä maisteri saa tehdä. Joskus maisterikin haluaa ihan vaan tavallisen työn. Ei sitä asiantuntijatehtävää.
Sen verran saa työnantaja päättää, että kaikki maisterien hakemukset menee hakemuksineen suoraan "punaiseen pinoon", ei jatkoon. Ei haluta, että henkilö lähtee pois juuri kun on oppinut hommat ja taas haetaan uutta. Perehdyttäminen on jokaiselle raskasta omien töiden ohella.
Sinä et nyt ymmärrä. Maisteri voi haluta vaihtaa alaa. Maisteri voi kyllästyä asiantuntijatehtäviin ja haluta työn, jota ei tarvitse viedä kotiin. Ei menneisyyttään voi perua, eikä maisterintutkinnosta pidä tehdä elinkautista rangaistusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei ole hakemuksissa mitään suodatinta, joka karsisi työttömät, ihan foliohattujuttuja. Emme myöskään voi pedata paikkaa kenellekään, valitaan pätevin.
Työtön jää rannalle, jos hänellä ei ole alan koulutusta tai kokemusta tai ei osaa kirjoittaa suomea. Myös liian kovat palkkatoivomukset jäävät, koska meillä on palkka mikä on.
Näillä spekseillä todennäköisimmin paikan saa alalta juuri valmistunut, jolla on takana pari vastaavaa harjoittelua tai määräaikaista hommaa, ehkä soveltuva kurssi tehtynä, ja joka vaikuttaa haastattelussa tavalliselta täysipäiseltä ihmiseltä.
Pystyisitte rajaamaan liian kalliit hakijat pois hakemusmassasta, jos laittaisitte palkkahaarukan ilmoitukseen. Miksi tuhlata kenenkään aikaa? Ja teidän aikaanne myös.
Siksi, että jokainen hakija lähtee sitten siitä, että hänen palkkansa on se haitarin yläpää. Jos ei heti koeajalla, niin sen jälkeen kun on ajettu sisään tehtävään tämä odotus tulee viimeistään vastaan. Kuitenkin samasta työstä olen tehnyt työsopimuksia 3400 kk palkalla ja 3900 -toisella on ollut valmiiksi valmius ottaa vaativampia tehtäviä vastaan kuin toisella.
Hakijoita on tosiaan laidasta laitaan. Haarukka ei kerro hakijalle juuri mitään. Yleensä vasta valmistunut ei voi saada palkkaa haarukan yläpäästä, vaikka olisi ainoa hakija. Joskus taas paikka on ihan pakko saada täytettyä, ja silloin voi neuvotellakin palkkaa ylöspäin.
Työnhaku on aina neuvottelu, sitä enemmän, mitä asiantuntijammaksi mennään.Kultajyvää etsitään siis mahdollisimman pienellä palkalla. Jos pätevin valitaan ja valinta kohdistuu todennäköisesti vastavalmistuneeseen, ei kai ihme sitten olekaan, ettei palkkaa voi laittaa ilmoitukseen.
Olen nähnyt valintapäätöksen, jossa henkilö palkattiin 500 euroa alle keskipalkan (KVTES).
Minkä ihmeen keskipalkan?
Kvtes on minimi, sen alle on laitonta mennä ellei kyse ole nuoresta kesätyöntekijästä. Keskipalkkoja siellä ei ole.
KT:n palkkataulukko on keskipalkoista, ei KVTES-minimistä.
KT:n palkkataulukko ei ole kvtes. Ei pidä sekoittaa.
suomesa laki kuitenkin säätää, että palkkauksessa on noudatettava YLEISTÄ tasoa. KT:ssä näkyy yleinen taso.
Olet ymmärtänyt asian ihan väärin. Nehän on vain nimikkeittäin siellä, ei kerro mitään tehtävien vaativuudesta, mikä on nimenomaan KVTES palkkauksen perusta.
Ei tokikaan kaikille lähdetä maksamaan jotain keskitasoa, toisille menee yli ja toisille ali tehtävien vaativuudesta ja kokemuksesta riippuen mutta minimi on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavan harva työnantaja kertoo hakijoiden määrän tai ylipäätään tiedottaa hakuprosessista. Mielellään sitä kuulisi että on ollut se 300 hakijaa joista 298 oli yhtä epäonnisia kuin minä, kuin että ei kuule mitään ja spekuloi että olikohan hakijoita 3 ja silti ei päässyt edes haastatteluun.
Miksi te ette kysy! Ja kysy, että miksi minua ei valittu? Voisi auttaa seuraavan paikan haussa sekin tieto.
Minulle sanotaan määräaikaisissakin paikoissa, että yritä ensin saada työkokemusta vaikka määräaikaisista paikoista O.o
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Onneksi vain Suomessa ajatellaan näin typerästi. T. Ulkomailla työskentelevä filologian maisteri, joka palkattiin (ilman kokemusta ja koulutusta) kansainväliseen firmaan kirjanpitäjäksi. 6 vuotta myöhemmin edelleen samassa työssä - ja heittämällä paras tässä hommassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap tässä. Kävin huvikseni läpi kaikki hylsyviestit sekä ne paikat, joihin "melkein pääsin". Olen hakenut viestintä-, suunnittelija-, assistentti-ja sihteeritöitä. Viestintätehtäviin on hakemuksia tullut 78-102 (otos 7 työpaikkaa), noihin muihin vaihdellen 60-313 (otos 18 työpaikkaa) . Tämä siis Helsingissä kaupungilla, valtiolla ja järjestöalalla vuosina 2022-2023. Mukana muutama yksityinenkin. Olen selkeästi ylityövoimaisella alalla. Haastatteluihin olen päässyt noin 66% hakemistani töistä. Jos voisin vaihtaa vaikka sosiaalityöhön, sen tekisin. Vaikeaa on, kun ei toista korkeakoulututkintoa saa tehdä (opintotukikuukaudet käytetty maisterintutkintoon) eikä kukaan palkkaa ilman kokemusta tai koulutusta. Mitäs tässä sitten pitäisi tehdä?
jos sulla on maisterin tutkinto niin et sinä pääse sihteerin työhön. Siihen otetaan vain tradenomi tai merkonomi jolla on sihteerin kokemusta toimistotyöstä, 10-sormijärjestelmä ja toimisto-ohjelmat tunteva jne. Tätä ei moni ymmärrä, luulee että mitä korkeempi tutkinto, muka ohittaisi valinnassa ne täsmäosaajat. Ehei. Täsmätutkinto pitää olla. Ei kasvatustieteen professoria palkata koulunkäynninohjaajaksi jos hakijoissa on yhtäkään koulunkäynninohjaajan tutkinnon suorittanutta.
Ei meille merkonomiopinnoissa opetettu 10-sormijärjestelmää. Yläasteella kyllä opetettiin. En nyt tiedä mitä niin täsmäosaamista merkonomitutkinnossa olisi ollut. Vähän laskemista.
Mulle kyllä opetettiin, ihan vanhanaikaisella kirjoituskoneella :) Oli kokeita myös, kuinka monta lyöntiä/ 10 min ja siitä hutilyönnit pois. Hirvee naputus kävi luokassa ja kone kilahti aina kun oli rivin vaihto.
Täsmäosaamisen oppii työssä.Jos sen oppii työssä, niin eikö ole ihan sama otetaanko siihen merkonomi, tradenomi vai maisteri.
Ei siihen valita maisteria, koska ajatellaan, ettei se ole kauaa kuitenkaan vaan hakee koko ajan koulutustansa vastaavaa tehtävää. Meille on hakenut lukuisia maistereita mm. palkanlaskijoiksi. Ei me oteta maisteria, se haluaa henkilöstöjohtajaksi henkilöstöjohtajan paikalle tai muuksi pomoksi ennen pitkää ja sit meillä ei oo taas palkanlaskija.
Ei se ole työnantajan tehtävä päättää mitä työtä maisteri saa tehdä. Joskus maisterikin haluaa ihan vaan tavallisen työn. Ei sitä asiantuntijatehtävää.
Sen verran saa työnantaja päättää, että kaikki maisterien hakemukset menee hakemuksineen suoraan "punaiseen pinoon", ei jatkoon. Ei haluta, että henkilö lähtee pois juuri kun on oppinut hommat ja taas haetaan uutta. Perehdyttäminen on jokaiselle raskasta omien töiden ohella.
Ei se tutkinto kerro yhtään mitään siitä millaista työtä ko. henkilö haluaa tehdä pitkäaikaisesti.
Sitä paitsi - jos teillä jatkuvasti porukka lähtee ja siten joudutte jatkuvasti uusia perehdyttämään, vika on teidän firmassa eikä niissä maistereissa.
Sulosäveliähän ne ovat rikkaille sijoittajille, kun sijoitusasunnon korot saa verotuksessa vähentää js veronmaksajat maksavat sikavuokran asumistukena sijoittajalle.