Areenassa Luojan lapset (v-lestadiolaisista)
Mielipiteitä? Ovat 20 ja toinen lapsi tulossa. Luoja päättää lapsiluvun.
Kommentit (10127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Mutta miksi? Liekö aina syynä opetus? Kovin vaikeaa on varmaan itsensä irti riuhtaista perheestä ja ystäväpiiristä ja totutuista tavoista. Opetella uutta.
Mikä kenelläkin on syynä pysyä omassa uskonnossa tai muussa ryhmässä. Lestadiolaiset eivät hylkää perheenjäseniään, uskoivat tai eivät.
Jotkut hylkää, jotkut ei. Mutta on se monille liikkeestä lähteville (etenkin nuorille) raskas taakka kantaa kun tietää sisimmässään, että vanhemmat kuitenkin ottaa lähdön niin raskaasti ja rukoilee vain heidän paluutaan. Eli on raskasta joutua olemaan se joka aiheuttaa tällaisen surun vanhemmilleen. Tätä tuli sivusta hieman koettua edellisessä työssä.
Pätee myös toisinpäin. Jos oma lapsi menee uskonnolliseen yh
Höpötystä, ei pidä paikkansa!
PAITSI, jos kyseessä on joku kultti tai muu vastaava, joka pyrkii erottamaan jäsenet perheistään.
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs se pään peittäminen? Odotan ensi kesän Suviseuroissa näkeväni, kun n 50 000 huivipäistä naista 3 päivää kuuntelee, kun mies toisensa jälkeen puhuu. Kun kerran Paavali näin kehottaa. Eikös?
No tämä!!
Mutta pitääkö sen olla juuri huivi? Eikö käy myssy tms?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Kummallinen ajatus, että juuri vl-naisilla olisi erityinen teologiaan perehtymisolettamus. Kuinka moni ei-vl on perehtynyt oman uskontonsa teologisiin asioihin ja kyseenalaistaa ne?
Ihmetteletkö, jos herätysliikkeisiin kuulumaton koulutettu nainen ei kyseenalaista kirkon oppeja?
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Usko ei ole pienimmässäkään määrin järkiasia vaan tunneasia. Paitsi sen verran, että koen turvallisen elämän itselleni terveellisemmäksi valinnaksi.
Eikö kukaan korkeakoulutettu elä yli varojensa, ole väkivaltaisessa liitossa, sotke asioitaan? Ei sillä, että pitäisin noita yhteismitallisina uskon kanssa vaan lähinnä niin, että ihmisen yksityiselämä ja ammattiminä ovat kaksi eri asiaa. Toki tieto ja älykkyys usein ohjaavat kohti parempaa lopputulosta, mutta vaikka adhd voi sotkea sen silti.
Vierailija kirjoitti:
Aivan. Mutta miksi? Liekö aina syynä opetus? Kovin vaikeaa on varmaan itsensä irti riuhtaista perheestä ja ystäväpiiristä ja totutuista tavoista. Opetella uutta.
Tosiaan. Siksi yleensä alkoholistien lapsetkin jäävät ikityöttömiksi alkoholisteiksi, eiku...
Ja kukaan ei ole tehnyt luokkahyppyä eikä muuttanut maalta kaupunkiin tai mennyt naimisiin ulkomaalaisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entäs se pään peittäminen? Odotan ensi kesän Suviseuroissa näkeväni, kun n 50 000 huivipäistä naista 3 päivää kuuntelee, kun mies toisensa jälkeen puhuu. Kun kerran Paavali näin kehottaa. Eikös?
No tämä!!
Mutta pitääkö sen olla juuri huivi? Eikö käy myssy tms?
Lippalakki päässäkö me siellä istuttaisiin? Ja aurinkolasit silmillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tuo edellä oopperasta tykännyt kirjoittaja (en se, jolle varmaan vastasit) ja kysyn uteliaisuuttani, kun nyt tätä aloin miettimään. Ymmärrän hyvin tuon vierauden tunteen, jos on jotakin sellaista, joka ei itselle tunnu kotoisalta. Itse viihdyn oopperassa, teatterissa jne, mutten mene vaikkapa stand-up -esityksiin, urheilutapahtumiin jne, jotka eivät minua kiinnosta. Enkä varmasti menisi joihinkin vieraan uskonnon hengellisiin tilaisuuksiin, se olisi vielä eri tavalla kiusallista. Ei silloin pidä mennäkään, jos jokin ei kiinnosta. :) Mutta pohdin tuota, että uskotko, että jos menisi johonkin ns. viattomaan tapahtumaan, joka aidosti kiinnostaa sinua, alkaisit sen jälkeen himoita lähteä jokaiseen muuhunkin tapahtumaan? Ei se niin mene. Tuskin ne omat kiinnostuksen kohteet siitä muuttuvat miksikään. En käytä juurikaan alkoh
Ymmärrän esimerkkisi sinkusta ja avioituneesta, ja selvästi tässäkin keskustelussa on kyse näkemyseroista. :) Jatkaen tuota esimerkkiä, itse ajattelisin, että harrastukset ym. ajanvietteet olisivat enemmänkin "kavereita", eivät "kilpakosijoita". Sellaiseksi voisin tulkita tähän vertaukseen liittyen tilanteen, että menisi vaikka toisen uskonnon hengelliseen tilaisuuteen, joka haastaisi "aviomiehen" eli vertauksen mukaan sen oman uskon ja uskonnon. En koe, ettei naimisissa olevalla naisella saisi olla ystäviä ja kavereita, se on ihan eri asia kuin rakastaja. Mutta toki jokainen tuntee itsensä ja tulkitsee oman kokemuksensa ja tahtonsa mukaan, se on ok niin kauan kuin kyseessä on oikeasti oma valinta.
Jatkan tätä keskustelua nyt paloissa, kun aiemmin päivällä kirjoittamani pitkä viesti ei suonut päästä läpi.
Me miellämme keskenämme asiat hieman toisella vivahteella. Kyllähän se liiallinen ystävienkin kanssa oleminen, kuinka tervehenkisiä tahansa, rasittaa avioliittoa, jos toinen vanhempi käyttää kaiket vapaa-aikansa harrastuksiin tai ystäviin tai vaikka lapsuusperheeseensä. En itse edes ajatellut mitään suoranaista kilpakosintatilannetta siinä mielessä, että haastaisi ihan suoraan aggressiivisesti sen liiton vaan niin, että se jää laiminlyödyksi, ei ole riittävän tärkeällä sijalla, ei panosta siihen, se lakastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve normaali ihminen ei liity yleensä mihinkään lahkoon tai kulttiin, taustalla on yleensä mielen sairaus.
Ja tietyt persoonallisuushäiriöiset ovat alttimpia vaikutuksille, ja siksi heidät on helpompi saada mukaan.
Kukaan ei rekryä ihmisiä vanhoillislestadiolaisiksi. Kyllä hänet otetaan lämpimästi vastaan, mutta ei ole mitään käännytysmentaliteettia.Että siinä mielessä ihan jokainen voi huokaista helpotuksesta ja olla vapaa vaikutteista, joita ei itselleen kaipaa.
Se ei vaikuta, kun tällaiset henkilöt hakeutuvat monesti ihan itse eri uskonyhteisöihin, on sitten tuurista kiinni mikä se on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve normaali ihminen ei liity yleensä mihinkään lahkoon tai kulttiin, taustalla on yleensä mielen sairaus.
Ja tietyt persoonallisuushäiriöiset ovat alttimpia vaikutuksille, ja siksi heidät on helpompi saada mukaan.
Kukaan ei rekryä ihmisiä vanhoillislestadiolaisiksi. Kyllä hänet otetaan lämpimästi vastaan, mutta ei ole mitään käännytysmentaliteettia.Että siinä mielessä ihan jokainen voi huokaista helpotuksesta ja olla vapaa vaikutteista, joita ei itselleen kaipaa.
Se ei vaikuta, kun tällaiset henkilöt hakeutuvat monesti ihan itse eri uskonyhteisöihin, on sitten tuurista kiinni mikä se on.
Aika moni vanhoillislestadioilaisuuteen päätynyt on sanonut, että hänelle on sanottu, että mene mihin tahansa, mutta älä nyt ainakaan sinne mene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve normaali ihminen ei liity yleensä mihinkään lahkoon tai kulttiin, taustalla on yleensä mielen sairaus.
Ja tietyt persoonallisuushäiriöiset ovat alttimpia vaikutuksille, ja siksi heidät on helpompi saada mukaan.
Kukaan ei rekryä ihmisiä vanhoillislestadiolaisiksi. Kyllä hänet otetaan lämpimästi vastaan, mutta ei ole mitään käännytysmentaliteettia.Että siinä mielessä ihan jokainen voi huokaista helpotuksesta ja olla vapaa vaikutteista, joita ei itselleen kaipaa.
Se ei vaikuta, kun tällaiset henkilöt hakeutuvat monesti ihan itse eri uskonyhteisöihin, on sitten tuurista kiinni mikä se on.
Aika moni vanhoillislestadioilaisuuteen päätynyt on sanonut, että hänelle on sanottu, että mene mihin tahansa, mutta älä
Aika hyvä neuvo, vaikka on muutama muukin lahko joka olisi pitänyt mainita!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve normaali ihminen ei liity yleensä mihinkään lahkoon tai kulttiin, taustalla on yleensä mielen sairaus.
Ja tietyt persoonallisuushäiriöiset ovat alttimpia vaikutuksille, ja siksi heidät on helpompi saada mukaan.
Kukaan ei rekryä ihmisiä vanhoillislestadiolaisiksi. Kyllä hänet otetaan lämpimästi vastaan, mutta ei ole mitään käännytysmentaliteettia.Että siinä mielessä ihan jokainen voi huokaista helpotuksesta ja olla vapaa vaikutteista, joita ei itselleen kaipaa.
Se ei vaikuta, kun tällaiset henkilöt hakeutuvat monesti ihan itse eri uskonyhteisöihin, on sitten tuurista kiinni mikä se on.
Aika moni vanhoillislestadioilaisuuteen päätynyt on sanonut, että hänell
Aika hyvä neuvo, vaikka on muutama muukin lahko joka olisi pitänyt mainita!
Miksi sinä koet asiaksesi tai oikeutusta yrittää vaikuttaa toisten ihmisten hengelliseen vakaumukseen? Olen vl eikä tulisi mieleeni yrittää ohjailla ketään mihinkään suuntaan. Jokainen elää omaa elämäänsä ja tekee itse itseään koskevat arvovalinnat.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Olen myös korkeakoulutettu. Minun työssäni ihmisiä arvotetaan tehdyn työn, ei arvomaailman perusteella. Korkeakoulutetun naisen pitäisi olla niin avarakatseinen, ettei kollegan erilainen maailmankatsomus häntä häiritse. Työ tehdään työnä, vapaa-aika on erikseen. Varsinkin yliopistomaailmaan mahtuu katsomuksia laidasta laitaan ja jokainen saa pitää omansa. Väheksymistä tai selän takana puhumista en ole kokenut, päinvastoin olen saanut tunnustusta tekemästäni työstä. Kukaan ei ole vaatinut minulta teologisia opintoja vaan olen saanut keskittyä omaan tieteenalaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terve normaali ihminen ei liity yleensä mihinkään lahkoon tai kulttiin, taustalla on yleensä mielen sairaus.
Ja tietyt persoonallisuushäiriöiset ovat alttimpia vaikutuksille, ja siksi heidät on helpompi saada mukaan.
Kukaan ei rekryä ihmisiä vanhoillislestadiolaisiksi. Kyllä hänet otetaan lämpimästi vastaan, mutta ei ole mitään käännytysmentaliteettia.Että siinä mielessä ihan jokainen voi huokaista helpotuksesta ja olla vapaa vaikutteista, joita ei itselleen kaipaa.
Se ei vaikuta, kun tällaiset henkilöt hakeutuvat monesti ihan itse eri uskonyhteisöihin, on sitten tuurista kiinni mikä se on.
Aika moni vanhoillislestadioilaisuuteen päätynyt on sanonut, että hänelle on sanottu, että mene mihin tahansa, mutta älä
Tiedän monia, jotka ovat kiinnostuneet vanhoillislestadiolaisuudesta ihmisten varoitusten ja pahojen puheiden vuoksi. Monet heistä ovat ihan toisilta mantereilta.
Kuvitteleeko joku, että vl naiset ovat sitä siksi, että heiltä puuttuu tietoa siitä, mitä "ulkomaailmassa" on? Aika harhainen ajatus, kun kuitenkin elämme osana muuta yhteiskuntaa. Normaaleissa työpaikoissa, asunnot muiden ihmisten lähellä, lapset samoissa kouluissa muiden kanssa, jatko-opinnot kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Olen myös korkeakoulutettu. Minun työssäni ihmisiä arvotetaan tehdyn työn, ei arvomaailman perusteella. Korkeakoulutetun naisen pitäisi olla niin avarakatseinen, ettei kollegan erilainen maailmankatsomus häntä häiritse. Työ tehdään työnä, vapaa-aika on erikseen. Varsinkin yliopistomaailmaa
Miten sattumalta löysit tänne kehumaan itseäsi, kun keskustelu oli jo poistunut etusivulta?
Vierailija kirjoitti:
Omituisen vaikeaa näyttää olevan myöntää asioiden syy/seuraus suhdetta.
Hävettää myöntää, myös minä ollessani vl valehtelin itselleni, etten halua katsoa elokuvia, tai katsoa televisiota.
Tosiasioiden myöntäminen on kuulemma viisauden alku, ja voin sen kokemuksen perusteella kertoa olevan näin.
Eli älkää valehdelko itsellenne, ja muille valehtelu on turha. Ei kukaan usko teidän noudattavan kieltoja koska haluatte, oikeaa syytä ikävä kyllä kuvaa parhaiten sen yhden toistama aivopesu.
Kyllä, minäkin olin aivopesty
Koet niin, koska usko sydämessäsi kuoli. Ei se sen kummempaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse korkeakoulutettu. Kyllä minkä tahansa tieteenalan yliopisto-opintoihin sisältyy olennaisesti se, että osaa hakea tietoa itse ja on valmis kyseenalaistamaan opetetun. Tämä oppi huipentuu opinnäytetyöhön eli graduun. Mitä pidemmälle opinnoissa mennään, niin tämä vain korostuu. Väitöskirjassa pitää jo pystyä tuottamaan jotain aivan uutta tieteen alalle.
Sen vuoksi, ketään ja mitään aliarvioimatta, on minusta peruste ihmetellä erityisesti korkeakoulutettua vlnaista. Joka ei hanki teologista tietoa itse eikä kyseenalaista opetettua. Tämä on minun mielipiteeni.
Olen myös korkeakoulutettu. Minun työssäni ihmisiä arvotetaan tehdyn työn, ei arvomaailman perusteella. Korkeakoulutetun naisen pitäisi olla niin avarakatseinen, ettei kollegan erilainen maailmankatsomus häntä häiritse. Työ tehdään työnä,
Häh? Etkö tiennyt, että sivuja voi selata taaksepäin? 😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituisen vaikeaa näyttää olevan myöntää asioiden syy/seuraus suhdetta.
Hävettää myöntää, myös minä ollessani vl valehtelin itselleni, etten halua katsoa elokuvia, tai katsoa televisiota.
Tosiasioiden myöntäminen on kuulemma viisauden alku, ja voin sen kokemuksen perusteella kertoa olevan näin.
Eli älkää valehdelko itsellenne, ja muille valehtelu on turha. Ei kukaan usko teidän noudattavan kieltoja koska haluatte, oikeaa syytä ikävä kyllä kuvaa parhaiten sen yhden toistama aivopesu.
Kyllä, minäkin olin aivopesty
Koet niin, koska usko sydämessäsi kuoli. Ei se sen kummempaa ole.
Usko televisiokieltoon?
Kuulostaa kyllä todella typerältä, mikä ihmeen uskonkappale on televisio- tai elokuvakielto?
Vanhempien tehtävä on valmistaa lapsensa aikuisiksi, jotka alkavat elää omaa elämäänsä. Tuossa tehtävässä valitettavasti monet vanhemmat epäonnistuvat. Lapsen kuuluu riuhtaista itsensä itsenäiseksi aikuiseksi. Minulla se ei onnistunut ilman terapiaa, ihan vaan ei-uskovainen perhe. Lapsen ei kuulu jäädä miellyttämään vanhempiaan ja elämään heidän toiveitaan.