Tullaanko subjektiivinen päivähoito-oikeus lakkauttamaan?
Tai tullaanko sitä jotenkin rajoittamaan? Esim jos äiti äitiyslomalla? Onko tietoa?
Kommentit (677)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Ad hominem. Hienoa. Et ole kumminkasn selvänäkijä. Minun lapseni ovat nimittäin jo aikuisia, ja keskustelen täällä, koska koen tärkeäksi puolustaa nuorten äitien asemaa ja jaksamista. Pikkulapsiaika on ihan tarpeeksi rankkaa, vaikka olisi päivähoitoikäiselle päivähoitopaikkakin.
Ei pidä lisääntyä, jos ei pysty lapsiaan hoitamaan. Ei sitä ennenkään saanut päivähoitopaikkaa, jos ei ollut töissä ja lapsi oli kuitenkin keskimäärin enemmän kuin nykyvanhemmilla.
Ei tulla. Sitä kokeiltiin esimerkiksi täällä Vantaalla jokunen vuosi sitten, mutta lakkautettiin jo vuoden päästä. Hankala systeemi ja vaatii vaan ylimääräistä säätöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Mihin se 10kk ikäinen vauva tarvitsee kavereita? Sellaisenahan moni lapsensa päiväkotiin jo tuuppaa. 10h/päivä, ettei vaan tarvitse itse hoitaa lastaan.
t. eri
10-kuiset joutuvat päiväkotiin, koska silloin loppuu vanhempainvapaa eikö kaikilla ole varaa jäädä hoitovapaalle. Kyse on eri asiasta kuin mistä nyt keskustellaan.
Paitsi, että aikas moni vie isomman vauvan päiväkotiin, kun uusi vauva on tulossa. Kyse ei siis ole lainkaan eri asiasta kuin mistä nyt keskustellaan.
Mennessään töihin lasten välissä, kyllä. Mitä muutakaan voisi töihin mennessä tehdä.
Missä lasten välissä? Etkö tosiaan osannut lukea, että tuossa on 10kk ikäinen menossa päiväkotiin ja UUSI VAUVA JO TULOSSA???
Raskausaikana voi olla töissä. Tuo on olkiukko, jos väität, että monet jäävät kotiin olemaan vaan raskaana pitkäksi aikaa niin, että esikoinen on tarhassa. Ei sitä tapahdu. Kymmenkuisten tarhalaisten äidit ovat käytännössä aina töissä, olivat raskaana tai eivät.
Toivottavasti, einole valtiontaloudellisesti kannattavaa että yhteiskunta maksaa lapsenvahdin vaikka sille ei ole tarvetta jos ainakin toinen vanhempi on kotona
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Mihin se 10kk ikäinen vauva tarvitsee kavereita? Sellaisenahan moni lapsensa päiväkotiin jo tuuppaa. 10h/päivä, ettei vaan tarvitse itse hoitaa lastaan.
t. eri
10-kuiset joutuvat päiväkotiin, koska silloin loppuu vanhempainvapaa eikö kaikilla ole varaa jäädä hoitovapaalle. Kyse on eri asiasta kuin mistä nyt keskustellaan.
Paitsi, että aikas moni vie isomman vauvan päiväkotiin, kun uusi vauva on tulossa. Kyse ei siis ole lainkaan eri asiasta kuin mistä nyt keskustellaan.
Mennessään töihin lasten välissä, kyllä. Mitä muutakaan voisi töihin mennessä tehdä.
Missä lasten välissä? Etkö tosiaan osannut lukea, että tuossa on 10kk ikäinen menossa päiväkotiin ja UUSI VAUVA JO TULOSSA???
Raskausaikana voi olla töissä. Tuo on olkiukko, jos väität, että monet jäävät kotiin olemaan vaan raskaana pitkäksi aikaa niin, että esikoinen on tarhassa. Ei sitä tapahdu. Kymmenkuisten tarhalaisten äidit ovat käytännössä aina töissä, olivat raskaana tai eivät.
Voit uskotella ihan mitä haluat itsellesi. Ei se kuitenkaan totuutta muuta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tulla. Sitä kokeiltiin esimerkiksi täällä Vantaalla jokunen vuosi sitten, mutta lakkautettiin jo vuoden päästä. Hankala systeemi ja vaatii vaan ylimääräistä säätöä.
Mitä ylimääräistä säätöä?
Vanhemmat töissä -> lapselle hoitopaikka
Vanhemmat tai toinen vanhempi kotona -> ei hoitopaikkaa
Noinhan se meni ennen tätä uudistustakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Mitenköhän 70-luvun äidit selvisivät, kun ei ollut ollenkaan varhaiskasvatustlaitoksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Ad hominem. Hienoa. Et ole kumminkasn selvänäkijä. Minun lapseni ovat nimittäin jo aikuisia, ja keskustelen täällä, koska koen tärkeäksi puolustaa nuorten äitien asemaa ja jaksamista. Pikkulapsiaika on ihan tarpeeksi rankkaa, vaikka olisi päivähoitoikäiselle päivähoitopaikkakin.
Ei pidä lisääntyä, jos ei pysty lapsiaan hoitamaan. Ei sitä ennenkään saanut päivähoitopaikkaa, jos ei ollut töissä ja lapsi oli kuitenkin keskimäärin enemmän kuin nykyvanhemmilla.
Kyllä ennen nimenomaan sai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin.
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän 70-luvun äidit selvisivät, kun ei ollut ollenkaan varhaiskasvatustlaitoksia?
Täällä on oma ketjunsa 1970-luvun äitiydestä. Eivät he kovin hyvin selvinneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin.
Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Ad hominem. Hienoa. Et ole kumminkasn selvänäkijä. Minun lapseni ovat nimittäin jo aikuisia, ja keskustelen täällä, koska koen tärkeäksi puolustaa nuorten äitien asemaa ja jaksamista. Pikkulapsiaika on ihan tarpeeksi rankkaa, vaikka olisi päivähoitoikäiselle päivähoitopaikkakin.
Ei pidä lisääntyä, jos ei pysty lapsiaan hoitamaan. Ei sitä ennenkään saanut päivähoitopaikkaa, jos ei ollut töissä ja lapsi oli kuitenkin keskimäärin enemmän kuin nykyvanhemmilla.
Kyllä ennen nimenomaan sai.
Ei saanut. Siksihän tämä subjektiivinen oikeus aikanaan tehtiin, että kaikki saisivat päiväkotipaikan halutessaan. Sitä ennen päiväkotipaikat myönnettiin vain tarveharkintaisesti eli kotiäiti ei todellakaan saanut paikkaa isommalle lapselle, jos oli kotona vauvan kanssa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
Lapsi pieni. Se, että sinulla ei ole serkkuja, ei tarkoita, että kenelläkään ei olisi. Minun lapseni ovat 1-10-vuotiaita ja heillä on toista kymmentä serkkua. Kavereistani 80 prosentilla on lapsia. Miehen kavereista ehkä 50 prosentilla. Eikä olla lestadiolaisia.
Minulla itselläni kyllä on 15 serkkua, mikä johtuu siitä, että vanhempani kuuluivat 1940-luvun suuriin 100 000 ikäluokkiin ja itsekin kuulun sentään noin 60 000 ikäluokkaan. Mutta nykylapsia syntyy vain 45000 vuodessa. Silloin heillä ei kerta kaikkiaan ole yleisesti serkkuja, ei mitenkään. Sinun lähipiirisi ei muuta tilastoa muuksi.
Sinun jankutuksesi ei poista sitä, että tuosta 45 000:sta suurin osa on jonkun serkkuja. Sori siitä.
Mutta pieni osa sopii tähän keskusteluun. Jotta serkusta olisi päiväkodin korvaavaa seuraa, hänen pitää olla
- aika saman ikäinen
- asua lähellä
- serkun vanhemman pitää olla myös kotona yhtaikaa lapsen oman vanhemman kanssaEi siis auta, että on yksi viisi vuotta vanhempi serkku Kuopiossa, ja isän puolelta toinen vastasyntynyt Turussa.
No, en voi mitään sille, että päätit jumiutua jankaamaan serkuista, vaikka lukuisia muitakin vaihtoehtoja on. Sinun tapauksessasi tosiaan hyvä, että lapsi on päiväkodissa. Lapsen etu, että pääsee pois jankkaajan luota edes muutamaksi tunniksi.
Sinä jankkaat lukuisista vaihtoehdoista mutta ei niitä kaikilla ole. Kiva jos sulla oli.
Kyllä niitä on, jos vain haluaa niitä etsiä. Edelleen: sinun tapauksessasi se päiväkoti on hyvä. Moni muu ei sitä tarvitse, koska osaa hoitaa lapsensa ilmankin.
Halustako se on kiinni jos kerhoja ei ollut? Mun lapset on jo koulussa ja niitä kerhoja ei ole edelleenkään.
Hyvä, että ovat koulussa. Toivottavasti oppivat siellä lukemaan paremmin kuin äitinsä, joka ei selkeästi osaa lukea. Saatavat päätyä elämässään muualle kuin vauva-palstajankkaajiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin on varhaiskasvatus eikä mitään päivähoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen saannilla on keskeinen merkitys lapsen tulevalle koulumenestykselle ja syrjäytymisen ehkäisylle. T: Vakaope
Meidän lapset (nyt alakoulussa) on hoidettu kotona ja silti ovat luokkiensa parhaimmistoa niin aineissa kuin kaveritaidoissa, joten mikä keskeinen merkitys on menetetty?
Vaikka mussukkasi olisivat miten ihania, niin ei kai heitä voida pitää argumenttina, jonka pohjalta muilta ihmisistä pitäisi viedä mahdollisuus ja valinnanvapaus varhaiskasvatukseen?
Ymmärsit viestini väärin. En ottanut kantaa siihen, pitäisikö valinnanmahdollisuus ottaa pois vai ei. Kysymys oli siitä, tarvitseeko lapsi varhaiskasvatusta pärjätäkseen elämässä. Ei tarvitse, jos lapsia hankkii omien voimavarojen mukaan, jolloin kotoa saa samat eväät kuin varhaiskasvatuksesta.
Harvalla sisaruksia on siinä määrin, että korvaavat täysin kaverit. Toisekseen sinunkaltaisellesi omahyväiselle paskakakkiolle tiedoksi, että lapsia syntyy. Kaikki lapset eivät synny suunnitellusti. Kaikki lapset eivät synny ihmisille, jotka tunnistavat omat voimansa. Kaikkien lasten perheet eivät ole staattisia ja voimavarat pysy koko ajan vakiona.
Missä kohtaa sanoin, että seura tulee sisaruksista? Seura voi tulla myös serkuista, kavereiden lapsista, päiväkerhosta, perhekerhosta, leikkipuistoista jne.
Enkä edelleenkään ollut poistamassa oikeutta, koska tiedostan, että on sinunkaltaisia ihmisiä, jotka voivat huonosti.
Olen pahoillani, jos näet, että minun onneni on jollain lailla pois sinulta. Toivotan sinulle onnea tulevaisuudessa!
Mistä serkuista ja kavereiden lapsista? Kun syntyvyys on nykyisellä tasolla, lapsilla ei yleensä ole mitään serkkuja eikä kavereilla ole mitään lapsia. Jos on, niin niitä on ehkä yksi, ja hänkin on ihan eri ikäinen kuin oma lapsi.
Nykyvanhemmilla ei edes ole juurikaan sisaruksia, jo 1980-luvulta eteenpäin on ollut paljon ainoita lapsia ja kahden lapsen perheitä ja vain vähän suurempia perheitä.
Älä tee lapsia, jos et pysty viemään heitä paikkoihin, joista löytää kavereita. Niin helppoa se on.
Mitäs nämä paikat on jossa niitä kavereita on? Päiväkoti?
Sinulle lueteltiin jo aika monta vaihtoehtoa. Niistä vain valitsemaan. Päiväkoti ei korvaa vanhemmuutta. Se on vain pakollinen paha niille, jotka ovat työelämässä.
Kukaan ei ole väittänyt päiväkodin korvaavan vanhemmuutta.
Joku tuolla luetteli täysin kelvottomia vaihtoehtoja.
Serkkuja ja kaverin lapsia ei nykyään ole, ja jos on, he ovat päiväkodissa. Kerhot on lakkautettu säästösyistä. Leikkipuistoissa ei ole lapsia, koska he ovat päiväkodissa, koska vanhemmat ovat töissä. Leikkipuistoissa seura on myös satunnaista eikä se silloin kehitä sosiaalisia taitoja kaverisuhteiden muodostumisen avulla.
Sama vaihtuvuuden ongelma koskee niitä kerhojakin, sieltä lapset lähtevät päiväkotiin heti, kun äippä menee taas töihin.
Hyvinkin monella on. Jopa minulla, lapsettomalla sinulla, on serkkuja ja kavereiden lapsia. Ja monilla serkuillanikin on jo lapsia. Vai mistä luulet niiden lasten päiväkotiin tulevan, jos kenelläkään ei ole serkkuja tai kavereiden lapsia?
t. eri
Niin, sinä kuulut suuriin ikäluokkiin, totta kai sinulla on serkkuja. Nykylapsilla ei ole.
Ja mietipä hetki kavereiden lapsia. Kuinka monen kuukauden ajan on ollut käsillä sellainen tilanne, että kaksi lähellä toisiaan asuvaa kaveriasi on ollut yhtaikaa poissa työelämästä niin, että heillä on molemmilla ollut tarhaikäinen lapsi?
Aivan. Aika harvinaista on, jos et ole lestadiolainen.
En todellakaan kuulu :D Suuret ikäluokat ovat minun isovanhempieni ikäisiä eli yli 70-vuotiaita. Nykylapsia ne päiväkodissa olevatkin ovat. Aivan varmasti suurella osallakin heistä on serkkuja. Kysy vaikka itse, jos et usko.
Me kaikki kuulumme suuriin ikäluokkiin, koska nyt syntyy niin pieniä ikäluokkia, että kaikki ikäluokat ennen vuotta 2010 ovat valtavan suuria näihin verrattuna.
Väärin.
Suuret ikäluokat (engl. baby boomers) muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950. Koska ikäluokilla kuitenkin tarkoitetaan vuosiluokkia, on mukaan otettu vuodet kokonaisuudessaan ja näin suuren sukupolven syntymisen katsotaan kestäneen kuusi vuotta eli vuoden 1945 alusta vuoden 1950 loppuun
Näinhän se oli ennen, mutta nyt on syntymässä uusi tilanne
1940-luvulla syntyneet 100t /vuosi olivat suuria ikäluokkia verrattuna vaikka 1970-luvulla syntyneisiin 60t/vuosi ikäluokkiin.
Mutta aivan täsmälleen samoin 1980- ja 1990-luvun 65t/vuosi ikäluokat ovat suuria verrattuna 2022 syntyneisiin 45t lapseen.
Meistä on siis kovaa vauhtia tulossa suuria ikäluokkia, koska syntyvyys on matala.
Ei vakiintuneet termit muutu sillä, että sinä et ymmärrä niiden merkistä. Turhaan väännätä päivänselvästä asiasta. 50-luvun jälkeen syntyneet eivät ole suuria ikäluokkia. Piste. Ei vaikka Suomeen ei enää ikinä syntyisi yhtään vauvaa.
Tulevaisuudessa ovat. Nuo vanhat suuret ikäluokat kuolevat nyt pois, ja sitten väestörakenne näyttää toiselta. Kun sinä olet eläkeiässä, olet osa ongelmallisia suuria ikäluokkia, vaikka et sitä vielä tajua. Ainoa, mikä voi sen estää on syntyvyden nousu.
Siksi on hölmöä vaatia lapsiperheiden elämää hankaloittavia muutoksia, ja aivan vastuutonta ulvoa, ettei sen tai tuon henkilön pitäisi saada lapsia, jos ei ole valmis siihen tai tähän asiaan. Tarvitsemme lisää lapsia.
Sivusta: Tiedän useammankin, joka vie alle 2-vuotiaan hoitoon ja on itse vauvan kanssa kotona. Minusta se on väärin isompaa lasta kohtaan. Pieni kokee asian niin, että äiti haluaa hänestä eroon, jotta saa olla vauvan kanssa.