Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?
01.02.2023 |
Tai tullaanko sitä jotenkin rajoittamaan? Esim jos äiti äitiyslomalla? Onko tietoa?
Kommentit (677)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin.
Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.
Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi.
Kyllä se olet sinä joka ei osaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Ad hominem. Hienoa. Et ole kumminkasn selvänäkijä. Minun lapseni ovat nimittäin jo aikuisia, ja keskustelen täällä, koska koen tärkeäksi puolustaa nuorten äitien asemaa ja jaksamista. Pikkulapsiaika on ihan tarpeeksi rankkaa, vaikka olisi päivähoitoikäiselle päivähoitopaikkakin.
Ei pidä lisääntyä, jos ei pysty lapsiaan hoitamaan. Ei sitä ennenkään saanut päivähoitopaikkaa, jos ei ollut töissä ja lapsi oli kuitenkin keskimäärin enemmän kuin nykyvanhemmilla.
Kyllä ennen nimenomaan sai.
Ei saanut. Siksihän tämä subjektiivinen oikeus aikanaan tehtiin, että kaikki saisivat päiväkotipaikan halutessaan. Sitä ennen päiväkotipaikat myönnettiin vain tarveharkintaisesti eli kotiäiti ei todellakaan saanut paikkaa isommalle lapselle, jos oli kotona vauvan kanssa jne.
Subjektiivinen päivähoito tuli jo 1900-luvun puolella. Se on aika vanha juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin.
Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.
Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi.
Kyllä se olet sinä joka ei osaa lukea.
Sellaiset defenssit sieltä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älytöntä että täälläkin osa on sitä mieltä että lapset pitäisi hoitaa kotona. Sehän ajaisi taas naiset kotiin, pois työelmästä ja miehen vallan alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Ad hominem. Hienoa. Et ole kumminkasn selvänäkijä. Minun lapseni ovat nimittäin jo aikuisia, ja keskustelen täällä, koska koen tärkeäksi puolustaa nuorten äitien asemaa ja jaksamista. Pikkulapsiaika on ihan tarpeeksi rankkaa, vaikka olisi päivähoitoikäiselle päivähoitopaikkakin.
Ei pidä lisääntyä, jos ei pysty lapsiaan hoitamaan. Ei sitä ennenkään saanut päivähoitopaikkaa, jos ei ollut töissä ja lapsi oli kuitenkin keskimäärin enemmän kuin nykyvanhemmilla.
Kyllä ennen nimenomaan sai.
Ei saanut. Siksihän tämä subjektiivinen oikeus aikanaan tehtiin, että kaikki saisivat päiväkotipaikan halutessaan. Sitä ennen päiväkotipaikat myönnettiin vain tarveharkintaisesti eli kotiäiti ei todellakaan saanut paikkaa isommalle lapselle, jos oli kotona vauvan kanssa jne.
Subjektiivinen päivähoito tuli jo 1900-luvun puolella. Se on aika vanha juttu.
Oikeus on koskenut kaikkia alle kouluikäisiä vuodesta 1996. Eli ei nyt kovin vanhasta asiasta ole kysymys kuitenkaan. Nipin napin 1900-luvun puolella toki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin.
Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.
Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi.
Kyllä se olet sinä joka ei osaa lukea.
Sellaiset defenssit sieltä sitten.
No jos ei ollut niitä samanikäisiä serkkuja tai kaverin lapsia eikä niitä saamarin kerhoja niin ainoa vaihtoehto oli Päiväkoti. Ja kysyn edelleen mitä pahaa siinä oli että lapsi kävi siellä 2 kertaa viikossa???????????
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Tekosyy se on tuokin :D Oikeastihan nämä, jotka lapsensa tuuppaavat hoitoon vaikka ovat itse kotona eivät todellakaan ole mitään töitä hakemassa. Varsinkaan joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä että täälläkin osa on sitä mieltä että lapset pitäisi hoitaa kotona. Sehän ajaisi taas naiset kotiin, pois työelmästä ja miehen vallan alle.
Nykyisin on miehenkin mahdollista jäädä lasten kanssa kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä että täälläkin osa on sitä mieltä että lapset pitäisi hoitaa kotona. Sehän ajaisi taas naiset kotiin, pois työelmästä ja miehen vallan alle.
Ei kun lapset pitää hoitaa kotona vain jos itse on muutenkin kotona. Ketään ei siis olla ajamassa pois työelämästä, koska työssäkäyvillä säilyisi edelleen oikeus saada lapset hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä että täälläkin osa on sitä mieltä että lapset pitäisi hoitaa kotona. Sehän ajaisi taas naiset kotiin, pois työelmästä ja miehen vallan alle.
Nykyisin on miehenkin mahdollista jäädä lasten kanssa kotiin.
Se on aina ollut mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Ei niitä työhaastattelua ole viitenä päivänä viikossa 8 tunnin ajan. Jos sen työpaikan saa niin aivan varmasti järjestyy muutkin asiat jotenkin. Jos siis itse viitsi tehdä jotakin asioiden eteen.
Tekosyitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Ei niitä työhaastattelua ole viitenä päivänä viikossa 8 tunnin ajan. Jos sen työpaikan saa niin aivan varmasti järjestyy muutkin asiat jotenkin. Jos siis itse viitsi tehdä jotakin asioiden eteen.
Tekosyitä.
Mutta kun ei järjesty. Helppo huudella sivusta, mutta omalle kohdalle osuessa nuo ovat isoja ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Miksi ei pääsisi? Lapselle hoitaja kotiin ja asia on sillä kuitattu. Työhaastatteluja ei ole edes joka viikko, joten vakipaikkaa päiväkodissa ei todellakaan tarvitse työttömänä. Työnvastaanottaminenkaan ei ole ongelma, jos siitä ei välttämättä halua ongelmaa tehdä.
t. työtön, jonka lapsi ei ole päivähoidossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Ei niitä työhaastattelua ole viitenä päivänä viikossa 8 tunnin ajan. Jos sen työpaikan saa niin aivan varmasti järjestyy muutkin asiat jotenkin. Jos siis itse viitsi tehdä jotakin asioiden eteen.
Tekosyitä.Mutta kun ei järjesty. Helppo huudella sivusta, mutta omalle kohdalle osuessa nuo ovat isoja ongelmia.
Järjestyy, kun haluaa järjestää. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Miksi ei pääsisi? Lapselle hoitaja kotiin ja asia on sillä kuitattu. Työhaastatteluja ei ole edes joka viikko, joten vakipaikkaa päiväkodissa ei todellakaan tarvitse työttömänä. Työnvastaanottaminenkaan ei ole ongelma, jos siitä ei välttämättä halua ongelmaa tehdä.
t. työtön, jonka lapsi ei ole päivähoidossa
Mistä niitä hoitajia saa?
Eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän 70-luvun äidit selvisivät, kun ei ollut ollenkaan varhaiskasvatustlaitoksia?
Täällä on oma ketjunsa 1970-luvun äitiydestä. Eivät he kovin hyvin selvinneet.
Niinkö? Ihan hengissä ja hyvinvoivia ovat kaikki minun tuntemani 70-luvun äidit. Nauttivat nykyisin lapsenlapsistaan, jos sellaisia on siunaantunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Niin, onhan se tosi hankalaa, jos työttömän pitääkin ihan itse hoitaa lapsensa. Varmaan pitää mennä terapiaan, jotta sellaisesta selviää :D
On hankalaa, koska silloin ei pääse työhaastatteluihin eikä voi myöskään ottaa työtä vastaan, kun hoitopaikan saa vasta 4-6kk kuluttua.
Miksi ei pääsisi? Lapselle hoitaja kotiin ja asia on sillä kuitattu. Työhaastatteluja ei ole edes joka viikko, joten vakipaikkaa päiväkodissa ei todellakaan tarvitse työttömänä. Työnvastaanottaminenkaan ei ole ongelma, jos siitä ei välttämättä halua ongelmaa tehdä.
t. työtön, jonka lapsi ei ole päivähoidossa
Mistä niitä hoitajia saa?
Eri.
Aloita vaikka MLL:stä. Googlaamalla löytyy lisää vaihtoehtoja, jos ei satu olemaan sukulaisia tai ystäviä, joille lapsen voi viedä pariksi tunniksi silloin tällöin.
Alue: Aihe vapaa
Aivan ohis, mutta kun kutsut keskustelulumppaniasi lapsi pieneksi, niin kutsutko myös niitä lukuisia lapsiasi ja näiden serkkuja ynnä muita kavereita aikuinen isoiksi?