Lue keskustelun säännöt.
Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?
01.02.2023 |
Tai tullaanko sitä jotenkin rajoittamaan? Esim jos äiti äitiyslomalla? Onko tietoa?
Kommentit (677)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!
T. Alalla
Sama. Jotain rajoituksia pitäisi pikaisesti tulla. Esim hoitoaika max 25h/viikossa. Tällä hetkellä normi on että jopa alle 3-vuotiaat tekevät 9h päivää vaikka äiti äitiyslomalla kotona. Joka päivä. Vuoden ympäri. Se on suoraan sanottuna sairasta eikä millään tavalla lapsen etu.
Harvapa tietää, mitä se äiti siellä kotona tekee. Kaikki tuntemani äidit ovat tehneet opintoja äitiysvapaalla ja vauvan kanssa se onnistuu helposti, mutta ei isomman lapsen, joka tarvitsee tekemistä ja liikkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.
Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.
Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.
Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.
Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.
Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.
Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen, ja silti osa ulvoo, että lapsia muka tehtäisiin liikaa? Nyt vähän valoja päälle, jookos.
Eihän lapsia tehdä liikaa, mutta nykyinen varhaiskasvatus on ihan erilaista kuin lasten päivähoito 1980-1990-luvuilla. Ei siihen aikaan tarvinnut kehitellä lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille turvavaatteita, joilla voivat suojata itsensä lasten väkivaltaa vastaan. Tämän päivän ongelma on, että varhaiskasvatuksessa on aivan liian vähän henkilökuntaa suhteessa lasten haastavuuteen ja lisäksi työnkin pitäisi olla päivähoidon sijasta kasvatukseen ja opetukseen keskittyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.
Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.
Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.
Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.
Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.
Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.
Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.
Jos järjestelmää uudistettaisiin tuohon 4h + 4h -suuntaan, resurssien jako menisi muutenkin aika lailla uusiksi ja ehkäpä jonot päiväkoteihin eivät sitten olisi niin pitkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeastihan tuota subjektiivista hoito-oikeutta tullaan vaan lisäämään (jos ei kaikissa kunnissa jo ole). Johtuu ihan siitä, että ne muualta tulleiden lapset täytyy saada suomenkielisen päivähoidon piiriin, että oppisivat edes vähän Suomea ennen koulua ja niillähän on kaikilla vähintään äiti työttömänä.
Luin just, että Vantaalla puolet lapsista on päivähoidossa ilmaiseksi. Siis alittaa tulorajat siten, ettei päivähoito maksa heille mitään. Vain 15% maksaa täyden maksun.
t. Täyden päiväkotimaksun Vantaalla maksava yh-äiti
Yli 80000€ tienaavien kahden aikusen talouksille voisi tulla velvollisuus järkätä itse päivähoito. Työnantajat ottaisivat varmasti tästä kopin. Lisäksi nämä lapset ovat kuitenkin sovelluuskoeluokilla, joten voivat olla varhaiskasvatuksenkin ankkalammissa ja muissa.
Höpsis. Juuri noista talouksista on hyvä saada äidit töihin silloin, kun se parhaiten sopii. Suomalainen verotus pitää huolen siitä, että jopa minun 10 000 €/kk palkallani kannattaa ennemmin jäädä itse pois töistä kuin palkata kokonaan omilla rahoilla toinen ihminen hoitamaan lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!
T. Alalla
Sama. Jotain rajoituksia pitäisi pikaisesti tulla. Esim hoitoaika max 25h/viikossa. Tällä hetkellä normi on että jopa alle 3-vuotiaat tekevät 9h päivää vaikka äiti äitiyslomalla kotona. Joka päivä. Vuoden ympäri. Se on suoraan sanottuna sairasta eikä millään tavalla lapsen etu.
Harvapa tietää, mitä se äiti siellä kotona tekee. Kaikki tuntemani äidit ovat tehneet opintoja äitiysvapaalla ja vauvan kanssa se onnistuu helposti, mutta ei isomman lapsen, joka tarvitsee tekemistä ja liikkumista.
Näin tein itsekin. Lapsi päiväkotiin 2,5 -vuotiaana kun aloitin tehdä gradua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.
Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.
Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.
Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.
Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.
Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.
Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.
Jos järjestelmää uudistettaisiin tuohon 4h + 4h -suuntaan, resurssien jako menisi muutenkin aika lailla uusiksi ja ehkäpä jonot päiväkoteihin eivät sitten olisi niin pitkiä.
Jos tuo olisi totta, päivähoitopaikkoja olisi muutenkin mielin määrin näille 45 000 lapsen ikäluokille, kun vielä 15 vuotta sitten ikäluokat olivat melkein 60 000/vuosi.
Jokainen hoidon tarpeen vähennys johtaa vain päiväkotien lakkauttamiseen, ei niitä paikkoja vapaudu yhtään kenellekään milloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.
Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.
Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.
Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.
Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.
Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.
Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.
Kuten tässä ketjussa on jo moneen kertaan todettu, niin Suomessa ei ole mitään päivähoitojärjestelmää. Suomessa lapsia varhaiskasvatetaan. Et voi verrata omenoita ja appelsiineja ja esittää, että jos omenoihin pätee jokin niin se sama koskisi myös appelsiineja.
Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.
Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen, ja silti osa ulvoo, että lapsia muka tehtäisiin liikaa? Nyt vähän valoja päälle, jookos.
Eihän lapsia tehdä liikaa, mutta nykyinen varhaiskasvatus on ihan erilaista kuin lasten päivähoito 1980-1990-luvuilla. Ei siihen aikaan tarvinnut kehitellä lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille turvavaatteita, joilla voivat suojata itsensä lasten väkivaltaa vastaan. Tämän päivän ongelma on, että varhaiskasvatuksessa on aivan liian vähän henkilökuntaa suhteessa lasten haastavuuteen ja lisäksi työnkin pitäisi olla päivähoidon sijasta kasvatukseen ja opetukseen keskittyvää.
Päättäjthän pohtivat koko ajan työntekijöiden koulutustason nostoa, Nyt siellä on kandit vastuussa, jatkossa olisi maisterit. Ammattikoululaiset poistuisivat tai jäisivät apulaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.
Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.
Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.
Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.
Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.
Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.
Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.
Jos järjestelmää uudistettaisiin tuohon 4h + 4h -suuntaan, resurssien jako menisi muutenkin aika lailla uusiksi ja ehkäpä jonot päiväkoteihin eivät sitten olisi niin pitkiä.
Jos tuo olisi totta, päivähoitopaikkoja olisi muutenkin mielin määrin näille 45 000 lapsen ikäluokille, kun vielä 15 vuotta sitten ikäluokat olivat melkein 60 000/vuosi.
Jokainen hoidon tarpeen vähennys johtaa vain päiväkotien lakkauttamiseen, ei niitä paikkoja vapaudu yhtään kenellekään milloinkaan.
Vertaus ontuu. Tuossa on reagoitu vähitellen tapahtuvaan muutokseen. Tässä tehtäisiin tietoisesti uudistus, jossa samalla huomioitaisiin tuo töihinpaluun mahdollistaminen ja ohjattaisiin myös siihen resursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!
T. Alalla
Sama. Jotain rajoituksia pitäisi pikaisesti tulla. Esim hoitoaika max 25h/viikossa. Tällä hetkellä normi on että jopa alle 3-vuotiaat tekevät 9h päivää vaikka äiti äitiyslomalla kotona. Joka päivä. Vuoden ympäri. Se on suoraan sanottuna sairasta eikä millään tavalla lapsen etu.
Joo. Aika yksin saa puistossa seistä, kun parhaillaan hoidan kolmea alle kouluikäistä kotona. Neuvolassa mulle jopa sanottiin, että yleensä ne isommat ovat hoidossa niin ajan varaaminen on helppoa vauvalle. Kun sumplin nuorimmalle uutta aikaa ja kävin ääneen pohdintaa, miten saan lapset mukaan vai ovatko kerhossa tms. ja tulisin sillä välillä.
Eikä ole edes mikään kaikista pienin paikkakunta kyseessä. Kunnassa puuhataan itse asiassa kuntalisää ensi vuoden alusta, jolloin alle eskari-ikäisistä lapsista saisi pienimmästä 400 e ja aina isommista 100 e, siis kotihoidon tuen päälle. Ehtona on, että kaikki lapset hoidetaan kokonaan kotona, ei päiväkotia lainkaan siis. Mietin, että näinköhän tuo kannustaa kovinkaan monia hoitamaan pieniä lapsiaan kotona, kun niin moni tuntuu mieluummin vievän sen/ne isommat sinne hoitoon. Ja siis nimenomaan virikehoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syntyvyys on alimmillaan 150 vuoteen, ja silti osa ulvoo, että lapsia muka tehtäisiin liikaa? Nyt vähän valoja päälle, jookos.
Eihän lapsia tehdä liikaa, mutta nykyinen varhaiskasvatus on ihan erilaista kuin lasten päivähoito 1980-1990-luvuilla. Ei siihen aikaan tarvinnut kehitellä lastentarhanopettajille ja lastenhoitajille turvavaatteita, joilla voivat suojata itsensä lasten väkivaltaa vastaan. Tämän päivän ongelma on, että varhaiskasvatuksessa on aivan liian vähän henkilökuntaa suhteessa lasten haastavuuteen ja lisäksi työnkin pitäisi olla päivähoidon sijasta kasvatukseen ja opetukseen keskittyvää.
Päättäjthän pohtivat koko ajan työntekijöiden koulutustason nostoa, Nyt siellä on kandit vastuussa, jatkossa olisi maisterit. Ammattikoululaiset poistuisivat tai jäisivät apulaisiksi.
Pian taidetaan tarvita lastenpsykiatrit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni sitä voisi ihan mainiosti rajoittaa. Esimerkiksi perustamalla subjektiivisen oikeuden nojalla osallistuville lapsille kaksi 4 h ryhmää per päivä, 8-12 ja 12-16, niistä sitten toiseen saisi ilmoittautua.
Lisäksi nämä ryhmät eivät toimisi minään loma-aikoina.
Tuollaisena rajattuna subjektiivinen oikeus on kyllä hyvä olla olemassa.
Tuo ei toimi, koska yksi tärkeä syy pitää päivähoitopaikka on se, että pystyy palaamaan töihin sujuvasti silloin, kun tarvitsee. Siksi sen paikan täytyy olla kokopäiväinen.
Noihin ylipitkiin päiviin johtaa liika tehokkuusvaatimus päivähoidossa. Heti jos lapsi on paikalla vähän, hänen paikkansa katoaa systeemistä. Kokopäiväpaikkaa ei voi pitää maksamalla siitä, sen voi pitää vain käyttämällä kokopäiväisen hoitoajan. Ja jos kokopäiväisen raja on 6h, tulee noottia siitäkin, jos pitää lasta 6h 15 min päivässä. Silloin päiväkodissa tilastot menevät epätehokkaiksi, kun on 1h 45 minuuttia hukkaa.
Tämä pitää muuttaa. Ei ole vaarallista, jos hoito on välillä liian hyvää, eli aikuisia paikalla runsaasti niitä lapsia varten. Ei tarvitse olla minimimiehitys joka ikisellä minuutilla.
Lapsia on tällä hetkellä vähiten koko päivähoitojärjestelmän historiassa. Ei ole mitään oikeaa tarvetta puristaa järjestelmää supertehokkaaksi.
Jos järjestelmää uudistettaisiin tuohon 4h + 4h -suuntaan, resurssien jako menisi muutenkin aika lailla uusiksi ja ehkäpä jonot päiväkoteihin eivät sitten olisi niin pitkiä.
Jos tuo olisi totta, päivähoitopaikkoja olisi muutenkin mielin määrin näille 45 000 lapsen ikäluokille, kun vielä 15 vuotta sitten ikäluokat olivat melkein 60 000/vuosi.
Jokainen hoidon tarpeen vähennys johtaa vain päiväkotien lakkauttamiseen, ei niitä paikkoja vapaudu yhtään kenellekään milloinkaan.
Vertaus ontuu. Tuossa on reagoitu vähitellen tapahtuvaan muutokseen. Tässä tehtäisiin tietoisesti uudistus, jossa samalla huomioitaisiin tuo töihinpaluun mahdollistaminen ja ohjattaisiin myös siihen resursseja.
Ei onnu. Heti kun päiväkodissa havaitaan vajaata täyttöastetta, sinne joko tungetaan lisää lapsia tai sieltä lakkautetaan ryhmiä ja vähennetään henkilökuntaa. Miksi kuvittelet, että joku naisten asemaa heikentävä uudistus toimisi muulla logiikalla? Resursseja voisi ohjata jo heti, ilman mitään monimutkaisia uudistuksia, mutta niinhän ei ole tehty viimeiseen 25 vuoteen.
Vierailija kirjoitti:
Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.
Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.
Kun ei siellä puistoissa ole ketään kun kaikki lapset ovat siellä päiväkodissa. Ja mitä leikkiä tulee vauvan kanssa?
Mun kaksivuotias oli kerhossa 3 x 3 h viikossa. Se oli hänelle sopiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.
Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.
Kun ei siellä puistoissa ole ketään kun kaikki lapset ovat siellä päiväkodissa. Ja mitä leikkiä tulee vauvan kanssa?
Oma lapseni (eskarissa) on ihan normaali lapsi, vaikka ei ole edes sisaruksia ja meni päiväkotiin vasta 3-vuotiaana. 2,5-vuotiaana kävi kerran viikossa kerhossa. Osaa leikkiä muiden kanssa reilusti, ei ole mikään häirikkö eikä toisaalta myöskään hiljainen tossu. Ottaa ystävät huomioon ja hänellä on lukuisia kavereita. Osaa lukea, kirjoittaa, piirtää, askarrella, hyppiä, pomppia jne. Mitään ei ole jäänyt oppimatta, vaikkei saanutkaan laadukasta varhaiskasvatusta alle 3-vuotiaana (pl. kerho).
Mutta ehkäpä hyvä kehitys johtuukin osittain stressittömästä varhaislapsuudesta ja pitkistä yöunista, joita kaikki lapset eivät ehdi nukkua, kun pitää kömpiä päiväkotiin klo 7 aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa näistä subjektiivisen osan lapsista on normiperheiden lapsia. Ei järkeä, että äiti ja jopa molemmat vanhemmat kotona ja lapset päivähoidossa. Käsittämätöntä, että koko eläminen maksetaan ja jopa lapset hoidetaan
muiden ihmisten työllä ansaitsemista rahoista ja nämä vaan lisääntyy!Täytyy lopettaa, ei tuohon ole varaa! Ainoastaan, jos ainoa vanhempi on sairas ja siitä lääkärinlausunto tai on töissä tai opiskelee.
Nämä muutaman tunnin hoidossa olevat lapset kärsii siellä päivähoidossa sillä eivät pääse joukkoon ja muut lapset karsastaa.
Ensin sanot, että suurin osa subjektiivisen päivähoidon lapsista on "normiperheistä", mutta sitten kuitenkin valitat, että heidän koko eläminen maksetaan ja lapsetkin hoidatetaan muiden ihmisten rahoilla? Eli siis onko ne subjektiivisen päivähoidon lapset nyt niitä keskiluokan normaaleita lapsia vai jotakin sossuperheiden ongelmalapsia, koita päättää!
Kun heissä on molempia. On hyvätuloisia (joilla on varaa maksaa vanhemman lapsen päivähoidosta, vaikka vanhempi onkin vauvan kanssa kotona) ja sitten on työttömiä keskiluokkaisia, jotka aidosti pyrkii työllistymään ja joiden työnhakua subjektiivinen päivähoito-oikeus helpottaa, ja sitten on näitä eräästä S:llä alkavasta afrikan maasta tulleiden lapsia, joiden toinen tai molemmat vanhemmat on pitkäaikaistyöttömiä ja jotka saavat päivähoidon ilmaiseksi. Koska tätä hoito-oikeutta hyödynnetään niin monista lähtökohdista, pitäisi päätöksetkin kohdentaa kohderyhmittäin (ja ensin edes selvittää, mitä kaikkia kohderyhmiä tuossa on).
Niin, keneltä näistä siis leikkaisit?
Siltä ylemmän keskiluokan perheeltä, joka maksaa veroissa kolmen muunkin lapsen hoidon?
Siltä työttömältä perheeltä, joka omien sanojesikin mukaan hyötyy siitä hoidosta paljon?
Siltä afrikkalaisperheeltä, jonka lapsen tulevaisuudelle mm. kielen oppiminen on ihan ensisijaisen tärkeää? Jos ja kun se perhe on täällä jo eikä ole lähdössä minnekään, tapahtui päivähoidolle mitä tahansa.
En keneltäkään. Mielestäni subjektiivinen päivähoito-oikeus on yksi hyödyllisimmistä yhteiskunnan palveluista, jonka avulla yritetään tuottaa kunnon kansalaisia ja josta monet perheet hyötyy. Jos kuluja pitäisi karsia, niin leikkaisin kuntien ja valtion byrokratiasta ja kehittäisin heidän prosessejaan. Siellä toimistoissa tehdään paljon turhaa ja typerää ja on paljon suojatyöpaikkoja. Mm. päivähoitoakin koskien postitellaan vaikka mitä lippulappuja (eli jonkun työ on oikeasti taittaa niitä tuhansia papereita, laittaa kuoreen ja postittaa).
Toki se subjektiivinen päivähoito-oikeus voisi olla esim. se 20h/vko siten, että ajankohdan kanssa on joustoa, jos vanhempi kotona, eli mikään noista edellämainituista ryhmistä tuskin tarvitsee 10h/pvä hoitoa joka päivä. Tuo jousto on mielestäni tärkeää taas sen työllistymisen kanssa. Esim. jos on kokopäiväinen persoonallisuustesti rekrytointiprosessissa, voisi sinä päivänä lapsi olla koko päivän hoidossa ja jonain muina päivinä sillä viikolla sitten vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.
Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.
Kun ei siellä puistoissa ole ketään kun kaikki lapset ovat siellä päiväkodissa. Ja mitä leikkiä tulee vauvan kanssa?
Oma lapseni (eskarissa) on ihan normaali lapsi, vaikka ei ole edes sisaruksia ja meni päiväkotiin vasta 3-vuotiaana. 2,5-vuotiaana kävi kerran viikossa kerhossa. Osaa leikkiä muiden kanssa reilusti, ei ole mikään häirikkö eikä toisaalta myöskään hiljainen tossu. Ottaa ystävät huomioon ja hänellä on lukuisia kavereita. Osaa lukea, kirjoittaa, piirtää, askarrella, hyppiä, pomppia jne. Mitään ei ole jäänyt oppimatta, vaikkei saanutkaan laadukasta varhaiskasvatusta alle 3-vuotiaana (pl. kerho).
Mutta ehkäpä hyvä kehitys johtuukin osittain stressittömästä varhaislapsuudesta ja pitkistä yöunista, joita kaikki lapset eivät ehdi nukkua, kun pitää kömpiä päiväkotiin klo 7 aamulla.
Minun lapseni meni päiväkotiin aina yhdeksäksi. Miksi sitä aamuvarhaisella pitäisi viedä?
Lasten palveluista on leikattu yhtäjaksoisesti 90 -luvulta saakka. Lapset ovat koko maassa vähissä, joten mitään leikkauksia ei enää tulisi sallia.