Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut suuttuu, kun sanon olevani isätön?
28.01.2023 |
Minulla ei ole koskaan ollut isää, vaikka se ihminen samassa asunnossani asuikin silloin kun olin lapsi. Mutta sitä ihmistä ei voi tekojensa takia sanoa isäksi, enkä ole varhaislapsuuden jälkeen sanonutkaan. Meillä ei ole koskaan ollut mitään vanhemman ja lapsen välisen suhteen kaltaista suhdetta, täysin vieras ihminen.
Miksi silti jotkut suuttuu siitä kun sanon, että minulla ei ole ollut koskaan isää?
Yleensä nämä ovat sellaisia, joilla on ainakin ollut molemmat hyvät vanhemmat.
Kommentit (907)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aijai, että joitain hiertää se, kun joku sanoo olevansa isätön.
Kannattaa tyhjän jankkaamisen sijaan mennä antamaan hali ja pusu sille omalle isälle.
Mua ottaa päähän joo ihmiset, jotka huomiota saadakseen puhuu paskaa. Ai että kun mulla on tää selkä murtunut (lihasjumi) tai Ei vitsit kun taas en nukkunut yhtään (vain 7 tuntia) tai Lapsi valvotti taas koko yön (heräsi kahdesti) jne. Ap saa sanoa olevansa isätön, jos niin tuntee, mutta ei kannata yllättyä sit kun ihmiset ärsyyntyy.
Onko sinun elämäntehtäväsi vähätellä muiden ongelmia?
Oletko niitä, joilla on asiat aina kymmenen kertaa huonommin kuin jollain toisella?
Ei, mulla on kaikki loistavasti, kiitos kysymästä. Tyhmiä ihmisiä ja huomiohuo raajia en siedä. Onko sulta pois? Miten sä nyt tollai loukkaannut? Mun kokemus, ei sun.
Kovasti tunnut tuntevan tarvetta vähätellä muiden ongelmia.
Mahtaa olla rankkaa elämää, jos kaikkien pitää puhua vain sinun maailmankuvaasi miellyttävällä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatus, että joku omii isättömyyden.
Yhyy, katsokaa mua, mun isä on kuollut, mä oon oikeesti isätön, byhyyyyy. Kukaan muu ei voi olla isätön, änkänk, angsti, buhuuu, byhyyyyyy.
😅 Omii isättömyyden. Noinko pahalta tuntuu että sulla on isä elossa ja toisilla ei? Että pitää sit ihan omia isättömyys?
Minun isäni on kuollut jo ollessani lapsi.
En silti koe mitään tarvetta pahoittaa mieltäni siitä, jos joku muu on isätön jostain toisesta syystä.
Tuskin kellään muullakaan on. Mutta sitten on nää, jotka larppaa isättömyyttä, tokihan kukaan ei silloinkaan loukkaannu tästä kokemuksesta vaan siitä larppaamisesta, se kun on hyvin loukkaavaa silloin kun puhutaan oikeasti isosta asiasta.
Joidenkin peppuja hiertää näköjään kovasti tämä aihe.
I wonder why.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatus, että joku omii isättömyyden.
Yhyy, katsokaa mua, mun isä on kuollut, mä oon oikeesti isätön, byhyyyyy. Kukaan muu ei voi olla isätön, änkänk, angsti, buhuuu, byhyyyyyy.
😅 Omii isättömyyden. Noinko pahalta tuntuu että sulla on isä elossa ja toisilla ei? Että pitää sit ihan omia isättömyys?
Minun isäni on kuollut jo ollessani lapsi.
En silti koe mitään tarvetta pahoittaa mieltäni siitä, jos joku muu on isätön jostain toisesta syystä.
Tuskin kellään muullakaan on. Mutta sitten on nää, jotka larppaa isättömyyttä, tokihan kukaan ei silloinkaan loukkaannu tästä kokemuksesta vaan siitä larppaamisesta, se kun on hyvin loukkaavaa silloin kun puhutaan oikeasti isosta asiasta.
Kaikkihan isättömiksi itseään sanovat tällä logiikalla larppaa, koska jokaisella on biologinen isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aijai, että joitain hiertää se, kun joku sanoo olevansa isätön.
Kannattaa tyhjän jankkaamisen sijaan mennä antamaan hali ja pusu sille omalle isälle.
Mua ottaa päähän joo ihmiset, jotka huomiota saadakseen puhuu paskaa. Ai että kun mulla on tää selkä murtunut (lihasjumi) tai Ei vitsit kun taas en nukkunut yhtään (vain 7 tuntia) tai Lapsi valvotti taas koko yön (heräsi kahdesti) jne. Ap saa sanoa olevansa isätön, jos niin tuntee, mutta ei kannata yllättyä sit kun ihmiset ärsyyntyy.
Onko sinun elämäntehtäväsi vähätellä muiden ongelmia?
Oletko niitä, joilla on asiat aina kymmenen kertaa huonommin kuin jollain toisella?
Ei, mulla on kaikki loistavasti, kiitos kysymästä. Tyhmiä ihmisiä ja huomiohuo raajia en siedä. Onko sulta pois? Miten sä nyt tollai loukkaannut? Mun kokemus, ei sun.
Kovasti tunnut tuntevan tarvetta vähätellä muiden ongelmia.
Mahtaa olla rankkaa elämää, jos kaikkien pitää puhua vain sinun maailmankuvaasi miellyttävällä tavalla.
Täysin keksittyjä ongelmia, vaivoja ja liioittelua ei tarvitsekaan ymmärtää. Ei tarvitse puhua tietyllä tavalla, mutta rajansa kaikella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatus, että joku omii isättömyyden.
Yhyy, katsokaa mua, mun isä on kuollut, mä oon oikeesti isätön, byhyyyyy. Kukaan muu ei voi olla isätön, änkänk, angsti, buhuuu, byhyyyyyy.
😅 Omii isättömyyden. Noinko pahalta tuntuu että sulla on isä elossa ja toisilla ei? Että pitää sit ihan omia isättömyys?
Minun isäni on kuollut jo ollessani lapsi.
En silti koe mitään tarvetta pahoittaa mieltäni siitä, jos joku muu on isätön jostain toisesta syystä.
Tuskin kellään muullakaan on. Mutta sitten on nää, jotka larppaa isättömyyttä, tokihan kukaan ei silloinkaan loukkaannu tästä kokemuksesta vaan siitä larppaamisesta, se kun on hyvin loukkaavaa silloin kun puhutaan oikeasti isosta asiasta.
Minusta on kyllä isompi asia, jos isä vaan tunteettomasti hylkää, kuin jos isä kuolee. Kuolemaan on yleensä joku hyvä syy, hylkäämiseen ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatus, että joku omii isättömyyden.
Yhyy, katsokaa mua, mun isä on kuollut, mä oon oikeesti isätön, byhyyyyy. Kukaan muu ei voi olla isätön, änkänk, angsti, buhuuu, byhyyyyyy.
😅 Omii isättömyyden. Noinko pahalta tuntuu että sulla on isä elossa ja toisilla ei? Että pitää sit ihan omia isättömyys?
Minun isäni on kuollut jo ollessani lapsi.
En silti koe mitään tarvetta pahoittaa mieltäni siitä, jos joku muu on isätön jostain toisesta syystä.
Tuskin kellään muullakaan on. Mutta sitten on nää, jotka larppaa isättömyyttä, tokihan kukaan ei silloinkaan loukkaannu tästä kokemuksesta vaan siitä larppaamisesta, se kun on hyvin loukkaavaa silloin kun puhutaan oikeasti isosta asiasta.
Kaikkihan isättömiksi itseään sanovat tällä logiikalla larppaa, koska jokaisella on biologinen isä.
Ei larppaa, ap larppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatus, että joku omii isättömyyden.
Yhyy, katsokaa mua, mun isä on kuollut, mä oon oikeesti isätön, byhyyyyy. Kukaan muu ei voi olla isätön, änkänk, angsti, buhuuu, byhyyyyyy.
😅 Omii isättömyyden. Noinko pahalta tuntuu että sulla on isä elossa ja toisilla ei? Että pitää sit ihan omia isättömyys?
Minun isäni on kuollut jo ollessani lapsi.
En silti koe mitään tarvetta pahoittaa mieltäni siitä, jos joku muu on isätön jostain toisesta syystä.
Tuskin kellään muullakaan on. Mutta sitten on nää, jotka larppaa isättömyyttä, tokihan kukaan ei silloinkaan loukkaannu tästä kokemuksesta vaan siitä larppaamisesta, se kun on hyvin loukkaavaa silloin kun puhutaan oikeasti isosta asiasta.
Minusta on kyllä isompi asia, jos isä vaan tunteettomasti hylkää, kuin jos isä kuolee. Kuolemaan on yleensä joku hyvä syy, hylkäämiseen ei.
Mutta silloin olet hylätty ja kaltoinkohdeltu, et isätön.
Arvostakaa niitä omia isejänne, mutta jättäkää muut rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kuolleiden isien lapset larppaa väittämällä olevansa isättömiä? Niillähän on ihan todistetusti isä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittava ajatus, että joku omii isättömyyden.
Yhyy, katsokaa mua, mun isä on kuollut, mä oon oikeesti isätön, byhyyyyy. Kukaan muu ei voi olla isätön, änkänk, angsti, buhuuu, byhyyyyyy.
😅 Omii isättömyyden. Noinko pahalta tuntuu että sulla on isä elossa ja toisilla ei? Että pitää sit ihan omia isättömyys?
Minun isäni on kuollut jo ollessani lapsi.
En silti koe mitään tarvetta pahoittaa mieltäni siitä, jos joku muu on isätön jostain toisesta syystä.
Tuskin kellään muullakaan on. Mutta sitten on nää, jotka larppaa isättömyyttä, tokihan kukaan ei silloinkaan loukkaannu tästä kokemuksesta vaan siitä larppaamisesta, se kun on hyvin loukkaavaa silloin kun puhutaan oikeasti isosta asiasta.
Minusta on kyllä isompi asia, jos isä vaan tunteettomasti hylkää, kuin jos isä kuolee. Kuolemaan on yleensä joku hyvä syy, hylkäämiseen ei.
Mutta silloin olet hylätty ja kaltoinkohdeltu, et isätön.
Silloin on isätön.
Kuolleen isän lapsi taas ei ole isätön, jos isä on ollut lapsen elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko kantsinut huolehtia isästä paremmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aijai, että joitain hiertää se, kun joku sanoo olevansa isätön.
Kannattaa tyhjän jankkaamisen sijaan mennä antamaan hali ja pusu sille omalle isälle.
Mua ottaa päähän joo ihmiset, jotka huomiota saadakseen puhuu paskaa. Ai että kun mulla on tää selkä murtunut (lihasjumi) tai Ei vitsit kun taas en nukkunut yhtään (vain 7 tuntia) tai Lapsi valvotti taas koko yön (heräsi kahdesti) jne. Ap saa sanoa olevansa isätön, jos niin tuntee, mutta ei kannata yllättyä sit kun ihmiset ärsyyntyy.
Onko sinun elämäntehtäväsi vähätellä muiden ongelmia?
Oletko niitä, joilla on asiat aina kymmenen kertaa huonommin kuin jollain toisella?
Ei, mulla on kaikki loistavasti, kiitos kysymästä. Tyhmiä ihmisiä ja huomiohuo raajia en siedä. Onko sulta pois? Miten sä nyt tollai loukkaannut? Mun kokemus, ei sun.
Kovasti tunnut tuntevan tarvetta vähätellä muiden ongelmia.
Mahtaa olla rankkaa elämää, jos kaikkien pitää puhua vain sinun maailmankuvaasi miellyttävällä tavalla.
Täysin keksittyjä ongelmia, vaivoja ja liioittelua ei tarvitsekaan ymmärtää. Ei tarvitse puhua tietyllä tavalla, mutta rajansa kaikella.
Mä niin tunnistan ton (nais) tyypin. Ei jaksa enää yhtäkään itkuvirttä kun kaikki huolet ja murheet on keksittyjä tai valetraumapohjaisia. Huh, sit vielä ihmetellään että miksi mua ei kuunnella ja mun kokemus mitätöidään. Olisko siksi että olet radittava ja tylsä ja itkuvirtesi ottaa päähän?
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovastipa kutkututtaa hanuria toisen ollessa isätön. Taitaa olla jotain omia traumoja aiheesta?
Siis biologinen isähän sulla on. Niin, ellei ole jo kuollut, mutta kaikilla on biologinen isä jossain.
Eri asia sitten, onko isä sellainen kuin pitäisi olla.
Ehkä sun ei pitäisi sanoa, ettei sulla ole isää, koska se kuitenkin on tai on ollut.
Jotkut ihmiset on niin kirjaimellisia, että ottavat tuommoisenkin niin vakavasti että alkavat väitellä.
Säästyt siltä, kun ilmaiset sen isättömyytesi niin, että sulla ei koskaan ole ollut oikeanlaista isää, siitä miehestä ei siis isäksi ollut.
Siitä ei voi kukaan suuttua eikä alkaa jänkyttää mitään.
Ei ollut minunkaan isäni sellainen kuin isän olisi pitänyt olla. Minulla ei ole kokemusta siitä, millaista olisi olla lapsi, jolla on huolehtiva, välittävä ja rakastava isä. Minun isäni taisi lähinnä vihata minua ja meitä kaikkia. Ei huolehtinut eikä elättänyt, pisti oman viinanhimonsa kaiken edelle.
Muistan kun koulussa yksi tyttö itkeskeli jossain tilanteessa, kun sen isä oli kuollut silloin kun se oli pieni. Ja kun jotain sanoin omasta isästäni, niin huusi mulle, että sun isä on sentään elossa, ole siitä kiitollinen!
No enpä tiedä, tunsinko siitäkään kiitollisuutta. Isiä on niin monenlaisia.
Kuolleen isän lapsi saa tietysti paljon sympatiaa osakseen. Elossa olevan juoppohullun isän lapsi saa osakseen ylenkatsetta ja pilkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Kovastipa kutkututtaa hanuria toisen ollessa isätön. Taitaa olla jotain omia traumoja aiheesta?
Millä kriteerein ap on isätön? Ja kai se nyt on aika traumaattista, jos ei ole isää.
Vierailija kirjoitti:
Siis biologinen isähän sulla on. Niin, ellei ole jo kuollut, mutta kaikilla on biologinen isä jossain.
Eri asia sitten, onko isä sellainen kuin pitäisi olla.
Ehkä sun ei pitäisi sanoa, ettei sulla ole isää, koska se kuitenkin on tai on ollut.
Jotkut ihmiset on niin kirjaimellisia, että ottavat tuommoisenkin niin vakavasti että alkavat väitellä.
Säästyt siltä, kun ilmaiset sen isättömyytesi niin, että sulla ei koskaan ole ollut oikeanlaista isää, siitä miehestä ei siis isäksi ollut.
Siitä ei voi kukaan suuttua eikä alkaa jänkyttää mitään.
Ei ollut minunkaan isäni sellainen kuin isän olisi pitänyt olla. Minulla ei ole kokemusta siitä, millaista olisi olla lapsi, jolla on huolehtiva, välittävä ja rakastava isä. Minun isäni taisi lähinnä vihata minua ja meitä kaikkia. Ei huolehtinut eikä elättänyt, pisti oman viinanhimonsa kaiken edelle.
Muistan kun koulussa yksi tyttö itkeskeli jossain tilanteessa, kun sen isä oli kuollut silloin kun se oli pieni. Ja kun jotain sanoin omasta isästäni, niin huusi mulle, että sun isä on sentään elossa, ole siitä kiitollinen!
No enpä tiedä, tunsinko siitäkään kiitollisuutta. Isiä on niin monenlaisia.
Kuolleen isän lapsi saa tietysti paljon sympatiaa osakseen. Elossa olevan juoppohullun isän lapsi saa osakseen ylenkatsetta ja pilkkaa.
Minä sanon olevani isätön, koska isä ei ole koskaan kuulunut elämääni. Ei ole minun ongelmani, jos joku kokee sen vääräksi, koska tämä on lipun elämäni, ei sen toisen. Hänhän saa sanoa omasta puolestaan mitä haluaa.
Ap on isätön, koska hänellä ei ole koskaan ollut isää elämässään.
Ei tästä kukaan tervejärkinen ulkopuolinen voi loukata mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Ap on isätön, koska hänellä ei ole koskaan ollut isää elämässään.
Ei tästä kukaan tervejärkinen ulkopuolinen voi loukata mieltään.
Mites henkilö, jolla isä on ollut elämässä koko ajan?
Ei kukaan voi olla isätön. Ihan sama onko koskaan tavannut isäänsä, mutta se on ollut olemassa siittämisen hetkellä, tai no ei välttämättä edes sitä jos on pakastettu spermaa ennen kuolemaa.