Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Toukokuussa -23 (siis vuosi ja kolme kuukautta sitten) ihmeteltiin tällä palstalla, miksi vanhempi lapsi menee päiväkotiin. Joku kysyi, miten pojan puhe kehittyy ja itse arveli, olisiko tässä osasyy päivähoitopaikkaan. Siihen joku vastasi, että varmaan näin on, ja asia oli sillä vahvistettu ja taputeltu. Siitä se lähti elämään ja näköjään elää edelleen.
Edelleenkin ainoa järkevä johtopäätös on, että lapset TÄYSIN pois videoista. Ovatpa ilmitulleet asiat tosia tai epätosia/juoruja/spekulointia niin ei lapsia someen! Eikö liikkeessä pitäisi olla prioriteetti suojella lapsia? Ja eikö ole jo uutisissa tarpeeksi varoiteltu asiasta? Pahimmillaan vanhemmat voivat olla lapsen vartuttua oikeuden edessä.
Mua ihmetyttää tuo erään 16 lapsen isän rakkaus vaimoaan kohtaan. Vasta, kun vaimo sai aivoinfarktin ottivat ehkäisyn käyttöön eivätkä tee 17 lasta. Kuulostaako tuo rakkaudelta?
Aino koki, että omat tarpeet eivät olleet tärkeitä. Jonkun muun tarpeet menivät aina edelle.Aikuisen Ainon on vaikea olla huomion keskipisteenä. Juttujen kertominen vaikkapa työporukassa tuntuu hänestä vaikealta. Avun pyytäminen omilta vanhemmilta tuntuu vaikealta. Kun tietää, että omilla vanhemmilla on jo ne monet kymmenet lastenlapset. Ja pelkää sitä kommentointia, että miten te ette yhden kanssa pärjää. Ainoa surettaa tunne siitä, että oma lapsi jää paitsi isovanhempiensa huomiosta. Että lapsi ei ole ihmeellinen ja merkityksellinen käytännössä, vaikka vanhoillislestadiolaisen uskonopin mukaan seurapuheissa on.
Aikuisiällä voi olla vaikeaa esimerkiksi löytää oma tahto ja puolustaa omia rajoja. Moni opetteli vasta hyvin pitkällä aikuisiällä sitä, mitä itse tahtoo. Toki se voi liittyä myös uskontoon, Pilvijärvi toteaa. Pilvijärven omakin tausta on monilapsisessa lestadiolaisperheessä. Hänen mukaansa yhteisössä puhutaan ilmiöstä, mutta ennen kaikkea vanhempien uupumuksen näkökulmasta, vanhempien taakkana.
Huonoimpina hetkinä Aino on kokenut syntyneensä siksi, että hänen vanhempansa halusivat elää vanhoillislestadiolaisen opin mukaan ja pelastaa itsensä kadotukselta. Että he ottivat hänet vastaan, vaikka eivät aidosti häntä halunneet. Hän on tuntenut itsensä turhaksi. Se on tunne, joka varmasti aina jossain määrin leimaa minua. Jos elämässä on raskasta, alkaa kyseenalaistaa omaa olemassaoloaan.
Heikko kiintymyssuhde tai se, että lapsi kokee olevansa perheessä ulkopuolinen, häntä ei nähdä tai hänelle ei ole aikaa, alkaa vaikuttaa siihen, miten hänen persoonallisuutensa kehittyy: mitä hän ajattelee itsestään ja ajatteleeko hän olevansa jonkin arvoinen vai ei. Lapsuudessa ne voivat näkyä sosiaalisissa taidoissa, itsetunnon kehityksessä ja oppimaan motivoitumisessa. Nuoruudessa koetaan usein ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja itsetuhoisuutta. Aikuisena vastassa voi olla sekä mielenterveyden ongelmia että fyysisiä sairauksia. Se vaikuttaa valtavan monella tavalla. Olemassaolomme perusta on se, että tulemme nähdyksi ja kuulluksi.(Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila)
Aino ei kiellä sitä, etteikö suuressakin perheessä voisi riittää huomiota sen kaikille jäsenille. Hänen mielestään se kuitenkin vaatii osaamista vanhemmilta. On suuri riski, että joku tuntee jäävänsä varjoon. Aino löytää suuressa perheessä elämisestä myös paljon hyvää. Elämä on värikästä. Pelkästään omasta suvusta löytyy paljon ihmissuhteita. Opitaan jakamaan sekä konkreettisia asioita että tilaa ja aikaa.
Usko on hänelle edelleen hyvin tärkeä. - Ajattelen, että se loppujen lopuksi merkitsee eivätkä kulttuuriset piirteet eli se, toiminko jonkin ulkoisen kaavan mukaan.
Lainaan noin lihavoituna koska muuten vain osa tekstistä lainautuu. Näitä samoja näkymättömyyden ongelmia on päihderiippuvaisten ja mielenterveysongelmien lapsilla. Myös tunnevammaisten ja traumatisoituneiden lapsilla. Ne kuitenkin tunnistetaan. Sitä ei välttämättä ymmärttetä että 15 lapsen laumassa kasvaminen voi vaurioittaa lapsen kehityksen ja oman arvon tunteen. Osa kärsii, osa ei. Lapset on erilaisia. Sisarusten hyvät vaikutukset saa paljon vähemmälläkin määrällä lapsia. Jossakin kohdassa perheen jatkuva kasvaminen ja vanhempien voimien hiipuminen kääntyy riskiksi lapsen tunne-elämälle.
Videoiden perhe on todella suloinen ja välittävä. Mies osallistuu lasten ja kodin hoitoon tasapuolisesti. On varmasti hyvä ympäristö useallekkin lapselle. Kaikilla ei valitettavasti ole yhtä hyvin asiat vaan on iso lauma lapsia, uupunut äiti ja isä aina töissä tai muuten poissa.
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tuo erään 16 lapsen isän rakkaus vaimoaan kohtaan. Vasta, kun vaimo sai aivoinfarktin ottivat ehkäisyn käyttöön eivätkä tee 17 lasta. Kuulostaako tuo rakkaudelta?
Ei kuulosta!
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tuo erään 16 lapsen isän rakkaus vaimoaan kohtaan. Vasta, kun vaimo sai aivoinfarktin ottivat ehkäisyn käyttöön eivätkä tee 17 lasta. Kuulostaako tuo rakkaudelta?
Ehkäisykö on pelkästään miehen vastuulla? Entä jos vaimo vastustaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tuo erään 16 lapsen isän rakkaus vaimoaan kohtaan. Vasta, kun vaimo sai aivoinfarktin ottivat ehkäisyn käyttöön eivätkä tee 17 lasta. Kuulostaako tuo rakkaudelta?
Ei kuulosta!
Mikähän saa sinut kuvittelemaan, että asiasta päättää mies? Jokainen tekee päätöksen ehkäisystä omalta osaltaan, ei toisen puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Aino koki, että omat tarpeet eivät olleet tärkeitä. Jonkun muun tarpeet menivät aina edelle.Aikuisen Ainon on vaikea olla huomion keskipisteenä. Juttujen kertominen vaikkapa työporukassa tuntuu hänestä vaikealta. Avun pyytäminen omilta vanhemmilta tuntuu vaikealta. Kun tietää, että omilla vanhemmilla on jo ne monet kymmenet lastenlapset. Ja pelkää sitä kommentointia, että miten te ette yhden kanssa pärjää. Ainoa surettaa tunne siitä, että oma lapsi jää paitsi isovanhempiensa huomiosta. Että lapsi ei ole ihmeellinen ja merkityksellinen käytännössä, vaikka vanhoillislestadiolaisen uskonopin mukaan seurapuheissa on.
Aikuisiällä voi olla vaikeaa esimerkiksi löytää oma tahto ja puolustaa omia rajoja. Moni opetteli vasta hyvin pitkällä aikuisiällä sitä, mitä itse tahtoo. Toki se voi liittyä myös uskontoon, Pilvijärvi toteaa. Pilvijärven omakin tausta on monilapsisessa lestadiolaisperheessä. Hänen mu
Minkä ihmeen takia nostat juuri suurperheet tikunnokkaan? Jos kysyt lastensuojelusta, millaisissa perheissä lapsia laiminlyödään, vl-perheet ei taatusti ole yliedustettuna.
Itse en ole lestadiolainen, mutta olen aina ihmetellyt, miten heidän perheissä tuntuu olevan vähemmän vaikeita ongelmia kuin muiden, esimerkkinä nuorten syrjäytyminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tuo erään 16 lapsen isän rakkaus vaimoaan kohtaan. Vasta, kun vaimo sai aivoinfarktin ottivat ehkäisyn käyttöön eivätkä tee 17 lasta. Kuulostaako tuo rakkaudelta?
Ei kuulosta!
Mikähän saa sinut kuvittelemaan, että asiasta päättää mies? Jokainen tekee päätöksen ehkäisystä omalta osaltaan, ei toisen puolesta.
Ei minun mielestä voi syyttää miestä rakkaudettomuudesta jos nainen ei halua käyttää ehkäisyä ja tulee raskaaksi. Nämä on yhteisiä päätöksiä, vaikka jokainen päättääkin omasta puolesta.
Käyttäköön mies sitten ehkäisyä/ käyköön steriloinnissa jos nainen ei halua käyttää ehkäisyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua ihmetyttää tuo erään 16 lapsen isän rakkaus vaimoaan kohtaan. Vasta, kun vaimo sai aivoinfarktin ottivat ehkäisyn käyttöön eivätkä tee 17 lasta. Kuulostaako tuo rakkaudelta?
Ei kuulosta!
Mikähän saa sinut kuvittelemaan, että asiasta päättää mies? Jokainen tekee päätöksen ehkäisystä omalta osaltaan, ei toisen puolesta.
Myös se, että se ehkäisykielto on miesjohtoisen liikkeen miesten keksimä asia. Joten tavallaan mies sen aina päättää.
Jos Jumala olisi tarkoittanut meille kymmenen lasta kahden sijaan niin olisivathan he syntyneet ehkäisystä huolimatta.
Eivät pienokaiset olisi jääneet kellumaan vauvavaraston välitilaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos Jumala olisi tarkoittanut meille kymmenen lasta kahden sijaan niin olisivathan he syntyneet ehkäisystä huolimatta.
Eivät pienokaiset olisi jääneet kellumaan vauvavaraston välitilaan.
Ei ole mitään vauvavarastoa! Mutta muuten olet oikeassa. Sama asiahan se on silloin, kun ihminen vakavasti sairastuu. Ihminen tekee ihan kaiken, mitä voi, jotta parantuisi. Keinoja keksitään lääketieteessä lisää. Mutta lopulta Jumala päättää, mitä tapahtuu. Päättää elämästä ja kuolemasta. Näin kai aika monet kristityt asian käsittävät. Eikö?
Olisiko se sama kaikkivoipa Jumala siis ihan avuton ja kädetön elämän alun suhteen? Että kyllä näkisi hyväksi, että lapsi saisi alkunsa, mutta nytpä onkin parilla lääketieteen kehittämä ehkäisy käytössä? No, ei voi mitään. Se siitä sitten.
No tuskinpa on noin!
No sehän lapsi silloin tulee jos Jumala näkee sen hyväksi oli ehkäisy käytössä tai ei. Hei haloo!!!
T. se kahden lapsen äiti
Vierailija kirjoitti:
Afganistanissa talibanit ovat kieltäneet, että julkisesti nainen ei saa ääneen lukea ja opettaa Koraania. Herättääkö mitään ajatuksia?
Onhan näitä lestadiolaisuuden kaltaisia uskontoja ympäri maailman. Esim Amishit.
Vierailija kirjoitti:
Afganistanissa talibanit ovat kieltäneet, että julkisesti nainen ei saa ääneen lukea ja opettaa Koraania. Herättääkö mitään ajatuksia?
Onhan noita muitakin yhtymäkohtia radikaaliin islamiin. Ulkonäköä koskee monia sääntöä ja ne säännöt kohdistuvat lähinnä naisen ulkonäköön rajoittavasti: ei sitä eikä tätä saa tehdä. Ehkäisy on lähtökohtaisesti väärin. Naisimaameja ei hyväksytä- niitäkin nimittäin jo on. Moskeijassa tulee käydä säännöllisesti tai joutuu keskusteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Afganistanissa talibanit ovat kieltäneet, että julkisesti nainen ei saa ääneen lukea ja opettaa Koraania. Herättääkö mitään ajatuksia?
Samahan se on esim. katolisessa kirkossa. Tuon vielä siis ymmärtää. Miinusta huolestuttavampaa on samalla annettu kielto katsoa miestä päin. Mutta miten tämä liittyy lestadiolaisiin tai tuohon perjantaidokkariin?
Katolisessa kirkossa ei ole naispappeja, mutta ei ole maallikko- opetusta koskevia sääntöjä käsittääkseni Ei myöskään mitään naisten ulkonäköön liittyviä sääntöjä kuten älä meikkaa, älä värjää tukkaa, älä käytä korvakoruja. Ne ovat yhteistä vlväelle ja talibaneille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Afganistanissa talibanit ovat kieltäneet, että julkisesti nainen ei saa ääneen lukea ja opettaa Koraania. Herättääkö mitään ajatuksia?
Samahan se on esim. katolisessa kirkossa. Tuon vielä siis ymmärtää. Miinusta huolestuttavampaa on samalla annettu kielto katsoa miestä päin. Mutta miten tämä liittyy lestadiolaisiin tai tuohon perjantaidokkariin?
Katolisessa kirkossa ei ole naispappeja, mutta ei ole maallikko- opetusta koskevia sääntöjä käsittääkseni Ei myöskään mitään naisten ulkonäköön liittyviä sääntöjä kuten älä meikkaa, älä värjää tukkaa, älä käytä korvakoruja. Ne ovat yhteistä vlväelle ja talibaneille.
Lestadiolaisnaisten burkha on näkymätön. Kyllä Afganistanissakin nainen saa kotonaan olla minkä näköinen vain. Edelleen. Burkhan voi siellä riisua. Lestadiolaisnainen ei voi sitä riisua edes kotonaan.
Verrataanpa islamia ja lestadiolaisuutta.
Miesten kirjoitukset pohjana. Kyllä.
Miehet ovat aina tulkinneet kirjoituksia. Kyllä.
Liikettä johtavat vain miehet. Kyllä.
Vain miehet pappeina. Kyllä.
Vain miehet saavat opettaa uskon asioista. Kyllä.
Naisia rajoittavia sääntöjä. Kyllä.
Ei tämä mitään rakettitiedettä ole.
Ei tuo uskonnollisten asioiden opettaminen ole oikeastaan kiellettyä naisilta lestadiolaisuudessa. Onhan naisia raamattuluokkien opettajina esim. Jostain syystä, jota en rehellisesti sanoen ymmärrä, naiset ei sitten samalla tavalla voi yhtä helposti opettaa vaikka ry:n tilaisuuksissa, sehän olisi edelleen vielä eri asia kuin pappisvirassa toimiminen. Tästähän on monesti jo ollutkin, mutta kyllä varmasti esim. monella naisteologilla voisi olla enemmän sanottavaa kuin maallikkopuhujilla, joiden tieto perustuu ainoastaan omaan harrastuneisuuteen ja mielenkiintoon hankkia tietoa. Jos maallikkomies kelpaa opettamaan niin oikeastaan pitäisi kelvata naisenkin. Monissa kristillisissä liikkeissä myös naiset voivat opettaa seurakunnassa, vaikka ei olisi varsinaisesta pappeudesta kyse, nämäkin asiat on hyvä erottaa toisistaan.
Hyvä että Aino tuo kokemustaan esiin yhteisön sisältä päin. Hänen kokemuksensa on tuttu monelle. Sille ei välttämättä ole koskaan ollut tilaa keskusteluissa joissa pohditaan suurperheellisyyttä vain vanhempien näkökulmasta. Joissa todetaan miten yhteisössä asiat on hyvin ja onnellisesti kun taas ulkopuolella on asiat huonosti. Se jättää yksin monet jotka kokee näkymättömyyttä ja pärjäämisen pakkoa valtavan perheen keskellä. Ei se tarkoita että kaikilla on asiat honosti mutta oikeus on ilmaista myös laiminlyönnin tunteita.