Lue keskustelun säännöt.
Voi =%#`!" #%¤¤)!!!! Hurraahuuto subjektiiviselle päivähoito-oikeudelle!
18.11.2006 |
En voi ottaa työpaikkaa vastaan, koska lapsillemme ei riitä hoitopaikkoja. Kohta veronmaksajat pääsevät makselemaan minulle työttömyyskorvausta, pelkästään laiskojen äitien takia! Kyllä vituttaa!
Lähipiirissä on äiti, joka tahtoo säilyttää esikoisensa hoitopaikan ja pitää häntä siksi hoidossa vaikka on itse kotona. Muutamassa perheessä lapset viihtyvät päiväkodissa paremmin kuin kotona (Ja äidit vielä kehtaavat mainostaa tätä!!!!) ja jossakin perheessä kolmen lapsen äiti on väsynyt kun kaikki lapset ovat niin pieniä ja valvovat. (Niin, enpä olisi arvannut että jos tekee kolme lasta kolmessa vuodessa, ei esikoinen ole täysi-ikäinen kuopuksen syntyessä. Ja kukapa olisi uskonut, että vanhemmat lapset eivät opi nukkumaan täysiä öitä heti kun istukka on syntynyt?)
Hävetkää laiskat loiset jotka netissä roikutte kun toiset hoitavat lapsianne!!!
Kommentit (263)
Tapahtuu muuttoja, tapahtuu eroja, tapahtuu irtisanomisia, tulee uusia työpaikkoja, tulee yllätysraskauksia... Maailma liikkuu ja ihmisten on liikuttava mukana!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun eräs äiti ketjussa kirjoitti:" Onko esikoiselle mukavaa pyöriä jaloissa " kolmantena pyöränä" , kun äiti hoitaa vauvaa? Ei siinä paljon leikitä ja lorutella ja ruokakin saattaa väsyneellä äidillä jäädä laittamatta" . -Tulee heti mieleen, että miksi ihmeessä pitää hankkia sitten se toinen lapsi. vaikuttaa holhous yhteiskunnalta.
Todellisessa elämässä asiat eivät mene noin yksinkertaisesti kuin esimerkeissäsi. Ensinnäkään ei voida velvoittaa toimittamaan vanhempien ja lasten terveydentilasta todistuksia päivähoitotoimistoon, sen estää jo lakikin.
Jaksaminen on paljon muuta kuin diagnooseja ja tutkimuksia. Se on myös subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa mm. persoona, koko elämänhistoria ja nykyinen tilanne. Esimerkiksi MS- tautia tai masennusta sairastavista äideistä tai isistä yksi voi olla jaksamisensa äärirajoilla, toinen hoitaa terhakkaana ison perheen ilman apua.
Kolmanneksi tilanteet eivät ole pysyviä. On pätkätyötä, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä ja vaikka mitä. Olisi varmasti mukava viedä vaikka 2-vuotias kahdeksi viikoksi hoitoon ja sitten taas kahdeksi kotiin. Entä mistä hoitopaikkoa revittäisin lyhyellä varotusajalla? Jo nykyinen 2vkoa tekee kunnille tiukkaa saatika sitten kun olisi nämä pätkälapset mukana. Lapsen etua ei ajatuksesi ainakaan aja takaa.
Neljänneksi paperiralli vaatisi pyöriäkseen lukuisia työntekijöitä lisää ja lisäksi jo ennestään työllistetyt lääkärit, neuvolahenkilökunta jne. sanailisivat näitä todistuksia millä ajalla?
Jne. Ei vain toimi.
kuka ajaisi tätä päiväkotilain muutosta? Tulisi saamaan äänivyöryn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät vieläkään saaneet aikaiseksi tärkeimmän kohdan, tilapäisen henkilökuntavajauksen, muuttamista.
126 tietääkin hyvin miten yksittäinen ilmaan heitetty idea toimisi käytännössä... Ilmoittaudu ihmeessä valtiolle töihin, enää ei tarvita työryhmiä ja tutkijoita selvittämään eri toimintatapojen vaikutuksia; Sinä voit kertoa miten kaikki sujuu! ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilmaaan ilman että on ajateltu asiaa yhtään laajemmasta näkökulmasta niin esitän omani ja odotaan vasta-argumenttia. Sitä kutsutaan keskusteluksi. Ei sillä ole päätöksenteon kanssa mitän tekemistä.
Ja ainakin täällä yhdessä kehyskunnassa on mielipide vastaan!
Työskentelen sijaisena isohkossa päiväkodissa, jossa on hoidossa useita virikelapsia, ja samanaikaisesti jonossa on lapsia useita kymmeniä!
Ja kyllä kunta tekee kovasti töitä, jotta paikat kaikille järjestyisivät, mutta ei niitä ryhmiä noin vaan perusteta, kuten joku viisas täällä sanoi.. pitää löytyä sopivat, kaikki normit täyttävät tilat, pätevää henkilökuntaa ( sijaispula ) yms..
Myöskään lapsen etu ei ole joutua hoitoon jopa kymmeneksi tunniksi päivässä, kun äiti ja vauva jäävät kotiin. Tästä oli mm. HSssä mielipide hiljattain, ihan asiantuntijan kirjoittama, harmi ettei jäänyt nimi mieleen.
Eikä se hoito aina niin laadukasta ole päiväkodissakaan, johtuen mm. henkilökunta pulasta, joten turha perustella hoitoonviemistä virikkeillä ja laadukkaalla tekemisellä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysehän on siitä, että ihmisiä ärsyttää äidit, jotka hankkivat pienellä ikäerolla lapsia ja sitten ei pystytäkkään hoitamaan kotia ja lapsia. Kyllä aikuisten ihmisten pitäisi tietää mihin leikkiin ryhtyy. useat tuntemani äidit tietävät jo raskausaikana, että vanhin on vauvan synnyttyä päiväkodissa. tälläinen saa ihokarvat pystyyn, sillä kysehän on vain äidin mukavuudenhalusta. olisi kiva tietää näkyykö tämä mitenkään 20 vuoden kuluttua niissä vanhemmissa lapsissa. esim äiti-lapsi suhteen laatu jne. hävetkää laiskat äidit. ja muistutan, että en tarkoita sairaita tai opiskelevia äitejä!
yhdyn kolleegan mielipiteeseen, että ei se päiväkodissakaan ole aina laadukasta hoitoa... jos työkaveri sairastuu, ei välttämättä siihen saada sijaista ja työntekijän ei siitä kannata aina valittaa pomolle, jos meinaa olla johtajan kanssa väleissä. Itsekkin tein viime viikolla ylityötunteja ja kieltämättä illalla olin jo aivan poikki. kyllä harmitti, kun tiesi ettei enää jaksaa antaa lapsille parastaan. toivoi vaan että vanhemmat tajuaisi hakea lapsiaan aikaisemmin, kun vihjasin ryhmän toimivan vajaalla henkilökunnalla....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Todellisessa elämässä asiat eivät mene noin yksinkertaisesti kuin esimerkeissäsi. Ensinnäkään ei voida velvoittaa toimittamaan vanhempien ja lasten terveydentilasta todistuksia päivähoitotoimistoon, sen estää jo lakikin.
Kyseessä on siis ajatus lakimuutoksesta, eli nykyisiä lakeja muutettaisiin. Päivähoitotoimistoon (tai mikä virasto asian sitten hoitaisikaan tulevaisuudessa) ei välttämättä tarvitsisi toimittaa todistusta terveydentilasta, pelkkä todistus siitä että perhe on oikeutettu päivähoitoon.
Jaksaminen on paljon muuta kuin diagnooseja ja tutkimuksia. Se on myös subjektiivinen kokemus, johon vaikuttaa mm. persoona, koko elämänhistoria ja nykyinen tilanne. Esimerkiksi MS- tautia tai masennusta sairastavista äideistä tai isistä yksi voi olla jaksamisensa äärirajoilla, toinen hoitaa terhakkaana ison perheen ilman apua.
Jaksaminen on tosiaan monista asioista kiinni. Minusta on kuitenkin ihanaa elää maassa, jossa valtio ei holhoa vaan voin (ja minun myös oletetaan tekevän) tehdä itse omat päätökseni ja kantaa vastuuni. Ei ole valtion velvollisuus järjestää lisää ohjelmaa ja apua perheille, vaan perheiden pitää itse hahmottaa omat rajansa ja oppia elämään niiden mukaan. Jokainen varmasti tuntee oman persoonansa ja taustansa jo ennen kuin alkaa lisääntymään, joten siihen on osattava varautua.
Ja kuten jo sanottu, halutessaan sairauksista (fyysisistä ja psyykkisistä) kärsivät voisivat hakea sen todistuksen jolla lapset saisi hoitoon.
Kolmanneksi tilanteet eivät ole pysyviä. On pätkätyötä, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä ja vaikka mitä. Olisi varmasti mukava viedä vaikka 2-vuotias kahdeksi viikoksi hoitoon ja sitten taas kahdeksi kotiin. Entä mistä hoitopaikkoa revittäisin lyhyellä varotusajalla? Jo nykyinen 2vkoa tekee kunnille tiukkaa saatika sitten kun olisi nämä pätkälapset mukana. Lapsen etua ei ajatuksesi ainakaan aja takaa.
Nykyäänkään ei onnistu hoitopaikan saaminen 2 viikossa, joten huonompaan suuntaan ei ainakaan voida mennä. Jos hoitotarve olisi noin vaihteleva, lapsi voitaisiin sijoittaa vaikka ylimääräiselle paikalle. Jos vaihtelevasti hoidossa olevia lapsia on paljon, heille voisi perustaa oman hoitopaikan, ns. hätätapauksia varten eli kun tarvitaan hoitaja nopeasti.
Pätkätyössä on tiedossa työsopimuksen pituus, joten millaisia ongelmia se toisi?
Neljänneksi paperiralli vaatisi pyöriäkseen lukuisia työntekijöitä lisää ja lisäksi jo ennestään työllistetyt lääkärit, neuvolahenkilökunta jne. sanailisivat näitä todistuksia millä ajalla?
Kaikki lapsiperheet käyvät lääkärissä melko säännöllisesti, joten ei vaatisi suuriakaan resursseja tehdä esim. kaavake, jonka täyttämällä lääkäri voisi antaa " luvan" viedä lapsi hoitoon vanhemman ollessa sairaana/työkyvyttömänä kotona. Eihän kriteerien tarvi olla järjettömän tiukat, riittää että perheen tilannetta hieman tarkistetaan ennen päätöstä.
Masennuksessa yms tapauksissa pitää hakea apua, ei yhteiskuntaa voi rakentaa sillä perusteella että jossakin saattaa olla joku joka ei osaa hakea apua mutta kuitenkin sitä saattaa tarvita, joten tehdäänpä maailma hänelle valmiiksi.
MUTTA niille vanhemmille jotka on himassa tai niin että vauva syntyy ja esikoinen tuodaan hoitoon niin KYLLÄ mielestäni haastattelu perhetyöntekijän pakeilla jotta voidaan hahmottaa mistä on kyse. Ja onko pk-paikka se OIKEA ratkaisu vai ehkä jokin muu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja luulee että sen jälkeen päivähoitopaikkoja olisi helpompi saada haluamastaan paikasta.
Kaikki lapset jotka ovat nt hoidossa, olisivat varmasti hoidossa edelleenkin, kyllä kaikilla joku tuttu lääkäri on joka voisi todistuksen krijoittaa.
' Jaksaminen on tosiaan monista asioista kiinni. Minusta on kuitenkin ihanaa elää maassa, jossa valtio ei holhoa vaan voin (ja minun myös oletetaan tekevän) tehdä itse omat päätökseni ja kantaa vastuuni' .
Tässä on melkoinen ristiriita. Eikös se ole pahimman laatuista holhoamista jos ulkopuolinen taho voi päättää, tarvitseeko lapsi päivähoitopaikkaa vai ei :D
' Ei ole valtion velvollisuus järjestää lisää ohjelmaa ja apua perheille, vaan perheiden pitää itse hahmottaa omat rajansa ja oppia elämään niiden mukaan. Jokainen varmasti tuntee oman persoonansa ja taustansa jo ennen kuin alkaa lisääntymään, joten siihen on osattava varautua' .
Lähdet oletuksesta, että jokainen on kykenevä tähän harkintaan (narkakriäideistä lähtien) ja tilanteet ja jaksaminen ovat pysyviä asioita. Se olisikin ihanteellista jos tulevat voisi tarkistaa kristallipallosta. (Vai olisiko sittenkään...)
Ehkä omassa elämässäsi et ole törmännyt sellaisiin muutoksiin, jotka voivat muuttaa ihan koko arjen, ihan koko jaksamisen. Minä olen, vaikken ole ' virikepaikkaa' koskaan tarvinnutkaan, siksi ajattelen aivan toisin. Puhumme siis aivan erilaisesta näkökulmasta, koska elämänkokemuksemme ovat hyvin erilaisia.
Btw, logiikallasi voitaisiin lopettaa kaikenlainen perheiden tukeminen, koska jokaisen pitää tietää tilanteensa ja rajansa. Samalla periaatteella voitaisiin vetää hyvinvoinnilta mattoa alta monessa muussakin kohdassa kuin päivähoidossa.
kyllä teidän kunnat ovat nyt huonosti hoitaneet asianne...
Mitäs niitä lapsilisiä kukaan hyvintoimeentuleva mihinkään tarvitsee, ja vain hyvintoimeentulevienhan kannattaa lapsia hankkia.
ja kouluruokailukin on ihan turhaa, kaikkivoipaiset äidit voi ihan hyvin tehdä kullannupuilleen täysipainoisia terveellisiä eväitä koulun lounastunnille :) .
Miksette muuta vaikka Usaan te subjektiivisen oikeuden vastustajat? Näkisitte sitten millaista on kun paikkoja ei oikeasti saa kuin rahalla.
niin ihan oikeasit on ihan järkevää miettiä subj. päivähoito-oikeudelle vaihtoehtoja, EDULLISEMPIA ja TOIVIVAMPIA vaihtoehtoja.
Nyt kaikilla vanhemmilla on mahdollisuus luovuttaa lasten kanssa kotona jaksaminen ekaan vastoinkäymiseen ja viedä ne väsyttävät kakarat hoitoon. SEN SIJAAN, että tuettaisiin perheitä ja vanhempia jaksamaan niiden lasten kanssa siellä arjessa!
Perhetyöhön ja avohoitoon sitä rahaa, kiitos!
Vierailija:
niin ihan oikeasit on ihan järkevää miettiä subj. päivähoito-oikeudelle vaihtoehtoja, EDULLISEMPIA ja TOIVIVAMPIA vaihtoehtoja.
Ihan oikeasti ei ole.
Fiksuinta olisi panostaa päivähoitoon enemmän ja enemmän, lakkauttaa kaikki kerhotoiminta ja laittaa nekin rahat päivähoidon laajentamiseen, uusien päiväkotien rakentamiseen ja lastentarhanopettajien palkkaamisen ja heidän palkkojensa korottamiseen.
Mutta miettikää mitä homma merkitsisi käytännössä. On pätkätyöläisiä, välillä työttömiä freelancereita, puolipäiväisiä opiskelijoita ym epätyypillisiä hommia tekeviä. Miten siis määritellään " työssäkäyvä" ? Joku tietty työtuntimäärä viikossa? Onko tarkka määrittely kirjattava lakiin? Miten se kirjataan mahdollisimman yksiselitteisesti?
--- todella hyvin kirjoitettu! Eivät kaikki vanhemmat nykyään tee 8-16 töitä!! Meidän perheessä on erittäin epätyypilliset työajat, mies on sekä yrittäjä että työntekijä. Joskus on kokonaan viikkoja vapaan, joskus tekee aamusta iltaan. Joskus taas menee iltaan töihin pelkästään.
--- minä taas olen freelancerina. Joskus on paljon töitä, joskus ei.
Miten siis meidän kävisi??? Pitäisikö lasten yhtäkkiä luopua hoitopaikoistaan silloin kun minulla ei ehkä viikkoon ole töitä? Tai miehellä vastaavasti? Entäs silloin kun miehelä alkaa työt vasta klo 16, eikö meillä silloinkaan ole oikeus viedä lapsi hoitoon jo päivällä?
SUBJEKTIIVINEN PÄIVÄHOITO-OIKEUS ON OIKEASTI HYVÄ JUTTU!!