Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?
Tai tullaanko sitä jotenkin rajoittamaan? Esim jos äiti äitiyslomalla? Onko tietoa?
Kommentit (677)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan akateemiset ihmiset on puhuneet, että 2-3-vuotias TARVITSEE jo kavereita ja sen takia isä/äiti on 0-2-vuotiaan kuopuksen kanssa kotona ja isompia 2-3-v. koko päivän päiväkodissa.
Eikö nyt tuollaisella 1-2 vuoden ikäerolla voisi sisarukset leikkiä keskenäänkin vaikkei olisikaan täysin ikätasoista seuraa? Tai mennä jonnekin puistoihin tai leikkihuoneisiin, missä on muita taaperoita paikalla.
Kun ei siellä puistoissa ole ketään kun kaikki lapset ovat siellä päiväkodissa. Ja mitä leikkiä tulee vauvan kanssa?
Oma lapseni (eskarissa) on ihan normaali lapsi, vaikka ei ole edes sisaruksia ja meni päiväkotiin vasta 3-vuotiaana. 2,5-vuotiaana kävi kerran viikossa kerhossa. Osaa leikkiä muiden kanssa reilusti, ei ole mikään häirikkö eikä toisaalta myöskään hiljainen tossu. Ottaa ystävät huomioon ja hänellä on lukuisia kavereita. Osaa lukea, kirjoittaa, piirtää, askarrella, hyppiä, pomppia jne. Mitään ei ole jäänyt oppimatta, vaikkei saanutkaan laadukasta varhaiskasvatusta alle 3-vuotiaana (pl. kerho).
Mutta ehkäpä hyvä kehitys johtuukin osittain stressittömästä varhaislapsuudesta ja pitkistä yöunista, joita kaikki lapset eivät ehdi nukkua, kun pitää kömpiä päiväkotiin klo 7 aamulla.
Minun lapseni meni päiväkotiin aina yhdeksäksi. Miksi sitä aamuvarhaisella pitäisi viedä?
Paljon on äitejä, jotka eivät viitsi/jaksa tuoda vauvan kanssa sisarusta yhdeksäksi. Isä tuo työmatkallaan aikaisin aamulla.
Miksi vanhemmuus koetaan nykyään niin raskaalsi?
Mihin unohtui ilo oman lapsen kasvattamisesta? Miksi lapsi halutaan viedä kotoa pois, jos vanhemmalla on kaikki ihan kunnossa? Itsekeskeisyyttä?
Onko päiväkodissa pelkästään paperityöjohtajia vai sellaisia työyhteisöjohtajia?
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmuus koetaan nykyään niin raskaalsi?
Asenteet lapsia kohtaan ovat koventuneet. Lapset pitäisi olla hiljaisia ja näkymättömiä. Vanhemmuuteen kohdistetut vaatimukset ovat loputtomia ja ristiriitaisia. Yhtäaikaa pitäisi olla asiat hoitava kunniallinen keskiluokkainen työssäkäyvä ja laskunsa maksava, mutta sitten ei saisi kuitenkaan käydä edes töissä vaan pitäisi olla lasten kanssa kotona jne.
Sellainen olisi hyvä, että itse makaisi divaanilla ja pullahuttelisi uusia tulevia veronmaksajia samalla kun joku tiputtelisi viinirypäleitä suuhun, toinen pyyhkisi ihoa ja muut juoksisivat lasten perässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!
T. Alalla
Minä en. Koronan jäljiltä meillä on lapsia, jotka ovat aivan kamalassa kunnossa oltuaan kotihoidossa. T: lasun sossu
Lasun sossu ei nyt ymmärrä, ettei siihen tarvita subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaan silloin sote-alan ammattilaisen suosituksesta myönnettäisiin kunnallinen päivähoitopaikka.
Ihan niin kuin ennenkin tehtiin.Se mitä sinä et ymmärrä on se, että ne päiväkotipaikan tarvitsevat lapset eivät tulisi kenenkään tietoon, jos ovat vain siellä kotona. Ei ne perheet neuvolassakaan käy. Nyt kun on subjektiivinen päivähoito-oikeus, nuo tuen tarpeiset lapset ovat näkyvissä ammattilaisille ja heille osataan kohdentaa palveluita. t: se lasun sossu
No eikö sossut voisi tarkistaa sellaiset perheet, joiden lapset eivät käy neuvolassakaan?
Tai sitten sen päivähoidon subjektiivisen oikeuden tulisi rajoittua vaikka yhteen päivään viikossa. Sehän riittäisi sen näkemiseen, ketkä ovat erityisen tuen tarpeessa.
Nykymalliin ei vain ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!
T. Alalla
Minä en. Koronan jäljiltä meillä on lapsia, jotka ovat aivan kamalassa kunnossa oltuaan kotihoidossa. T: lasun sossu
Lasun sossu ei nyt ymmärrä, ettei siihen tarvita subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaan silloin sote-alan ammattilaisen suosituksesta myönnettäisiin kunnallinen päivähoitopaikka.
Ihan niin kuin ennenkin tehtiin.Se mitä sinä et ymmärrä on se, että ne päiväkotipaikan tarvitsevat lapset eivät tulisi kenenkään tietoon, jos ovat vain siellä kotona. Ei ne perheet neuvolassakaan käy. Nyt kun on subjektiivinen päivähoito-oikeus, nuo tuen tarpeiset lapset ovat näkyvissä ammattilaisille ja heille osataan kohdentaa palveluita. t: se lasun sossu
No eikö sossut voisi tarkistaa sellaiset perheet, joiden lapset eivät käy neuvolassakaan?
Tai sitten sen päivähoidon subjektiivisen oikeuden tulisi rajoittua vaikka yhteen päivään viikossa. Sehän riittäisi sen näkemiseen, ketkä ovat erityisen tuen tarpeessa.
Nykymalliin ei vain ole varaa.
Että ihan random käytäisiin koputtelemassa ovia, että hakataanko teillä lapsia ja ruokitaanko niitä? Vaikka se perhe neuvolassa kävisikin, niin siellä ollaan 20min vuodessa, ei se tuen tarve siinä esiin tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on hieno asia, että saa luotettavasti päivähoitoa lapselle, oli se tarpeen mistä syystä vaan. Lapsia on Suomessa vähän, joten ongelmat voi ratkaista nostamalla hoidon laatua eikä leikkaamalla.
Lasten palveluista on leikattu yhtäjaksoisesti 90 -luvulta saakka. Lapset ovat koko maassa vähissä, joten mitään leikkauksia ei enää tulisi sallia.
Niinpä. Sitten ihmetellään, kun ei lapsia synny. Onneksi syntyvyys vähenee koko ajan, joten kohta voidaan kaikki perhepalvelut lakkauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mihin unohtui ilo oman lapsen kasvattamisesta? Miksi lapsi halutaan viedä kotoa pois, jos vanhemmalla on kaikki ihan kunnossa? Itsekeskeisyyttä?
Tutkimusten mukaan lapsi tarvitsee kotikasvatuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen. Varhaiskasvatetuksi tuleminen on jokaisen lapsen oikeus. T: Vakaope
Ovatko asenteet lapsia kohtaan oikeasti koventuneet vai ovatko asiat nykyään jatkuvasti enemmän mediassa esillä? Mikä asenne on koventunut?
Lapsilta odotetaan normaalia käytöstä julkisilla paikoilla. Monella lapsella on ongelmia käyttäytyä huutamatta tai riehumatta ja vanhempi ei yleensä sano tai tee asialle mitään. Ei viitsitä. Ei osata?
Ovatko asenteet oikeasti koventuneet? Minusta tuntuu, että nykyään ollaan kauhean lapsilähtöisiä ja ymmärtäväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmuus koetaan nykyään niin raskaalsi?
Nykyvanhemmilta vaaditaan paljon enemmän kuin ennen. Ennen riitti kun sai pidettyä lapset hengissä, onnettomuuksia sattui ihan eri mittakaavassa kuin nykyään. Ennen oli paremmat tukiverkot, oli mummot ja kummit ja kummin kaimat auttamassa. Nykyään vanhemmat joutuvat selviämään yksin.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä juttu. Sitten ei voi työttömänä ottaa työpaikkaa vastaan kun lapsilta puuttuu päivähoitopaikka.
Esimerkiksi Helsinki lupaa päivähoitopaikan 6kk kuluessa siitä kun laittaa päivähoitohakemuksen sisään,
2 viikkoa työpaikan löytymisestä.
Siitä on todella pitkä aika, kun perheillä oli tukiverkot pihapiirissä. Suomalainen nainen on käynyt töissä jo vuosikymmeniä.
Miksi elämä ja arki koetaan niin valtavan raskaaksi? Hypätkää pois siitä oravanpyörästä, että alle kouluikäistä lasta täytyisi kuskata harrastuksiin iltaisin. Jo vähän helpottaa! Mistä muusta voisi karsia?
Vierailija kirjoitti:
On todella outoa, että lapsi kärrätään hellepäiväksi päiväkotiin ja huoltaja menee itse rannalle ottamaan aurinkoa. Näinkin on tapahtunut.
Joo, tai perheen pienin kärrätään kesähoitoon ja äiti lomailee sisaruksen kanssa. Ehdottomasti ainakin loma-ajat pitää palauttaa siihen että päivystys koskee vain työssäkäyvien lapsia. Ihan kun oman lapsenkin hoitoaikaan hän oli hoidossa vain jos kumpikin vanhempi töissä. Muuten aina lomalla aina kun toinen vanhemmista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon sitä enemmän kuin mitään muuta!!!!
T. Alalla
Minä en. Koronan jäljiltä meillä on lapsia, jotka ovat aivan kamalassa kunnossa oltuaan kotihoidossa. T: lasun sossu
Lasun sossu ei nyt ymmärrä, ettei siihen tarvita subjektiivista päivähoito-oikeutta, vaan silloin sote-alan ammattilaisen suosituksesta myönnettäisiin kunnallinen päivähoitopaikka.
Ihan niin kuin ennenkin tehtiin.Se mitä sinä et ymmärrä on se, että ne päiväkotipaikan tarvitsevat lapset eivät tulisi kenenkään tietoon, jos ovat vain siellä kotona. Ei ne perheet neuvolassakaan käy. Nyt kun on subjektiivinen päivähoito-oikeus, nuo tuen tarpeiset lapset ovat näkyvissä ammattilaisille ja heille osataan kohdentaa palveluita. t: se lasun sossu
No eikö sossut voisi tarkistaa sellaiset perheet, joiden lapset eivät käy neuvolassakaan?
Tai sitten sen päivähoidon subjektiivisen oikeuden tulisi rajoittua vaikka yhteen päivään viikossa. Sehän riittäisi sen näkemiseen, ketkä ovat erityisen tuen tarpeessa.
Nykymalliin ei vain ole varaa.
Neuvolassa käydään kerran vuodessa. Jos sen nyt yhtenä vuonna jättää vaikka kokonaan väliin niin ei sitä edes huomata. Yksi päivä viikossa päivähoitoa on myös todella vähän. Lapsi ei opi rutiineita eikä saa kavereita siellä, jos on niin vähän. Hoito tulisi olla vähintään puolipäiväistä.
Lasten määrä vähenee koko ajan, joten ongelma ratkaisee itse itsensä. Voidaan nekin rahat laittaa vaikka eläkeläisten vuosittaisiin lääkärikäynteihin ja päivätoimintaan. Lapsilla ja nuorilla ei näihin ole suuren yleisön mielestä oikeutta.
Henkilökohtaisesti on vaikea ymmärtää äitejä, jotka eivät jaksa lapsiaan.
Entäs päiväkodin henkilökunta, joilla itselläänkin on lapsia? Koska he lepäävät?
Aamulla kukonlaulun aikaan vievät omat lapsensa hoitoon. Sitten hoitavat päivän koko ryhmällisen jaksamattomien äitien lapsia. Eivät mitään taukoja ennätä pitää, tietenkään. Työpäivän jälkeen juoksevat hakemaan omat lapsensa, menevät niiden kanssa kauppaan, tekevät kotityöt ja viettävät yhteistä laatuaikaa. Seuraavana päivänä sama uudestaan.
Joku ei selviä kahden lapsen kanssa, ja toisen pitää handlata kaksikymmentä, omiensa lisäksi? Tuntuu käsittämättömältä moinen epäsuhta.
Tekisi mieli ravistella muutamia heräämään todellisuuteen.
Sanoisin, että moni on niin mukavuudenhaluinen, että ei yksinkertaisesti viitsi olla kotona oman lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ovatko asenteet lapsia kohtaan oikeasti koventuneet vai ovatko asiat nykyään jatkuvasti enemmän mediassa esillä? Mikä asenne on koventunut?
Lapsilta odotetaan normaalia käytöstä julkisilla paikoilla. Monella lapsella on ongelmia käyttäytyä huutamatta tai riehumatta ja vanhempi ei yleensä sano tai tee asialle mitään. Ei viitsitä. Ei osata?
Ovatko asenteet oikeasti koventuneet? Minusta tuntuu, että nykyään ollaan kauhean lapsilähtöisiä ja ymmärtäväisiä.
Aiemmin vanhemmilla oli keinot millä lasta sai estettyä huutamasta ja riehumasta julkisilla paikoilla. Enää niitä keinoja ei ole, vaan koko ajan joutuu pelkäämään lasua jos kasvattaa lastaan liian "autoritäärisesti".
Huutamisesta ja riehumisesta tulee tämän vuoksi lapsille tapa, ja vanhempi tai päiväkodin hoitaja joutuu käyttämään enemmän ja enemmän energiaa epätoivoisiin yrityksiin rauhoitella lasta.
Täällä on rajoitus. Virikelapset saa olla pari kertaa viikossa klo 9-14.