Nuoret eivät osaa antaa vaihtorahaa takaisin, vaikka kone näyttää rahamäärän

No ottaa jonkun vanhan pitkäaikaistyöttömän töihin ja katsoo osaako hän laskea oikein.

Vierailija kirjoitti:

Nop hei, en minäkään osannut 90-luvulla. Siinä on ihan oma taktiikkansa miten vaihtorahat lasketaan. Tätä ei koulussa opeteta. Eli tavara maksaa 9.50e ja ostaja antaa 20 e. Lähdetään laskemaan vaihtorahasta eteenpäin, +50c >+10e ja 10e=20e.

Tämän voi vaikka armon perehdyttäjä vinkata.

Det och så en annan viktig grej, sätt inte tjugolappen in i kassan förrän växeln är betald. I annat fall kan det uppstå oklarheter om inköpen betalades med en 20 € eller 50 € sedel.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elektoriniset kassakoneet ovat olleet käytössä jo 70-luvulta alkaen yli yli 50v ja toden totta, yhdenkään kassan tai myyjän ei pidä lähteä virittelemään mitään uusia viritelmiä päässään, vaan tuojottaa sitä kassakonetta ja toimia koneen ohjeiden mukaan, sillä kaikki tiedot siirtyvät eteenpäin kirjanpitoon, tilastoihin ja arkistoihin.

Jos ostokset maksavat 4.50€ ja asiakas maksaa 5€, se lyödään kassaan ja annetaan kassan ilmoittama vaihtoraha. Jos asiakas antaa jossakin välissä sen 50centtiä, sekin on lyötävä kassaan ja taas annettava koneen ilmoittava vaihtoraha.

Jos noita omia päässälasku-viritelmiä jokainen tekisi, siitä ei yksin kertaisesti tulisi mitään, koska tiedot siirtyvät eteenpäin automaattisesti.

Nyt sentään eletåån vuotta 2023, eikä kivikaudella, eikä siellä mitään ruutuvihkoa käytetä. Samoin pohjakassan on täsmättävä kolikko ja seteleinä.

Eikä kassan tarvitse periaatteessa osata päässään laskea vaihtorahaa, kun sen tekee teknologia ja siihen pitää luottaa.

Toimitaan koneen ohjeen mukaan niin kauan kuin on sähköä🤣

Sitten otan laskimen käyttöön, kunnes patterit loppuvat maailmasta.

Olen ollut kaupassa töissä aikana, jolloin asiakkaan ostokset kirjattiin puotipaperista repäistylle lapulle alakkain ja laskettiin siinä yhteen. Loppusumma naputeltiin sähköttömään kassakoneeseen ja kammesta pyöräytettiin, jolloin kassan rahalaatikko avautui.

Sähköä oli valoihin ja alkeelliseen kylmäsäilytykseen.

Olin myös kaupassa, jossa ei ollut kassakonetta ollenkaan, vaan Paragonkuitit käytössä.

Silloin oli pakko osata laskea ja antaa rahasta takaisin.

Turha kuvitella, että kaupat olisivat kiinni koko ajan esim kahden viikon sähkökatkon aikana.

Silloin otettaisi taas käyttöön vanhat konstit.

Pari vuotta takaperin töissä yks päälle 20v ei tiennyt mikä on Kela kortti... niin en yhtään ihmettele tätäkään jos koko lapsuus on ollut pelkkää kännykkään tuijottelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nop hei, en minäkään osannut 90-luvulla. Siinä on ihan oma taktiikkansa miten vaihtorahat lasketaan. Tätä ei koulussa opeteta. Eli tavara maksaa 9.50e ja ostaja antaa 20 e. Lähdetään laskemaan vaihtorahasta eteenpäin, +50c >+10e ja 10e=20e.

Tämän voi vaikka armon perehdyttäjä vinkata.

Siis miksei tuota voi laskea 20,00-9,50=10,50 (joka opetetaan koulussa)?

Et ilmeisesti ole ollut kassalla töissä. Ennen siinä ei ollut aikaa vähennyslaskuihin vaan plussattiin ylöspäin niin nopeasti kuin ehdittiin. 

En tiedä mistä kassasta nyt puhutaan. Itse olin vuosia töissä ruokakaupan kassalla ja summat naputettiin koneeseen ja kone kertoi palautettavan summan. En plussaillut, en miinustellut. Ehkä jossain torilla tarvii laskea päässä. Tosin niilläkin olen nähnyt laskimet.

Vierailija kirjoitti:

No ku kotipuolessa on totuttu oravannahkoihin.

Oravannahka-aikaan piti osata kertotaulu ulkoa. Toista se nyt, kun vanhemmat ämpyröi matematiikan opetusta vastaan, koska "eihän sitä enää tarvita, kun kaiken voi laskea koneella."

Ei nykykoululaiset ymmärrä sellaisia matematiikan laskuja, joita oli markka-aikana kansakoulun ja vielä peruskoulunkin laskentokirjoissa alaluokilla.  Kyllä, se oli siihen aikaan laskentoa eikä matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nop hei, en minäkään osannut 90-luvulla. Siinä on ihan oma taktiikkansa miten vaihtorahat lasketaan. Tätä ei koulussa opeteta. Eli tavara maksaa 9.50e ja ostaja antaa 20 e. Lähdetään laskemaan vaihtorahasta eteenpäin, +50c >+10e ja 10e=20e.

Tämän voi vaikka armon perehdyttäjä vinkata.

Siis miksei tuota voi laskea 20,00-9,50=10,50 (joka opetetaan koulussa)?

Et ilmeisesti ole ollut kassalla töissä. Ennen siinä ei ollut aikaa vähennyslaskuihin vaan plussattiin ylöspäin niin nopeasti kuin ehdittiin. 

En tiedä mistä kassasta nyt puhutaan. Itse olin vuosia töissä ruokakaupan kassalla ja summat naputettiin koneeseen ja kone kertoi palautettavan summan. En plussaillut, en miinustellut. Ehkä jossain torilla tarvii laskea päässä. Tosin niilläkin olen nähnyt laskimet.

Päässä tarvii laskea esimerkiksi sen, millaisia rahoja sinun pitää antaa takaisin, kun kone ilmoittaa palautettavaksi summaksi 8,75€.  Vai ilmoittaako kone sinulle, mitkä rahat sinun pitää antaa? Entä sitten, jos laatikossa ei satu olemaan yhtään viitosta? Antaako kone vaihtoehtoja?

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut pari kertaa väärin rahasta takaisin, korjattu kyllä kun huomautin.

Nyt olen jo vuosia käyttänyt pelkästään korttia.

En näe yhtään oikeaa syytä käteisen käyttöön.

Vähän aikaa sitten konkretisoitui yksi syy, miksi minulla on aina käteistä mukana. Edelläni aiakas yritti maksaa kortilla - ei yhteyttä kortinmyöntäjään. Yritti toisella (saman pankin) kortilla -ei yhteyttä... Ostoksensa jäivät siihen, kun ei ollut muuta kuin muovirahaa. Minulle kortinlukija antoi saman ilmoituksen, vaikka kortti eri pankista kuin edelisellä. Maksoin käteisellä ostokseni.

Siinä sulle syy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin eläkkeelle v 2018 ja sitä ennen työelämää 43v ja olet perehdyttänyt työhön satoja nuoria.

Minusta aines oli vuosi vuodelta yhä parempaa. Tämän päivän nuorilla hyvät sosiaaliset taidot, puhuvat useampaa kieltä, tietotekniikka hallussa ja yhä useammalla vähintäin toisen asteen koulutus jne.

Enkä allekirjoita juttua, sillä jokaisella sukupolvella on ollut haasteita siirtyä työelämään, eikä kukaan ole seppä syntyessään.

Ja jokaisen meistä kannattaa palata sinne omaan nuoruuteen ja muistella kuinka raakileena ja osaamattomana on mennyt työelämään ja silti ammattiosaaminen ja taidot ovat kasvaneet vuosien aikana. Niin käy myös tämän päivän nuorille.

Nuorten luku- ja laskutaidon kehittymisestä on pätevää seurantatietoa vuosien varrella, eikä osaamisen heikentymistä voi kiistää. Mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö nuorissa olisi edelleen myös fiksua porukkaa, ja etenkin tietyille aloille ja tietyille työpaikoille voi valikoitua jopa fiksumpaa porukkaa kuin aiemmin. Ongelmana on vain se osuus, jonka taidot alkavat olla liian heikot yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Se todellinen ongelma on matematiikassa se, että huiput ovat koko ajan heikompia. Suomi tarvitsee nimenomaan huippuosaajia mm. teknologiassa, eikä niitä ole, jos ei ole huippuosaajia matematiikassa. Teknologia on soveltavaa matematiikkaa. Ja jos huippuja ei ole teknologiassa tekemässä keksintöjä, niin talouttakaan ei saada nousuun. Suomen talouskasvu on ollut banaanivaltion tasolla vuodesta 2008 lähtien, ja meidän matematiikan huippuosaaminen on banaanivaltion tasolla myös, mikä käy ilmi matematiikkaolympialaisten tuloksista. 

Ja jos ei talouskasvua ole, eikä sitä tule, jos ei ole matemaattista osaamista, jota teknologia vaatii, niin sitten vain leikataan kaikilta etuuksia.

Jep, ei humanistiset yliopisto-opinnot tue tuottavaa työtä, vaikka naiset niin kovasti haluavatkin uskotella ja vetoavat olevansa "korkeasti koulutettuja". Ne HR-henkilöt, johdon assistentit, ulkopuoliset kouluttajat, terapeutit sun muut eivät tee tulosta viivan alle firmoissa. Ne ovat tukitoimia. 

Jossain asioissa nuoret ovat meitä vanhempia taitamattomampia ja aika monessa asiassa meitä vanhempia paljon taitavampia. Jos tarvetta käteisen rahan käyttöön ei ole ollut niin kaiketi on ihan luonnollista jos sen laskeminen vähän ontuu. Miksi se nuorten työntejöiden ohjaaminen ja opastaminen monissa työpaikoissa onkin nykyään niin nihkeää ja selvästi vastenmielistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elektoriniset kassakoneet ovat olleet käytössä jo 70-luvulta alkaen yli yli 50v ja toden totta, yhdenkään kassan tai myyjän ei pidä lähteä virittelemään mitään uusia viritelmiä päässään, vaan tuojottaa sitä kassakonetta ja toimia koneen ohjeiden mukaan, sillä kaikki tiedot siirtyvät eteenpäin kirjanpitoon, tilastoihin ja arkistoihin.

Jos ostokset maksavat 4.50€ ja asiakas maksaa 5€, se lyödään kassaan ja annetaan kassan ilmoittama vaihtoraha. Jos asiakas antaa jossakin välissä sen 50centtiä, sekin on lyötävä kassaan ja taas annettava koneen ilmoittava vaihtoraha.

Jos noita omia päässälasku-viritelmiä jokainen tekisi, siitä ei yksin kertaisesti tulisi mitään, koska tiedot siirtyvät eteenpäin automaattisesti.

Nyt sentään eletåån vuotta 2023, eikä kivikaudella, eikä siellä mitään ruutuvihkoa käytetä. Samoin pohjakassan on täsmättävä kolikko ja seteleinä.

Eikä kassan tarvitse periaatteessa osata päässään laskea vaihtorahaa, kun sen tekee teknologia ja siihen pitää luottaa.

Toimitaan koneen ohjeen mukaan niin kauan kuin on sähköä🤣

Sitten otan laskimen käyttöön, kunnes patterit loppuvat maailmasta.

Olen ollut kaupassa töissä aikana, jolloin asiakkaan ostokset kirjattiin puotipaperista repäistylle lapulle alakkain ja laskettiin siinä yhteen. Loppusumma naputeltiin sähköttömään kassakoneeseen ja kammesta pyöräytettiin, jolloin kassan rahalaatikko avautui.

Sähköä oli valoihin ja alkeelliseen kylmäsäilytykseen.

Olin myös kaupassa, jossa ei ollut kassakonetta ollenkaan, vaan Paragonkuitit käytössä.

Silloin oli pakko osata laskea ja antaa rahasta takaisin.

Turha kuvitella, että kaupat olisivat kiinni koko ajan esim kahden viikon sähkökatkon aikana.

Silloin otettaisi taas käyttöön vanhat konstit.

Edesmennyt isäni oli myymälänhoitajana ja kävin joskus hänen kaupassaan. Juuri noin toimittiin ja kaupankäynti sujui! Hän myös osasi todellakin laskea allekkain ja vähentää ostokset, vaikka ei ollut mitään korkeakouluja käynyt ja koulunkäyntikin keskeytyi ja oli vaikeaa sodan vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen saanut pari kertaa väärin rahasta takaisin, korjattu kyllä kun huomautin.

Nyt olen jo vuosia käyttänyt pelkästään korttia.

En näe yhtään oikeaa syytä käteisen käyttöön.

Vähän aikaa sitten konkretisoitui yksi syy, miksi minulla on aina käteistä mukana. Edelläni aiakas yritti maksaa kortilla - ei yhteyttä kortinmyöntäjään. Yritti toisella (saman pankin) kortilla -ei yhteyttä... Ostoksensa jäivät siihen, kun ei ollut muuta kuin muovirahaa. Minulle kortinlukija antoi saman ilmoituksen, vaikka kortti eri pankista kuin edelisellä. Maksoin käteisellä ostokseni.

Siinä sulle syy.

Kyllä kortin credit-puolella voi maksaa, jos pankkiin ei saa debit-puolella yhteyttä.

Itsellä ei ole käteistä ikinä, mutta Visa on pankkikortissa.

Vierailija kirjoitti:

Muutaman kerran olen joutunut vähän ikävään tilanteeseen kassatätinä. Asiakas ostaa vitosen ostoksen ja maksaa kympin setelillä. Annan viisi euroa takaisin mutta asiakas alkaa vänkäämään että takaisin kuuluu antaa seitsemän euroa. Kymmenen euron seteli miinus viiden euron ostos on viisi euroa vaihtorahaa. Asiakas huutaa että se on seitsemän euroa. Pakko kaivaa ihan taskulaskin ja näyttää eikä asiakas silti meinaa uskoa. Eikä kyse ole siitä että yrittäisin veloittaa väärää hintaa tuotteesta. Ei vain osata laskea mitä on kymmenen miinus viisi.

Tähän on tultu. Terveiset opetusministeriöön ja erityisesti silmänsä todellisuudelta sulkevalle Li Anderssonille. Järkyttävää, miten valtavaa vastuuta ollaan annettu ihmiselle, joka saa koko koulumaailman katastrofin partaalle.

Aloitus vähän liioiteltu. Jotkut nuoret eivät osaa, mutta yleensä osaavat.

Vierailija kirjoitti:

Aloitus vähän liioiteltu. Jotkut nuoret eivät osaa, mutta yleensä osaavat.

Osaamattomia on prosentuaalisesti koko ajan enemmän ja enemmän. Sehän se ongelma on. Osaamattomia sekä matematiikan, äidinkielen että esim. normaalien liikkumistaitojen osalta. 

Vierailija kirjoitti:

En nyt ihan heti tuota usko. Todennäköisesti kyse siitä että se asiakaspalvelu on vain aluksi niin jännittävää, että ajatukset sekoaa. Inhottava perehdyttäjäkin vielä todennäköisesti, kun on lehtiin asti mennyt valittamaan. Olen itse ollut kassalla nuorena ja siinä meni pari viikkoa ennen kuin se alkoi menemään ilman jännitystä.

Totta, perehdyttäjästä jäi huono mielikuva jutun perusteella. Huonompi kuin nykynuorista. Kaikkia on jo pitkään kannustettu maksamaan kortilla tai kännyköillä, tässä tulos, käteinen näyttää oudolle.

Aivotyö jää tekemättä, kun koko ajan vain tukeudutaan laskimeen ja nettiin.

Helpompihan tuollaisia on tietenkin vallanpitäjien hallita...

Tähän se älylaitteiden tuijottamisen johtaa. Vanhemmat luulevat että älypuhelimen käyttö lisää älyä, vaikka oikeasti se vähentää sitä.

Tai kyllähän se lisäisi, JOS sitä käytettäisiin esimerkiksi ohjelmoinnin opettelemiseen tai matemaattisten pulmien ratkaisemiseen. Sitä ei kuitenkaan kukaan tee, vaan älypuhelimesta tuijotetaan lapsia koukuttamaan optimoitua sisältöä, joko turhanpäiväisiä videoita tai jotain itseään toistavaa peliä. Aivot vain mätänee pääkopassa käytön puutteessa.

Siihen vielä päälle sokurilla, suolalla ja lisäaineilla kyllästetty surkea "ravinto" päälle, niin tässä on tulos. Valitettavasti tilanne ei todellakaan parane ajan saatossa, vaan pikemminkin huononee kun yhä nuoremmille laitetaan tabletti käteen. Siinä sitten kököttävät jopa tuntikausia liikkumatta ja passivoituen. Sitten yläasteikäisenä on motoriikka kuin eläkeläisellä ja sivistystaso kuin alakoulun alaluokkalaisella.

Vierailija kirjoitti:

Tähän se älylaitteiden tuijottamisen johtaa. Vanhemmat luulevat että älypuhelimen käyttö lisää älyä, vaikka oikeasti se vähentää sitä.

Tai kyllähän se lisäisi, JOS sitä käytettäisiin esimerkiksi ohjelmoinnin opettelemiseen tai matemaattisten pulmien ratkaisemiseen. Sitä ei kuitenkaan kukaan tee, vaan älypuhelimesta tuijotetaan lapsia koukuttamaan optimoitua sisältöä, joko turhanpäiväisiä videoita tai jotain itseään toistavaa peliä. Aivot vain mätänee pääkopassa käytön puutteessa.

Siihen vielä päälle sokurilla, suolalla ja lisäaineilla kyllästetty surkea "ravinto" päälle, niin tässä on tulos. Valitettavasti tilanne ei todellakaan parane ajan saatossa, vaan pikemminkin huononee kun yhä nuoremmille laitetaan tabletti käteen. Siinä sitten kököttävät jopa tuntikausia liikkumatta ja passivoituen. Sitten yläasteikäisenä on motoriikka kuin eläkeläisellä ja sivistystaso kuin alakoulun alaluokkalaisella.

Tietämättömyys tuntuu olevan lisäksi joku ylpeilyn aihe. Ylpeillään, ettei tiedetä jotain ihan perusasiaa, jonka voisi selvittää minuutissa juuri sillä samalla älylaitteella, jolta katsotaan päivät pitkät niitä tanssi- ja eläinvideoita. 

Minusta tämä ei ole mitenkään yllättävää, eikä johdu pelkästään päässälaskutaidon puutteesta, vaikka laskimillakin oma osuutensa asiaan varmasti on.

Mutta, eihän nykynuoret ole välttämättä koskaan oikeasti käyttäneet käteistä rahaa, jos ovat kaikkia kolikoita nähneetkään. Sen lisäksi, että pitäisi osata laskea päässä, pitäisi jotenkin hahmottaa ne setelit ja kolikot rahayksikköinä joilla on jokaisella jokin tietty arvo. Tämä voi olla yllättävän haastavaa, jos se ei tule selkärangasta kuten kaikilla niillä, jotka ovat aikanaan saaneet jo viikkorahansa kolikoina ja niitä laskeskelleet ja siten tunnistavat jo kolikon muodosta, että tuo on 50cnt kolikko eli puolikas euro.

Nykyään monelle lapsellekin synttäri- ja viikkorahat menevät tilille eikä kolikoita pyöritellä samalla tavalla. Voisi siinä vaihtorahan laskemisessa mennä itse kullakin tovi, jos edessä olisi täysin vierasta valuuttaa.