Onko tiede ja usko ristiriidassa?

Henkilö, joka pyrkii antamaan kaikelle yksityiskohtaisia rationaalisia selityksiä, voi tuskin ymmärtää totuutta henkisissä asioissa, koska intellekti ei nykyisessä tilassaan kykene tavoittamaan hengen aluetta.

Koronaan varautumisessa, kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seuraavaksi intialaisten Maharjien mietteitä, katkelmia niistä:

TIETO JA USKONTO ovat kaksi vaikuttavinta voimaa, jotka muovaavat ihmiskunnan sivilisaation kehitystä. Tieteen tai uskonnon panosta on vaikea jättää huomiotta. Molemmat ovat olemassa niin kauan kuin maailmassa on kulttuuria ja sivistystä. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää tutkia tieteen ja uskonnon välisen suhteen ilmiötä - menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Antiikin kirjallisuus ja arkeologiset todisteet osoittavat selvästi, että tieteen ja uskonnon välisessä suhteessa vallitsi harmonia, ja teistinen tiede kukoisti ennen Galileota ja Descartesia.

Tarkoittaako kukoistaminen tässä aidosti asioiden aikaansaamista, vai pelkästään sitä, että sitä tehtiin?

Molempia.

Luetteletko tämän teistisen tieteen aikaansaannoksia.

Niin, saisko niitä teistisen tieteen aikaansaannoksia?

Arvelen, ettei saada ja arvelen tietäväni miksi, mutta otan mielelläni vastaan vastakkaisia todisteita.

Kaikki artefaktit voidaan nähdä ulkoisen teleologian tuotteina. Toisaalta elävät järjestelmät (biologiset järjestelmät) ovat sisäisen teleologian tuote, jossa päämäärä on järjestelmän sisällä. Meidän on vakavasti kysyttävä, voimmeko koskaan pelkistää elämän ja tietoisuuden puhtaasti objektiivisiksi tai ulkoisiksi ominaisuuksiksi? Jokainen elävä solu on peräisin yksinomaan toisesta elävästä solusta - elämä on peräisin vain elämästä. Elämä manipuloi biologisessa järjestelmässä olevaa ainetta omiin tarkoituksiinsa. Jos haluamme kokonaisvaltaisen näkemyksen todellisuudesta, emme voi sivuuttaa tietoisuutta tieteellisessä tutkimuksessamme. Biologian lisäksi myös kvanttimekaniikka edellyttää, että otamme tietoisuuden huomioon, kun pyrimme ymmärtämään tämän teorian metafyysisiä vaikutuksia.

Filosofian tohtori Sripad Bhakti Madhava Puri Maharaj, Sri Chaitanya Saraswat Mathin devotee-oppinut ja seuraaja, sanoi kerran:

"Siinä väitetään, että tietoisuus on perustavanlaatuinen ja että kaikki muu lepää sen varassa. Tämä on sama paradigma, jota Vedanta on väittänyt ikimuistoisista ajoista lähtien"."

Ei ollenkaan, niillä on täysin eri tarkoitus.

Tieteessä pyritään sovittamaan teoria havaintoihin.

Uskonnossa pyritään sovittamaan havainnot teoriaan.

Vierailija kirjoitti:

Jumala loi evoluution.

Ei luonut, ei ole mainittu raamatussa. Tietokoneista eikä puhelimistakaan ei ole sanaakaan. Eli jumalaa ei ole, koska väitetään että loi kaiken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

uskovainen on tieteellisesti katsottuna tyhmä

Tieteeseen uskova,  jota ei ole todistettu on tyhmä. Tiede vaatii todistuksen ja sitä ei ole saatu evoluution suhteen.

Evoluutio onkin vain teoria, mutta ei mikään tuulestatemmattu ajatus. Kyllä siitä todisteitakin on.

Darwin itsekin alkoi kritisoida omaa teoriaansa vanhemmiten.

Ensinnäkin yksi paradoksi on, että lajien pitäisi kehittyä edistyneemmiksi tai täydellisemmiksi. Nykyeliöiden pitäisi edustaa lajikehityksen huippua.

Asia on kuitenkin päinvastoin: lajit rappeutuvat ajan myötä eivätkä kehity. Esim. joiltain linnuilta on rappeutuneet siivet tyngiksi ja ne on lentokyvyttömiä. Tippukiviluolissa eläviltä vesiliskoilta on rappeutunut silmät pois ja ne on sokeita, vaikka sokeudesta ei ole mitään hyötyä, jos ei haittaakaan.

Ihmisiltä on poistunut karvapeite ym.

Evoluutio on siis rapistumista. Jotain palikoita siis putoaa aina pois ja uusia kehittyneitä ominaisuuksia ei synny.

Krokotiilit ja hait edustavat esihistoriallista eläinlajia, ns "eläviä fossiileja" jotka ovat eläneet muuttumattomina 200 miljoonaa vuotta kehittymättä mihinkään.

Jälleensyntymisen tieteellinen tutkiminen voi tuoda uutta valoa moniin hienovaraisiin ilmiöihin, joita ei voida selittää nykyisin hyväksytyillä teorioilla - ilmiöihin, kuten elävien olomuotojen moninaisuuteen, synnynnäisiin kykyihin, jotka eivät selvästikään ole peräisin ympäristöstä, ja kuolemanläheisiin kokemuksiin. Viime vuosina eri tieteenalojen tutkijat ovat osoittaneet suurta kiinnostusta reinkarnaation tutkimiseen, mutta voidaksemme tutkia sitä mielekkäästi meidän on ensin tiedettävä, onko elämä ikuinen kokonaisuus, joka ylittää tilapäisen, fyysisen ruumiin, vai pelkkä fysiikan ja kemian lakien mukaan liikkuvien molekyylien yhdistelmä.

Nykyaikainen tiede käsittelee ensisijaisesti luonnon objektiivisia näkökohtia. Rajoitettuihin aistitietoihin perustuvaan kokeelliseen lähestymistapaan tukeutuen se on pyrkinyt paljastamaan luonnon kätketyt lait ja lopulta löytämään havaitsemamme maailman alkuperäisen syyn. Useimmat nykyajan tiedemiehet uskovat nykyään, että sokeat fysikaaliset lait ja sattuman lait hallitsevat kosmosta. He sanovat, ettei koko kosmisen ilmiön takana ole suunnittelijaa, luojaa tai Jumalaa - ei älyä. Tämän hypoteesin mukaisesti he yrittävät pelkistää kaiken, myös elämän, atomien ja molekyylien, fysiikan ja kemian tuttujen tutkimuskohteiden, vuorovaikutukseen.

Nykyisin vallitsevan tieteellisen teorian mukaan elämä on koordinoitu kemiallinen reaktio, joka perustuu lukuisiin laboratoriotietoihin. Tähän teoriaan sisältyy perusolettamus, jonka mukaan nykyisin näkemämme erilaiset elämänmuodot ovat syntyneet sattumalta muinaisessa kemiallisessa ympäristössä, "alkukeitossa", ja että ne ovat kehittyneet sattuman ja sokeiden mekaanisten lakien vaikutuksesta, jotka ovat vaikuttaneet pitkän ajan kuluessa.

...Jos elämä olisi kemiallinen yhdistelmä, tiedemiehet voisivat itse asiassa luoda elämää koeputkessa kokoamalla kaikki nämä tärkeät kemikaalit yhteen. He eivät kuitenkaan voi tehdä näin. Näin ollen on runsaasti syitä epäillä, että elämä on kemiallinen prosessi.

Solubiologian, molekyylibiologian ja biokemian aloilla on viime vuosikymmeninä tapahtunut epäilemättä suurta edistystä. Geneettisen koodin ja monien elävien järjestelmien aineenvaihduntareittien löytäminen ovatkin loistavien ja omistautuneiden tutkijoiden aikaansaannoksia. Koska tiede ja teknologia ovat menestyneet hyvin monilla inhimillisten pyrkimysten aloilla (lääketiede, maatalous, avaruustiede ja niin edelleen), uteliailla ja innostuneilla tiedemiehillä on kiusaus uskoa, että loistava tavoite syntetisoida elämää koeputkessa toteutuu jonakin päivänä.

Suurista tieteellisistä keksinnöistä ja saavutuksista huolimatta valoisa toivo ja innostus elämän ymmärtämiseen molekyylien avulla näyttää siis olevan menettämässä pohjaa, ja monet eri alojen merkittävät tutkijat alkavat epäillä tämän käsitteen pätevyyttä.

Paitsi että molekyyleiltä, atomeilta ja elektroneilta puuttuvat elämän oireet, kemiallinen näkemys elämästä ei myöskään vastaa elämän havaittuja hienouksia - esimerkiksi ihmisen ainutlaatuisia tunne-, tahdon- ja ajattelukykyjä. Jos elämä olisi molekyylien vuorovaikutusta, meidän pitäisi pystyä selittämään nämä elämän hienovaraiset piirteet vain molekyylien avulla. Mikä on se geneettinen komponentti tai molekyyli, joka saa aikaan ystävällisen rakkauden ja kunnioituksen tunteen ihmisten välillä? Voiko mekanistinen elämänkatsomus selittää elämän arvo- ja päämääräsuuntautuneen luonteen, erityisesti ihmisten keskuudessa? Koska ei ole olemassa uskottavia molekyylimekanismeja, jotka selittäisivät nämä elämän hienovaraiset piirteet, on järkevää ehdottaa, että elämä ylittää fysiikan ja kemian rajat.

Jos elämä hyväksyttäisiin täysin väliaikaiseksi, aineelliseksi ilmiöksi, ajatus elävän olennon edellisestä tai tulevasta elämästä poistuisi, ja sen myötä myös kysymys jälleensyntymisestä. Kuten olemme nähneet, on tietenkin täysi syy uskoa, että elämä on materian yläpuolella ja siten riippumaton materiaa säätelevistä fysikaalis-kemiallisista laeista. Tarvitsemme nyt reinkarnaation tieteellistä tutkimista varten uuden tieteellisen paradigman, joka selittää elämän alkuperän, sen ominaisuudet ja sen käyttäytymisen aineen maailmassa.

Jos luonto olisi vain joukko hiukkasia, jotka liikkuvat matemaattisten yhtälöiden mukaan, olisi mahdollista ennustaa syntymän, kuoleman, onnettomuuksien ja sotien kaltaisia tapahtumia näiden yhtälöiden avulla. Itse asiassa kaikki elämän monimutkaisuudet - menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus - pitäisi olla mahdollista ymmärtää matemaattisten yhtälöiden avulla. Kaikki tarkkaan ajattelevat ihmiset, erityisesti tiedemiehet, tietävät kuitenkin, että tämä on mahdotonta - että puhtaasti matemaattinen lähestymistapa elämän ymmärtämiseen on liian rajoittava ja hyvin epätyydyttävä. Siksi tarvitsemme uuden paradigman elämän alkuperää ja luonnetta varten.

Tieteellinen paradigma, joka selittää sekä elämän hienovaraisen monimutkaisuuden että absoluuttisen totuuden näennäisen ei-fyysisen luonteen, tulee pohjimmiltaan Vedojen tieteellisestä ja teologisesta taustasta.

Ei kuitenkaan ole olemassa matemaattisia lakeja, joilla voitaisiin kuvata elämän ilmiöitä ja sen monipuolista toimintaa. Siksi elämä on selvästi aineellisten lakien yläpuolella, ja se voidaan Vedojen mukaan määritellä "ei-fyysiseksi, perustavanlaatuiseksi hiukkaseksi, jota kutsutaan atmaksi ja jolle on ominaista tietoisuus.

Koska elämä ei ole fysikaalista eikä kemiallista, matemaattiset lait, jotka ohjaavat inertin aineen toimintaa, eivät päde elämään. On kuitenkin järkevää olettaa, että on oltava joitakin elämää ohjaavia lakeja. Bhagavad-gitan mukaan nämä ovat korkeamman asteen luonnonlakeja, jotka sisältävät vapaan tahdon. (Kuten tulemme näkemään, vapaalla tahdolla on hyvin tärkeä rooli jälleensyntymisessä.) On selvää, että nykyisillä tieteellisillä malleilla ja välineillä ei voida käsittää näitä korkeamman asteen luonnonlakeja, mutta on mahdollista, että monilla tahoilla parhaillaan käynnissä olevat parapsykologiset kokeet voivat antaa ainakin jonkinlaisen vihjeen näiden lakien luonteesta. Parapsykologian ja psykologian aloilla on siis laaja alue jatkotutkimukselle, joka voi auttaa meitä ymmärtämään elämää ja sen moninaisia toimintoja koskevaa tiedettä.

Kun jokin uskonnollinen käsitys kyseenalaistuu, uskovaiset selittävät asian parhain päin. Esim, että kysymys ei olekaan tosiasiasta, vaan vertauskuvasta. Tai jollain muulla tavoin.

Seuraavassa listaan muutamia kristinuskoon liittyviä seikkoja, jotka tiede on kumonnut.

1) Raamatun parantumisihmeet. Tieteellinen ymmärrys ja havainnot osoittavat, että useimmat näistä parantumisista voidaan selittää luonnollisilla tai psykologisilla syillä, ja että ihmiskeho kykenee moniin parantumisiin ilman yliluonnollista puuttumista.

2) Eevan luominen Aadamin kylkiluusta

3) Naisen asema yhteiskunnassa: Raamatun kertomuksissa naiset ovat usein alistetussa asemassa miehiin nähden, ja heidän roolinsa yhteiskunnassa on rajoitettu.

4) Maailman luominen kuutena päivänä

5) Globaali tulva: Tutkijoiden mukaan ei ole näyttöä siitä, että maailma olisi kärsinyt globaalista tulvasta historiansa aikana.

6) Nooan arkki: Nooan arkki ei ole historiallinen tosiasia. Esimerkiksi, maapallon eläinlajien monimuotoisuus ja geneettinen monimuotoisuus edellyttävät, että Nooan arkissa olisi ollut mahdoton säilyttää kaikkia nykyisiä eläinlajeja.

7) Maan keskiaikainen maailmankuva: Raamatussa on kuvattu maailmankuva, jossa maa on staattinen ja aurinko ja muut taivaankappaleet pyörivät sen ympärillä.

On olemassa lukemattomia atmoja (eläviä olentoja), joista jokainen on tietoisuuden kvantti. Kukin atma asuu tilapäisesti ohimenevässä biologisessa muodossa atman tietoisuuden mukaan. Tämä tietoisuus johtuu vain atmastä itsestään, mutta atmän tietoisuuden sisältö johtuu sen vuorovaikutuksesta sen tietyn kehon kanssa, jossa se asuu. Aineellinen keho voidaan jakaa kahteen luokkaan: karkeaan ja hienojakoiseen. Hienojakoinen keho koostuu mielestä, intellektistä ja näennäisestä itsestä (tai siitä, että ihminen samaistaa itsensä virheellisesti aineelliseen kehoon). Fyysinen koostuu viidestä karkeasta elementistä . Yksilöllisen atman vuorovaikutus karkean ja hienojakoisen kehon kanssa tuottaa käsittämättömän monimutkaisia reaktioita, joita ei voida selittää yksinkertaisella kemialla ja fysiikalla elävässä solussa. Siksi kemia ja fysiikka eivät voi selittää, miksi elävän ja kuolleen ruumiin välillä on niin paljon eroja. Yksinkertaisesti sanottuna, kun yksittäinen elävä olento poistuu kehosta, elävästä kehosta tulee kuollutta ainetta - vaikka kaikki elävän organismin toiminnalle välttämättömät kemikaalit ovat edelleen läsnä.

Vedoissa annettujen tietojen mukaan elämänmuotojen moninaisuudet ovat aineellisen luonnon kolmen moodin (hyvyys, intohimo ja tietämättömyys) yhdistelmien ... tuotteita.

...Tietoisuus ja biologinen muoto liittyvät toisiinsa luontotilojen vaikutuksesta. Niinpä lapsen keho ja sen tietoinen kehitys eroavat nuoruusvaiheen kehosta ja niin edelleen. Periaatteessa siis elävä olento eli atma käy läpi monia eri-ikäisiä ja eri tietoisessa kehityksessä olevia kehoja, kun keho muuttuu poikavuosista vanhuuteen. Näin keho muuttuu, mutta ikuinen elävä olento kehossa - minä - pysyy samana. Kehossasi ei ole yhtään niistä molekyyleistä, joita siinä oli seitsemän vuotta sitten. Elävän olennon liikkumista lukuisten kehojen läpi yhden elämän aikana - minkä me kaikki voimme todentaa pienellä itsetutkiskelulla - voidaan kutsua sisäiseksi (tai jatkuvaksi) jälleensyntymiseksi.

Mutta entä elävän olennon siirtyminen uuteen kehoon kuoleman hetkellä?

Darwinistinen evoluutio, tai nykyisin kemiallinen evoluutio, olettaa, että ainoastaan eliön morfologia kehittyy. Vedalaiset kirjallisuudet antavat meille kuitenkin tietoa siitä, että keho ei kehity, vaan pikemminkin elävän olennon tietoisuus. Ja tämä tietoisuuden evoluutio tapahtuu elävän olennon siirtyessä kehosta toiseen.

Ihmismuodossa oleva yksittäinen olento voi olla jääräpäisesti luonnonlakeja vastaan kapinoiva tai se voi olla täysin sopusoinnussa luonnonlakien kanssa. Toisin sanoen hän voi käyttää vapaata tahtoaan joko kehittyäkseen tietoisuuden korkeammalle tasolle tai palatakseen alemmalle tasolle. Jos yksittäinen elävä olento haluaa, hän voi ihmiselämän muodosta käsin paeta jatkuvaa siirtymiskierrettä kehomuodosta toiseen. Tämä voidaan tehdä käyttämällä vapaata tahtoaan oikein. Toisaalta, jos hän käyttää vapaata tahtoaan väärin, hän voi palata alempaan lajiin. Ja tätä kutsutaan tietoisuuden devoluutioksi - elävän olennon siirtymistä korkeammasta tietoisuudesta alempaan tietoisuuteen - jota älykkäät ihmiset haluavat välttää.

Vedan ikuinen viisaus opettaa meille, että kaiken tiedon päämäärä on vapautua syntymän ja kuoleman toistuvasta kiertokulusta.

Meidän on aloitettava esittämällä sellaisia kysymyksiä kuin nämä: "Kuka minä olen?" "Mistä minä tulen?" "Mikä on olemassaoloni tarkoitus?" "Miten pääsen pois toistuvan syntymän ja kuoleman kehästä?" "Miten voin päästä pois toistuvan syntymän ja kuoleman kehästä?" Meidän on tutkittava vastaukset kaikkiin näihin kysymyksiin hyvin perusteellisesti. Tämä on itsetoteutuksen tieteen eli elämän tutkimisen tieteen alku.

…

Todellisen tiedon saamiseksi mielen on oltava vapaa alempien luontotilojen saastumisesta. Yksi tärkeimmistä epäpuhtauksista on väärä ylpeys eli ylimielisyys, joka saa meidät uskomaan, että voimme ymmärtää kaiken kokeellisen tiedon avulla. Meidän on luovuttava tästä ylimielisyydestä, hallittava mieli ja saatava se sopusointuun luonnon kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

uskovainen on tieteellisesti katsottuna tyhmä

Tieteeseen uskova,  jota ei ole todistettu on tyhmä. Tiede vaatii todistuksen ja sitä ei ole saatu evoluution suhteen.

Evoluutio onkin vain teoria, mutta ei mikään tuulestatemmattu ajatus. Kyllä siitä todisteitakin on.

Darwin itsekin alkoi kritisoida omaa teoriaansa vanhemmiten.

Ei alkanut ja vaikka olisikin, ei sillä olisi mitään merkitystä. Evoluutioteoria ei ole siinä asemassa missä se on siksi, että auktoriteetti nimeltä Darwin sanoi, että se on totta, vaan siksi, että sitä tukee 150 vuotta tieteellistä tutkimusta.

"Yhdysvalloissa kristityt soittaneet näitä esityksiä nopeutettuna takaperin niin on löytynyt rukouksia saa.tanalle ja kehotuksia tappaa valkoisia saa.tanan ja Allahin nimissä!"

Muslimeilla on siis kovin paljon vaivaa siitä, että musiikki olis kaunista edestä ja vaarallista takaperin. On aivan selvää, että tällainen asia voi olla olemassa vain mielikuvituksessa.

Eivät ole. Molemmat pyrkivät kuvaamaan ympäristössä havaittua seikkaa eri sanoin.

Kuviteltu ristiriita syntyy vain sanoille annetuista merkityksistä, vaikka havainto on sama.

Kuviteltu ristiriita on siten lähinnä subjektiivinen, koska havaintoa kuvaavan sanan merkitys ei ole objektiivinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ollenkaan, niillä on täysin eri tarkoitus.

Tieteessä pyritään sovittamaan teoria havaintoihin.

Uskonnossa pyritään sovittamaan havainnot teoriaan.

Usko ja uskonto ovat eri asioita.

- Raamatussa kerrotaan kuinka alussa 'Jumalan Henki liikkui vetten päällä'. 

Tekniikan professori Henry M. Morris näki niin, että se merkitsee energian siirtoa, joka tapahtuu aaltomaisesti. Jumalan Henki loi ja pani liikkeelle erilaiset aaltoliike-energiat maapallolla ja sen ympäristössä. 

- Jesaja 40:22 kertoo maan pyöreydestä; 'maanpiiri' joka on englanniksi 'circle'. Jumala ilmoitti jo silloin ihmisille, että maapallo on pyöreä.

- Tiede väittää, että maailmamme on 5-6 miljardia vuotta vanha. Pleokroiset kehät joissakin kivilajeissa viittaavat siihen, että maailma on luotu hetkessä. (tri Robert W. Gentry)

- Meteorinen pöly sataa maan päälle vuosittain noin 14 miljoonaa tonnia. Se sisältää rautaa ja nikkeliä. Jos maapallo olisi 5-6 miljardia vuotta vanha, maapallon pinnalla olisi paksu rauta-nikkelikerros. Nyt ei ole lainkaan kerrostumaa.

- Aurinko kutistuu 1,5 m tunnissa. Jos aurinko olisi ollut olemassa esim. miljoona vuotta, se olisi alussa ollut niin iso, että sen kuumuus olisi tehnyt elämän maapallolla mahdottomaksi.

- lainaus Uuras Saarnivaaran kirjasta: 'Maailmankaikkeus on suunnaton, monimutkainen, sopusointuisesti toimiva koneisto, joka atomeista aurinkokuntiin ja galakseihin asti toimii matemaattisten täsmällisten lakien mukaan, ja sama pitää paikkaansa eri eliömuodoista. Siis maailmankaikkeuden aikaansaajan täytyy olla sen suuruutta ja laatua vastaava. Ei voi olla kukaan muu, kuin voimassaan ja viisaudessaan ääretön Luoja'.

- Voidaan kysyä myös: mistä tulee Rakkaus ? Sellainen rakkaus, joka ei liity pelkkään kemiaan. Tätä ei tiede pysty selittämään.

Tiede on erehtynyt usein historian aikana. Nykyinen evoluutioteoria on kehitelty joskus 1700-1800-luvuilla, jolloin tieteelliset menetelmät olivat aika köykäisiä. Tiede ei ole koskaan 100% faktaa, vaan arvioita sen perusteella, missä vaiheessa tutkimukset ovat juuri sillä hetkellä. 

Jos ihminen olisi kehittynyt apinasta, miksi vieläkin on olemassa apinaeläimiä ja erikseen ihmisiä?

Eikö apinoiden siinä tapauksessa olisi pitänyt jo hävitä maapallolta, tai ainakin pitäisi näkyä apinan ja ihmisen välimuotoja? Evoluutioteorialle on annettu niin pitkä ajanjakso, koska monia asioita teoriassa ei kyetä selittämään.

Ihminen, joka on aidosti omaksunut ja ymmärtänyt tieteenfilosofian, ei voi olla uskovainen.

Tieteelliseen tiedonhankintaan ja maailman ymmärtämisen työkaluihin ei kuulu uskon vain tähän -metodi.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen, joka on aidosti omaksunut ja ymmärtänyt tieteenfilosofian, ei voi olla uskovainen.

Tieteelliseen tiedonhankintaan ja maailman ymmärtämisen työkaluihin ei kuulu uskon vain tähän -metodi.

Tapa laajentaa näkemystään ja ymmärrystään maailmankaikkeudesta ei siis ole pelkästään tapa kehittää teknologiaa, lentää jotakin tai parantaa laitteita. Se on tietoisuuden laajentamisen tapa, eli kun tietoisuuteemme tulee lisää ulottuvuuksia, meillä on enemmän pääsyä esimerkiksi todellisuuteen, syvempään todellisuuteen. Esimerkiksi henkilöllä, jolla ei ole moraalia, ei ole tätä moraalista ulottuvuutta, joten hän ei voi esimerkiksi tuntea myötätuntoa jotakuta kohtaan, hän ei voi ymmärtää, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Maailman hahmottaminen ei ole jotakin, jota voidaan korjata fyysisillä välineillä. Olemme siis tottuneet ajattelemaan, että todellisuus tarkoittaa ainoastaan fyysistä todellisuutta.

Emme voi nähdä tai ymmärtää mitään, koska aistilaitteemme on ohjelmoitu maallisia tila- ja aikaominaisuuksia varten. Vain jos korkeampien maailmojen asukkaat itse haluavat avautua meille, voimme nähdä heidän maailmansa. Lisäksi, aivan kuten jokainen maa vartioi omaa rajaansa, myös muut maailmat vartioivat sitä. Meistä on reilua, kun rajavartijat pidättävät tunkeilijan, mutta olemme hyvin yllättyneitä, kun avaruusalukset räjähtävät yrittäessään murtautua muihin maailmoihin pyytämättä. Meitä ei päästetä sinne myöskään moraalisista syistä, ennen kuin teemme sisäisen muutoksen. Avaruustutkimuksessa ihmiset ovat päättäneet sivuuttaa moraalin ja henkisyyden lait ja haluavat valloittaa avaruuden fyysisesti. Tämä on kuin yrittäisi tunkeutua toiseen maahan ilman viisumia. Sielulle on luonnollista, että se haluaa nousta muille planeetoille, koska se on alun perin peräisin korkeammista maailmoista. Pyrkimys palata alkuperäiseen on ymmärrettävää, mutta mekaaninen menetelmä on riittämätön.