Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä sairastuttua henkisesti niin, että mies oli pienille lapsille vaaraksi. Tätäkään ratkaisua moni ei ymmärtänyt ja naista pidetään yhä b-luokan vanhoillislestadiolaisena, vaikka erosta on jo kauan. En käsitä tuollaista tuomitsemista.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä sairastuttua henkisesti niin, että mies oli pienille lapsille vaaraksi. Tätäkään ratkaisua moni ei ymmärtänyt ja naista pidetään yhä b-luokan vanhoillislestadiolaisena, vaikka erosta on jo kauan. En

Niin, vanhoillislestadiolaisen opin mukaan kai "oikea" ratkaisu olisi ollut muuttaa erilleen eli käytännössä erota, mutta ilman virallista avioeroa. Siinähän ei muuten oteta ollenkaan huomioon sitä, että virallinen avioero tuo mukaan myös omaisuuden osituksen ja sopimuksen tai oikeuden päätöksen lasten huollosta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta jne. Nämä kaikki jäävät toteutumatta, jos vain muutetaan erilleen ilman virallista eroa  ja se ei ole myöskään lasten edun mukaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä sairastuttua henkisesti niin, että mies oli pienille lapsille vaaraksi. Tätäkään ratkaisua moni ei ymmärtänyt ja naista pidetään yhä b-luokan vanho

Jos noin on, niin siinähän tuomitaan myös tuo nainen elämään loppuelämänsä yksin ilman parisuhdetta!  Ja jos mies ja lasten isä on sairastunut henkisesti, niin lapsienkin kannalta olisi hyvä, jos äidillä olisi mahdollisuus solmia uusi suhde ja lapsilla olisi mahdollisuus saada isäpuoli.  Julma on vloppi, kovin julma. 

Omalla työpaikallani on nainen, joka on tavattoman ilkeä. Aina puhuu toisista pahaa. Sattuu olemaan vl, mitä ihmettelen syvästi. Oma kokemus vl-väestä on ollut, että ovat harkitsevia sanomisissaan. Tämä nainen on kaikkea muuta. Viimeksi haukkui työkaveriamme, kun työkaveri on hyvin ylipainoinen. Asiakkaistakin puhuu rumasti. Aina on jotain valitettavaa. Omaa perhettään muistaa kyllä joka käänteessä kehua, miten lapset ovat koulussa opettajia viisaampia ja ovat kaikki niin urheilullisia ja pärjääviä. Paitsi kahta lapsistaan haukkui. Toinen kun kehtasi mennä naimisiin vasta 25-vuotiaana (seurusteli, mutta ei halunnut naimisiin ennen valmistumista) ja toinen lapsista kehtasi valita seurakunnan rippileirin rauhanyhdistyksen rippileirin sijaan. Normaaleja nuo lapsensa ovat, en ymmärrä tuota valitusta.

En käsitä, miten ei synnintunto herää noista puheista. Joskus tekisi mieli sanoa, että sinulla näyttää sydän olevan täynnä ikävää, kun suustasi tulevat puheet ovat aina ikäviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä sairastuttua henkisesti niin, että mies oli pienille lapsille vaaraksi. Tätäkään ratkaisua moni ei y

Kyllä se ajatus on, että avioeronkin kokeneen on tarkoitus olla yksin. Uusiin naimisiin saa mennä vain, jos ex-puoliso kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikallani on nainen, joka on tavattoman ilkeä. Aina puhuu toisista pahaa. Sattuu olemaan vl, mitä ihmettelen syvästi. Oma kokemus vl-väestä on ollut, että ovat harkitsevia sanomisissaan. Tämä nainen on kaikkea muuta. Viimeksi haukkui työkaveriamme, kun työkaveri on hyvin ylipainoinen. Asiakkaistakin puhuu rumasti. Aina on jotain valitettavaa. Omaa perhettään muistaa kyllä joka käänteessä kehua, miten lapset ovat koulussa opettajia viisaampia ja ovat kaikki niin urheilullisia ja pärjääviä. Paitsi kahta lapsistaan haukkui. Toinen kun kehtasi mennä naimisiin vasta 25-vuotiaana (seurusteli, mutta ei halunnut naimisiin ennen valmistumista) ja toinen lapsista kehtasi valita seurakunnan rippileirin rauhanyhdistyksen rippileirin sijaan. Normaaleja nuo lapsensa ovat, en ymmärrä tuota valitusta.

En käsitä, miten ei synnintunto herää noista puheista. Joskus tekisi mieli sanoa, että sinulla näyttää sydän olevan täynnä ikävää, kun suusta

Sano pois, minä ainakin sanoisin. 

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikallani on nainen, joka on tavattoman ilkeä. Aina puhuu toisista pahaa. Sattuu olemaan vl, mitä ihmettelen syvästi. Oma kokemus vl-väestä on ollut, että ovat harkitsevia sanomisissaan. Tämä nainen on kaikkea muuta. Viimeksi haukkui työkaveriamme, kun työkaveri on hyvin ylipainoinen. Asiakkaistakin puhuu rumasti. Aina on jotain valitettavaa. Omaa perhettään muistaa kyllä joka käänteessä kehua, miten lapset ovat koulussa opettajia viisaampia ja ovat kaikki niin urheilullisia ja pärjääviä. Paitsi kahta lapsistaan haukkui. Toinen kun kehtasi mennä naimisiin vasta 25-vuotiaana (seurusteli, mutta ei halunnut naimisiin ennen valmistumista) ja toinen lapsista kehtasi valita seurakunnan rippileirin rauhanyhdistyksen rippileirin sijaan. Normaaleja nuo lapsensa ovat, en ymmärrä tuota valitusta.

En käsitä, miten ei synnintunto herää noista puheista. Joskus tekisi mieli sanoa, että sinulla näyttää sydän olevan täynnä ikävää, kun suusta

No tuo nyt on vain taas esimerkki siitä, että joka sakkiin mahtuu kaikenlaisia ihmisiä. Näistä sitten tehdään kaikkia koskevia yleistyksiä riippuen siitä, ketä satutaan tuntemaan.

Entä jos aviopuoliso jättää kahden vuoden aviossa olon jälkeen, ikää 22v eikä yhtään lasta. Entä jos haluaa lapsia, tai haluaa parisuhteen, kumpikin luonnollisia asioita, pitäisikö kieltäytyä näistä vaan koska toinen otti ja lähti? Ei mun mielestä. Aika epäinhimillinen ja kova vaatimus olisi.

Vl:t katsoo kyllä vaikka mitä dokumentteja, realitysarjoja, miksei elokuviakin. Itse olen katsonut sinkkuäidille sulhanen, maajussille morsian, ensitreffit alttarilla, amazing race, selviytyjät, myyrä, petolliset, big brother, love island, temptation island, paratiisihotelli ruotsi/norja/tanska/suomi jne jne. Lisäksi dokumentteja lähinnä Areenasta (Therouxin, Dooleyn, kaikkia Ukrainan ym sotiin liittyviä, usan vankiloihin, suomen vankiloihin, 112-sarjaa, poliisit sarjaa, poliisit kotihälytys, kandit-sarjaa, elossa 24h jne jne. Elokuvia en pahemmin katso, kun ei vaan kiinnosta katsoa kuin lähinnä realitya ja dokkareita. On tullut katottua kyllä jotain klassikoita mitä lukenut kirjoinakin, tyyliin Ylpeys ja ennakkoluulo, Poirotit varmaan melkein kaikki, sitte jotain Risto Räppääjää, Heinähattua ja vilttitossua lasten, Astrid Lindgrenin elokuvia lasten kanssa. Sitten tietenkin urheilua katson, helmareiden ja huuhkajien ottelut, Leijonien ottelut, hiihdot, seiväshypyt jne jne. 



Ei nuita kaikki vl:t katso, mutta itse katsonut siitä asti kun sain oman läppärin siihen aikaan, kun ylipäätään ihmisllä alkoi olla kannettavia tietokoneita, älypuhelimia ei vielä ollut. Mun sisaruksista ei juuri kyllä kukaan katso mitään,ehkä just noita elossa24h, 112 tms. vaan, enkä kehtais sanoo edes heille et olen katsonut jotain temppistä, paratiisihotellia jne :D Nuo muut kyllä kehtaan. Itse nuorin sisaruksista ja luulen, et mun ikäluokka jo katsoo ja sitä nuoremmat helpostikin,kun heillä aina netti ym. ollut saatavilla.  Urheilua nyt seuraa ja katsoo kaikki, joita se vähänkin kiinnostaa. Käytiin aikoinaan kavereitten kanssa Mäkissä tai jossain huoltsikalla kattomassa jääkiekon MM-kisoja tai mentiin jonnekkin yliopiston luokkaan screeniltä kattoo. -95 kultaottelun katsoin naapurissa ja otettiin se myös vhs-nauhalle ja katottiin sit kotona varmaan tuhat kertaa (meillä oli siis "telkkari"/ruutu josta katsottiin kotivideoita), kun osaan kaiken siitä lähes ulkoa (mertarannan selostukset ym ym.). Muuten yleensä kuunneltiin radiosta kisoja, myöhemmin toki netistä katsottiin. Lapsena katsoin kaverilla Tenavatähteä, tiedän siis hyvinkin sieltä monia tyyppejä  ja jotain lastenohjelmia tuli katottua jonkin verran. Nykyään monessa vl-perheessä on isot pelitelevisiot ja siitä samasta sitten katsovat vähintäänkin urheilua. Ne on yleensä jossain muualla kuin olohuoneessa. 



Jatkuu...

 

Jatkoa..



Luulen, että aika moni vl tietää kaikkia julkisuuden henkilöitä, ihan siis näyttelijät, laulajat, urheilijat jne. Toki, jos elää ihan pimennossa kaikesta, niin ehkä ei tiedä. Mut jos joku kysyis multa mikä mun suosikki elokuva, niin en osaa sanoa. Tai joku bändi, laulaja, näyttelijä. En osaa sanoa, mut osaan luetella niitä et mitä kaikkia on olemassa :D Elokuvia en kyllä osaa edes luetella tai ohjaajia. JOku muu vl voisi tietää, itse en elokuvia katso. En myöskään tiedä mikä kenenkin kappale on, jotain yksittäisiä/tunnettuja ehkä, mut empä kuuntele koskaan. Jotkut taas ehkä kuuntelee? 



Lasilliselle en "osaa" mennä kenenkään kanssa, eikä kukaan ole kyllä koskaan pyytänytkään. En yleensä ota ravintolassa muuta kuin vettä. Kaikki viinit ym alkoholijuomat, en ole ikinä ostanut edes minkäänlaista tölkkiä kaupasta, siis edes cokistölkkiä tai energiajuomaa tms. Tää ei ole mikään vl-juttu, vaan en vaan ole ostanut, kun en juo niitä. Enkä tupakkaa. En itselle enkä muille. Baarissa en ole ikinä käynyt; joskus tosin erehdyin ovesta ja olin mennä jonnekki pimeään kapakkaan, hyi olkoon mikä lemu, pimeys ja meteli :D Tiedän ettei kaikki baarit ole tuollaisia lähiökapakoita (joku kohta kuitenkin puuttuu siihen). Tiedän silti myös jotain noista juomista, olenhan katsonut noita realitysarjoja ja ihan seuraamalla mediaa tietää jotakin kuitenkin, vaikkei itse eikä lähipiiri ole missään tekemisissä kyseisten juomien kanssa. Teatterissa en ole käynyt, paitsi jossain ilmaisessa ulkoilmateatterissa ja joskus koulun kanssa lapsena. Elokuvissa en ole käynyt. Konserteissa olen; lähinnä kirkoissa tms paikoissa klassisen musiikin konserteissa. 



En meikkaa enkä värjää hiuksia, ei kiinnosta enkä ole koskaan kokeillut. Joskus nuorena tosin käytin puuteria, ettei naama kiiltäis ja toki jotain peitepuikkoo näppylöihin. Naapurin vl-äiti käyttää ainakin silmämeikkiä, siis rajaa silmät, olen huomannut. En tiedä miks, kaunis olis ilmankin. Ja niiden poika ihan sujuvasti kiroilee, kun viettää paljon aikaa "epäuskoisten" kavereiden kanssa ;) Mun siskoista ei kukaan meikkaa/ole meikannut. Mutta meitä on moneksi eli tiedän vl-naisia, joilla on edes vähän jotain meikkiä. 



Sekava teksti ja kirjoitusvirheitä, mm. erisnimet pienellä, mutta menkööt. 

"Kyllä se ajatus on, että avioeronkin kokeneen on tarkoitus olla yksin. Uusiin naimisiin saa mennä vain, jos ex-puoliso kuolee."

Whaaattt??? Nyt kyllä. Tuollaisessakin tapauksessa, jossa toinen sairastuu henkisesti ja on vaaraksi muille?  Itse ei siis ole eroon millään lailla syypää. Tässäkö se sitten ihanasti toteutuu se elinikäisen avioliiton ideaali ja Jumala on tilanteeseen oikein tyytyväinen? Enpä henkilökohtaisesti pysty uskomaan.

Kyllä minun Jumalani sanoisi kovia kokeneelle naiselle, että voit toki olla miehesi ystävä ja pitää hänestä huolta, käydä katsomassa sairaalassa. Lapset voivat pitää yhteyttä isäänsä sen mukaan, kun isän vointi sallii ja lapset myöhemmin haluavat. Sinulle lapseni toivon, että löydät uuden kumppanin, jonka kanssa voit arkesi jakaa ja josta tulee lapsillesi hyvä iskä. 

Vierailija kirjoitti:

Entä jos aviopuoliso jättää kahden vuoden aviossa olon jälkeen, ikää 22v eikä yhtään lasta. Entä jos haluaa lapsia, tai haluaa parisuhteen, kumpikin luonnollisia asioita, pitäisikö kieltäytyä näistä vaan koska toinen otti ja lähti? Ei mun mielestä. Aika epäinhimillinen ja kova vaatimus olisi.

Minulla oma kokemus tuollaisesta avioerosta. En tosin ole vl. Kyllä sitä muissakin uskovaisissa piireissä tuomittiin. En todellakaan kuunnellut, että olisi uskottoman miehen takia pitänyt viettää loppuelämä lapsettomana ja yksin. Onneksi en kuunnellut, sain puolison ja lapsen.

Minä taas satun tietämään että varsin moni vl-nainen ehostaa hiukan ja katsoo jonkin verran sopivaksi kokemiaan elokuvia. Osa käy joskus teatterissakin katsomassa jonkin näytelmän, jos se on hänen arvoilleen sopiva sisällöltään. Alkoholia en tiedä kenenkään käyttävän.

vl

Sama kokemus minulla. Jo 20 vuotta sitten me opistossa käytettiin yleisesti meikkivoidetta, huulikiiltoa ja siistittiin kulmat kulmakynän avulla. Koskaan ei kukaan ole sanonut asiasta vaikka se oli yleinen käytäntö silloin ja nyt. En ole luopunut tähän päivään mennessä itseni "siistinä" pitämisestä koska itsetunto asia töissä, eikä ystävänikään. Ollaan tavallisia alle nelikymppisiä vl-naisia. En luule että kaikki vl tekee sanoin mutta oma valinta jokaisella, ei kellään ole oikeutta puuttua kenenkään toisen ulkonäköön. Ei puututa miestenkään.

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä sairastuttua henkisesti niin, että mies oli pienille lapsille vaaraksi. Tätäkään ratkaisua moni ei ymmärtänyt ja naista pidetään yhä b-luokan vanhoillislestadiolaisena, vaikka erosta on jo kauan. En

En käsitä minäkään enkä hyväksy. Uskon että iso osa vl:sta ajattelee samoin. Keskellämme on mustavalkoisia, tuomitsevia ja muita kunnioittamattomia ihmisiä, mutta suurin osa on ihan omilla aivoilla ajattelevia ketkä antaa muiden elää rauhassa, jokaisen oman omantunnon mukaan eikä tuomitse muita vaikeasta elämäntilanteesta tai muustakaan.

Aloitus on poistettu jo toistamiseen niin kysyn sitten täällä. Miten tämä ketju voi olla olemassa, vaikka samaam sävyyn keskustelu monista muista vähemmistöistä poistetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikallani on nainen, joka on tavattoman ilkeä. Aina puhuu toisista pahaa. Sattuu olemaan vl, mitä ihmettelen syvästi. Oma kokemus vl-väestä on ollut, että ovat harkitsevia sanomisissaan. Tämä nainen on kaikkea muuta. Viimeksi haukkui työkaveriamme, kun työkaveri on hyvin ylipainoinen. Asiakkaistakin puhuu rumasti. Aina on jotain valitettavaa. Omaa perhettään muistaa kyllä joka käänteessä kehua, miten lapset ovat koulussa opettajia viisaampia ja ovat kaikki niin urheilullisia ja pärjääviä. Paitsi kahta lapsistaan haukkui. Toinen kun kehtasi mennä naimisiin vasta 25-vuotiaana (seurusteli, mutta ei halunnut naimisiin ennen valmistumista) ja toinen lapsista kehtasi valita seurakunnan rippileirin rauhanyhdistyksen rippileirin sijaan. Normaaleja nuo lapsensa ovat, en ymmärrä tuota valitusta.

En käsitä, miten ei synnintunto herää noista puheista. Joskus tekisi mieli sanoa, että sinulla nä

Ilkeitä ja katkeria on ihan kaikkialla. 

Vierailija kirjoitti:

Omalla työpaikallani on nainen, joka on tavattoman ilkeä. Aina puhuu toisista pahaa. Sattuu olemaan vl, mitä ihmettelen syvästi. Oma kokemus vl-väestä on ollut, että ovat harkitsevia sanomisissaan. Tämä nainen on kaikkea muuta. Viimeksi haukkui työkaveriamme, kun työkaveri on hyvin ylipainoinen. Asiakkaistakin puhuu rumasti. Aina on jotain valitettavaa. Omaa perhettään muistaa kyllä joka käänteessä kehua, miten lapset ovat koulussa opettajia viisaampia ja ovat kaikki niin urheilullisia ja pärjääviä. Paitsi kahta lapsistaan haukkui. Toinen kun kehtasi mennä naimisiin vasta 25-vuotiaana (seurusteli, mutta ei halunnut naimisiin ennen valmistumista) ja toinen lapsista kehtasi valita seurakunnan rippileirin rauhanyhdistyksen rippileirin sijaan. Normaaleja nuo lapsensa ovat, en ymmärrä tuota valitusta.

En käsitä, miten ei synnintunto herää noista puheista. Joskus tekisi mieli sanoa, että sinulla näyttää sydän olevan täynnä ikävää, kun suusta

Kuulostaa kyllä ikävältä tyypiltä.

T. Vl, sinkku 26.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä sairastuttua henkisesti niin, että mies oli pienille

Missä kohtaa Raamatussa?

Siis missä kohtaa sanotaan, että eronneen on oltava loppuikänsä yksin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni on sivusta seuratessa vaikeaa ymmärtää tätä asiaa:

Oikein kukaan lestadiolainen ei kestä liikkeeseen kohdistuvaa kritiikkiä. Jos joku kertoo, että hänellä on ollut liikkeessä paha olla syystä x ja hän on lähtenyt pois, niin tämä kyseenalaistetaan. Sanotaan, miten mitään ongelmia ei ole ja mitätöidään toisen kokemus. Miksi ihmiset eivät ymmärrä, että osalla on hyvä elää liikkeessä ja toisilla ei? Toki heillä, jotka elävät oppien mukaista elämää ja elämä on mennyt käsikirjoituksen mukaan, niin toki liikkeessä on helppo olla. Jos taas elämä ei ole sujunut kuin kuvitelmissa, niin ei se liikkeessä oleminenkaan välttämättä ole helppoa.

Tuttavapiirissäni on vl-nainen, joka joutui ottamaan avioeron miehensä s

Matteus 5: 31On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. 32Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.

Muistaakseni toinenkin kohta on, mutta en ehdi etsiä nyt.